Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on vuonna 1997 Suomi-Seuran yhdessä ulkosuomalaisten yhteisöjen kanssa perustama yhteisöjen foorumi. Ulkosuomalaisten kuuleminen on mahdollista USP:n kautta. Toiminta perustuu ulkosuomalaisyhteisöjen tekemiin aloitteisiin ja niiden edustajien istunnossa hyväksymiin päätöslauselmiin.

Ulkosuomalaisparlamentin istunto 2017, Helsingin yliopiston juhlasali. Kuva: Petra Lönnqvist Suomi100.

 

Ulkosuomalaisparlamentti on maailman suomalaisyhteisöjen (1) yhteistyöfoorumi, jonka istunnossa päätetään yhdessä tärkeistä asioista. USP tarjoaa ulkosuomalaisille yhteisöille (2) keskustelu- ja tiedotuskanavan, sekä Suomeen päin että heille itselleen. (3) Vaikuttajana USP toimii, kun parlamentin hyväksymät päätöslauselmat välitetään Suomen viranomaisille, lainsäätäjille ja muille päättäjille, jotta ulkosuomalaisten olosuhteet, näkökulmat ja parannusehdotukset voidaan huomioida paremmin.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö ja Suomi-Seuran edustajia.

USP on osa Suomi-Seura ry:tä, jonka tehtävä on toimia ulkosuomalaisten asialla. Suomi-Seura edistää parlamentin hyväksymiä päätöslauselmia parlamentin puhemiehistön kanssa. Sen jäsenet ovat maailman USP-alueidensa valitsemia omia edustajia. Puhemiehistöä johtava puhemies on Suomi-Seuran puheenjohtaja.

Maailmalla alueesi edustaja voi kertoa, miten yhteisösi pääsee mukaan toimintaan! Toiminnastamme voi kertoa myös seuran parlamenttisihteeri Helsingissä.

 

9. istunnon, 20-vuotisjuhlaistunnon aplodit perustavan istunnon konkareille. Helsingin yliopiston juhlasali 16.6.2017.

Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin 5.8.1997

Suomi-Seura ry kutsusta Helsingissä kokoontuneet 131 ulkosuomalaisjärjestöä perustivat ulkosuoma-laisparlamentin 5.8.1997. Suomen hallitus ja valtiovalta ilmoittivat valmiutensa toimia yhteis-työssä parlamentin kanssa. Asiasta ilmoitti kulttuuriministeri Claes Andersson tervehtiessään parlamenttia. Ensimmäiseen varsinaiseen istuntoon-sa USP päätti kokoontua noin vuoden kuluttua. Parlamentin ensimmäiseksi puhemieheksi valittiin Suomi-Seuran puheenjohtaja Kalevi Sorsa. Perustava kokous hyväksyi perustamisasiakirjan, säännöt ja työjärjestyksen sekä joukon julkilausumia.

Vuoden 1998 istunnossa puhemiehen tehtävät siirtyivät seuran puheenjohtaja Pertti Paasiolle. Istunnossa pitämässään puheessa tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kiirehti valtionhallinnon suunnittelemaa ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ja varapuhemiehet vastaanottivat eduskunnassa globaaleja alueita edustavan edustavan puhemie-histön. Puhemies Uosukaisen mukaan valtionhallinto ottaa ulkosuomalaisparlamentin päätös-lauselmat huomioon päätöksenteossaan. Suomi sai foorumin, joka muodossa ja vaikuttavuudessa 23 vuonnaan hakee vertaistaan. Seuraava, 10. istunto pidetään 10.-11.6.2021 Helsingissä.

