Ulkosuomalaisparlamentin esittelyaineistot

Aineisto löytyy pääsääntöisesti myös ruotsiksi ja englanniksi – kieliversiot löytyvät näytön oikean yläkulman maalipuista. Lisätietoa omiin tarpeisiin sopivasta materiaalista, tiedustelut ja materiaalipyynnöt: info@usp.fi

Taustakuva esityksiin: USP:n kolme roolia toimintakielellämme (suomi, ruotsi, englanti): 

USP:n säännöt ja työjärjestys määrittelevät parlamenttifoorumin rakenteen, äänioikeuksien ehdot ja toimintatavan. Toimintaan tullaan mukaan vahvistamalla ne ratifiointilomakkeella. Kummatkin löytyvät tästä: Miten mukaan toimintaan?

USP käsikirja on epävirallinen, hyödyllisiä käytäntöjä yleistajuisesti kuvaava kirja. Se vastaa moneen kysymykseen – kuten myös alueesi edustaja ja parlamenttisihteeri.

USP:n pieni haitariesite

• USP:n puhemiehistön kokoonpano (2017-2020) (kausi jatkuu siirrettyyn istuntoon 2021)

Esittely: USP osana Suomi-Seuraa, joka harjoittaa edunvalvontaa USP:n puhemiehistön kanssa

• Kaikkien istuntojen hyväksymät päätöslauselmat kirjasina ovat täällä: USP:n istunto Kieliversiot saa näytön oikean yläkulman lipun kuvien alta. Painettuja kopioita saa parlamenttisihteeriltä: info@usp.fi.

Siirretty 10. istunto, kesäkuu 2021, Helsinki

Istunnon perustiedot, katso: Siirretty 10. istunto 2021

 2021 Istunnon perustiedot aikajanalla (tulossa)

• Neuvot aloitteen jättämiseen istuntoon ja Aloitelomake

• Ilmoittautumislomakkeet 2021 istuntoon avataan yhteisöille ja niiden edustajille ja tarkkailijoille istuntokutsujen lähetyksen yhteydessä 9.12.2020 mennessä. Lisätietoja: info@usp.fi

Kirjeäänestys ulkosuomalaisille ja vaalien ajan ulkomailla oleskeleville

Suomi-Seuran, oikeusministeriön ja Väestörekisterikeskuksen (nyk. Digi- ja väestötietovirasto) kirjeäänestysesite, sekä eduskuntavaalien 2019 tiedote (16.4.2019), ja Europarlamenttivaalien 2019 tiedote (6.6.2019) kuin myös lisätietoa äänestämisestä maailmalla: myös kohdassa Edunvalvonnan teemat > Mitä asioita USP ajaa?

Kysely 2020: Mikä on ulkosuomalaisparlamentin merkittävin saavutus?

Suomi-Seura ulkosuomalaisilta, mitä he pitävät USP:n  merkittävimpänä saavutuksena, parlamentin istunnon kokoonnuttua 22 vuoden aikana yhdeksän kertaa. Kysely oli auki 1.3.-15.4.2020. Vastaajien (86) selvä enemmistö (70 %) pitää merkittävimpänä saavutuksena kaksoiskansalaisuutta (2003). Viidesosa eli 20 % pitää merkittävimpänä saavutuksena kirjeäänestystä vaalien aikaan ulkomailla oleskeleville (vaalilain muutos 2017, käytössä eduskuntavaaleissa 2019 lähtien). Ulkosuomalaisten lasten kielen ja kulttuurin tuen nosti vastaajista 6 % ykkössijalle. Muutamia mainintoja saivat myös ulkomaille maksettavien eläkkeiden lähdeverotuksesta luopuminen ja progressiiviseen verotukseen siirtyminen (2006) ja ulkosuomalaisten sotaveteraanien oikeus veteraanikuntoutukseen asuinmaissaan (1999).

Vastaajista selkeä enemmistö asuu Euroopassa, perässä vanhat siirtolaismaat Yhdysvallat, Kanada ja Australia. Valtaosa (82 %) on asunut ulkomailla yli 15 vuotta ja 11-15 vuodenkin ajan liki 11 % vastaajista. Yllättäen, kuitenkaan ¾ (70 %) vastaajista ei ole vielä osallistunut USP:n istuntoihin.

Johtopäätös on, että USP:n työtä seurataan istuntoihin osallistumista laajemmin; että parlamentin työtä pidetään tärkeänä kaikille ulkosuomalaisille. Perusraportin vapaamuotoisista 70 vastauksesta kysymykseen siitä, ovatko USP:n saavutukset vaikuttaneet omaan tai läheisten elämään, liki kaikki ovat kiitollisia ja ylpeitä suomalaisuudestaan. Vastauksissa korostuvat ilo omasta ja perheen suomenkielestä sekä kulttuurista, ja vahva ylisukupolvinen yhteyden säilyminen Suomeen.

USP-järjestökysely 2014

Ulkosuomalaisparlamentti tarvitsee jokaisen toiminnassaan mukana olevan ulkosuomalaisyhteisön ja sen jäsenen näkökulman työhönsä, jotta se kehittyisi ja pysyisi ulkosuomalaisten asialla Suomessa jatkossakin. Edellinen jäsenjärjestökysely tehtiin keväällä 2004. USP-järjestökysely 2014 oli tilaisuus kerätä jälleen kokemuksia ja mielipiteitä toiminnasta. Kiitos kaikille – kyselyyn tuli yhteensä 84 vastausta. Vastaajilla on kokemusta USP:n työstä, he ovat osallistuneet parlamentti-istuntoon tai ovat kiinnostuneita ulkosuomalaisten etujen ajamisesta sekä Suomessa että kotimaassaan.

Loppuraportin yhteenvedon (s. 13) mukaan USP.n toimintaan ja istuntoihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Tärkeäksi koetut ulkosuomalaisasiat vastasivat hyvin viime istunnon aloitteita ja päätöslauselmia. USP:n profiilin nostoa Suomessa ja maailman alueilla toivottiin. Aluekokouksia ja -toimintaa pidettiin työnä ja sosiaalisesti tärkeinä. Suuri osa oli tyytyväinen USP:n tiedottamiseen. Moni kuitenkin nosti esiin lisätiedottamisen tarpee: faktojen kertomisen rinnalle toivottiin monimutkaisten asioiden avaamista ja vuorovaikutteista yhteydenpitoa järjestöihin sekä keskustelua. Suomen Silta -lehti ja Suomi-Seuran Uutiskirje olivat tärkeitä tiedon lähteitä. Järjestöjen tulevaisuudesta sekä uusien ja nuorten saamisesta mukaan toimintaan oli selvä huoli. Palaute hyödynnettiin istuntoihin 2015 ja USP:n 20-vuotisjuhlavuoteen 2017 valmistautuessa.

Tutkimus ulkosuomalaisparlamentin istunnoista 1997-2007

Johanna Peltoniemen harjoittelu Suomi-Seurassa vuonna 2007 poiki Tampereen yliopiston Politiikan tutkimuksen laitoksen Pro Gradu-tutkimuksen Kansallinen identiteetti ja ulkosuomalaisuus: Ulkosuomalaisparlamentin täysistunnot vuosina 1997-2007. Suomi-Seuran tilaaman ulkosuomalaisparlamentin harjoittelutyön 10.8.2009 voit lukea tästä: Johanna Peltoniemi: USPn taysistunnot_1997-2007

Millainen vaikuttaja ulkosuomalaisparlamentti on?

Johanna Peltoniemi (2016): Parlamentissa vai ulkona? Ulkosuomalaisten poliittinen representaatio. Politiikka 58 (2): 144-161. (https://www.doria.fi/handle/10024/142849)

Johanna Peltoniemi (2018):On the Borderlines of Voting: Finnish emigrants’ transnational identities and political participation. Academic dissertation. Presented to the Faculty Council of the Faculty of Management, University of Tampere. (https://trepo.tuni.fi/handle/10024/104104)

Sisäministeriö (2018): Sisäministeriön selvitys ulkosuomalaisparlamentin vakiinnuttamisen edellytyksistä. Maahanmuutto / Sisäministeriö 27/2018.

  • Selvitys tarkasteli ulkosuomalaisparlamentin aseman vakiinnuttamisen edellytyksiä. USP:n aseman vakiinnuttamisella tarkoitetaan, että asiasta säädettäisiin sitä koskeva oma lakinsa. Selvityksen tausta on johdettavissa Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman (2017–2021) ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytysten turvaamista koskevasta politiikkalinjauksesta, johon liittyvänä yhtenä ehdotettuna toimenpiteenä on selvitys aseman vakiinnuttamisen edellytyksistä. Johtopäätös USP:n nykytilasta on, että ulkosuomalaisten kuuleminen toteutuu. Maahanmuutto-osastolla tehdyn selvityksen mukaan tehtävien luonne huomioiden vakinaistaminen lainsäädännön keinoin ei toisi lisäarvoa. Selvitys ei esitä ratkaisuja haasteisiin kuten rahoitus, eikä kehitysehdotuksia.

Valtioneuvosto (2017): Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosille 2017-2021. Hyväksytty hallituksen istunnossa 28.9.2017. Valtioneuvoston tiedote (29.9.2017): Hallitus hyväksyi ulkosuomalaispoliittisen ohjelman 2017-2021