Kaksoiskansalaisuus on merkittävin yhteinen saavutuksemme

Suomi-Seura ry kysyi ulkosuomalaisilta, mitä he pitävät ulkosuomalaisparlamentin merkittävimpänä saavutuksena. Vastaajien selvälle enemmistölle (70 %) se on kaksoiskansalaisuus (2003). Viidesosa (20 %) pitää merkittävimpänä saavutuksena kirjeäänestysoikeutta vaalien aikaan ulkomaila oleskeleville (2017, käytössä 2019 lähtien). Vastaajista 6 % nostaa ykkössijalle ulkosuomalaisten lasten kielen ja kulttuurin tuen. Tämä työ jatkuu. Lisää uusimmassa Suomi-Seuran Suomen Sillassa (2-2020: sivu 4, näköislehti).

Siirretty 10. istunto pidetään 10.-11.6.2021

Suomi-Seuran hallitus päätti 18.3. koronavirus-tilanteesta johtuen siirtää vuoteen 2021 ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon Finlandia-talossa Helsingissä. Uusi ajankohta on (to-pe) 10.-11.6.2021. Uudet istuntokutsut postitetaan kaikille USP:ssa mukana oleville ulkosuomalaisyhteisöille 9.12.2020 mennessä. Tiedustelut: parlamenttisihteeri info@usp.fi, +358 (0)44 7109387 (uuteen 044-alkuiseen numeroon voi lähettää myös tekstiviestejä, vanha 09-alkuinen numero toimii rinnalla toistaiseksi).

Kiitos aktiivisuudesta kaikille 10. istuntoon ilmoittuneille ja aloitteita toimittaneille suomalaisyhteisöille maailmalla! Määräpäivään mennessä kokonaista 141 ulkosuomalaisyhteisöä ilmoittautui istuntoon ja sen käsiteltäväksi jätettiin 69 aloitettaSaapuneet aloitteet pysyvät voimassa siirrettyyn 10. istuntoon. Siirto sallii jättää aloitteita kunnes istuntoon on kolme kuukautta (9.3.2021 asti). Parlamentin toimintaan mukaan tulleiden eli säännöt ratifioineiden yhteisöjen luku kasvoi 544 yhteisöön, 37 maasta.

KORONAVIRUKSEN LEVIÄMISEN EHKÄISEMISEKSI: Suomi-Seura kannustaa, että Ulkomailla asuvien suomalaisten kannattaa pysyä nykyisissä asuinmaissaan (18.3.2020). Suomi-Seuran henkilökunta työskentelee toistaiseksi pääosin etänä kotona. Sovithan tapaamisen tai käynnin Mariankadun toimistossamme etukäteen. Palvelemme arkisin klo 9-15. Ota yhteys suoraan tavoittelemaasi henkilöön: henkilökunnan yhteystiedot.

Istunnon 2017 osallistujia oheisohjelmaksi Ruotsista tuodussa näyttelyssä #stoltsverigefinne #ylpeäruotsinsuomalainen

ULKOSUOMALAISET ovat voimavara Suomelle. Heistä noin 300 000 on kansalaisia. Äänioikeutettuja on runsas 254 000. Suomalaistaustaisia on noin 2 miljoonaa. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus; että siteet kotimaahan eivät katkea. USP auttaa yhteyden säilyttämisessä suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Tervetuloa poikkeamaan Suomi-Seuraan Mariankadulle, kauniiseen Kruunuhakaan.

USP:n TOIMINTAAN mukaan voivat tulla kaikki ulkosuomalaiset yhteisöt hyväksymällä USP:n säännöt. Toimintaan ei sisälly taloudellisia etuja tai velvoitteita. USP:n istunto kokoontuu 2-3 vuoden välein, jolloin se on suuri ulkosuomalaistapahtuma Suomessa. Näin edunvalvonta nivoutuu osaksi maailmalla asuvien suomalaisten osaamis- ja palvelukeskus Suomi-Seuran tehtävää toimia ulkosuomalaisten asialla. Kotisivu usp.fi on osa Suomi-Seuran sivustoa.

 

TERVETULOA UUSI VUOSI JA VUOSIKYMMEN! Vuonna 2020 ulkosuomalaisparlamentti täyttää 23 vuotta (perustamispäivä 5.8.1997).