Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on vuonna 1997 Suomi-Seuran yhdessä ulkosuomalaisten yhteisöjen kanssa perustama yhteisöjen foorumi. Ulkosuomalaisten kuuleminen on mahdollista USP:n kautta. Toiminta perustuu ulkosuomalaisyhteisöjen tekemiin aloitteisiin ja niiden edustajien istunnossa hyväksymiin päätöslauselmiin.

Ulkosuomalaisparlamentin istunto 2017, Helsingin yliopiston juhlasali. Kuva: Petra Lönnqvist Suomi100.

 

Ulkosuomalaisparlamentti on maailman suomalaisyhteisöjen (1) yhteistyöfoorumi, jonka istunnossa päätetään yhdessä tärkeistä asioista. USP tarjoaa ulkosuomalaisille yhteisöille (2) keskustelu- ja tiedotuskanavan, sekä Suomeen päin että heille itselleen. (3) Vaikuttajana USP toimii, kun parlamentin hyväksymät päätöslauselmat välitetään Suomen viranomaisille, lainsäätäjille ja muille päättäjille, jotta ulkosuomalaisten olosuhteet, näkökulmat ja parannusehdotukset voidaan huomioida paremmin.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö ja Suomi-Seuran edustajia.

USP on osa Suomi-Seura ry:tä, jonka tehtävä on toimia ulkosuomalaisten asialla. Suomi-Seura edistää parlamentin hyväksymiä päätöslauselmia parlamentin puhemiehistön kanssa. Sen jäsenet ovat maailman USP-alueidensa valitsemia omia edustajia. Puhemiehistöä johtava puhemies on Suomi-Seuran puheenjohtaja.

Maailmalla alueesi edustaja voi kertoa, miten yhteisösi pääsee mukaan toimintaan! Toiminnastamme voi kertoa myös seuran parlamenttisihteeri Helsingissä.

Ulkosuomalaisparlamentin etänä pidettävä digi-istunto kokoontuu 11.-12.6.2021 !

(6.11.2020) USP:n puhemiehistön evästyksestä pidetään koronapandemian takia digitaalisesti kokoontuva USP:n 10. istunto kesäkuussa 2021 sen perinteisinä viikonpäivinä perjantai-lauantai 11.-12.6.2021. Poikkeuksellisen istunnon ja sen viikon valmistelu on käynnissä Suomi-Seurassa. Globaali digi-istunto huomioi liikkumisen epävarmuudet ja terveysturvallisuusriskit. Historiallinen etäistunto tarjoaa 543 suomalaisyhteisölle 37 maassa mahdollisimman yhdenvertaisen osallistumisoikeuden. Ulkosuomalaisparlamentti on tärkeä ja moniääninen yhteiskunnallisen osallistumisen kanava. Toiminta perustuu yhteisöjen aloitteista yhdessä muodostamiin päätöslauselmiin. Kaikki USP-yhteisöt saavat istunnon siirron myötä uudet istuntokutsut 10. joulukuuta 2020 mennessä. Tervetuloa mukaan maailmanlaajuiseen istuntoon! Aloitteita istuntoon voi jättää 10.3.2021 asti. Lisätietoa istunnosta, ja uusille yhteisöille USP:n toimintaan mukaan tulosta: parlamenttisihteeri Sini Castrén, Suomi-Seura ry, info@usp.fi, +358 44 7109387

9. istunto oli 20-vuotisjuhlaistuntto. Meneillään aplodit perustavan istunnon konkareille. Helsingin yliopiston juhlasali 16.6.2017.

Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin 5.8.1997

Suomi-Seura ry kutsusta Helsingissä kokoontuneet 131 ulkosuomalaisjärjestöä perustivat ulkosuoma-laisparlamentin 5.8.1997. Suomen hallitus ja valtiovalta ilmoittivat valmiutensa toimia yhteis-työssä parlamentin kanssa. Asiasta ilmoitti kulttuuriministeri Claes Andersson tervehtiessään parlamenttia. Ensimmäiseen varsinaiseen istuntoon-sa USP päätti kokoontua noin vuoden kuluttua. Parlamentin ensimmäiseksi puhemieheksi valittiin Suomi-Seuran puheenjohtaja Kalevi Sorsa. Perustava kokous hyväksyi perustamisasiakirjan, säännöt ja työjärjestyksen sekä joukon julkilausumia.

Vuoden 1998 istunnossa puhemiehen tehtävät siirtyivät seuran puheenjohtaja Pertti Paasiolle. Istunnossa pitämässään puheessa tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kiirehti valtionhallinnon suunnittelemaa ulkosuomalaispoliittista ohjelmaa. Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen ja varapuhemiehet vastaanottivat eduskunnassa globaaleja alueita edustavan edustavan puhemie-histön. Puhemies Uosukaisen mukaan valtionhallinto ottaa ulkosuomalaisparlamentin päätös-lauselmat huomioon päätöksenteossaan. Suomi sai foorumin, joka muodossa ja vaikuttavuudessa 23 vuonnaan hakee vertaistaan. Seuraava, 10. istunto pidetään 10.-11.6.2021 Helsingissä.

Kaksoiskansalaisuus on merkittävin yhteinen saavutuksemme

Suomi-Seura ry kysyi ulkosuomalaisilta, mitä he pitävät ulkosuomalaisparlamentin merkittävimpänä saavutuksena. Vastaajien selvälle enemmistölle (70 %) se on kaksoiskansalaisuus (2003). Viidesosa (20 %) pitää merkittävimpänä saavutuksena kirjeäänestysoikeutta vaalien aikaan ulkomaila oleskeleville (2017, käytössä 2019 lähtien). Vastaajista 6 % nostaa ykkössijalle ulkosuomalaisten lasten kielen ja kulttuurin tuen. Tämä työ jatkuu. Lisää uusimmassa Suomi-Seuran Suomen Sillassa (2-2020: sivu 4, näköislehti).

Vuoteen 2021 siirretty 10. istunto

(2.10.2020) Yllä kerrotaan, että siirretty 10. istunto pidetään digitaalisena etä-istuntona. Muistamme, että aiempi istuntoa koskeva suuri muutos tehtiin 18.3.2020, jolloin Suomi-Seuran hallitus päätti koronavirus-tilanteesta johtuen siirtää istuntoa eteenpäin vuodella kesäkuuhun 2021. Fyysinen istunto Helsingissä ei kuitenkaan ole mahdollinen. Kiitämme siirtoa ennen istuntoon ilmoittautuneita kokonaista 141 ulkosuomalaisyhteisöä ja kaikkia jo 69 aloitetta jättänyttä yhteisöä! Saapuneet aloitteet käsitellään kesäkuun 2021 digi-istunnossa, johon kaikki USP-yhteisöt kutsutaan uudelleen.

SUOMI-SEURAN TOIMISTO ON SULJETTU KIINTEISTÖN LINJASANEERAUKSEN VUOKSI: Suomi-Seura ry:n toimiston talo (Mariankatu 8, Helsinki) on suljettu
kiinteistön remontin vuoksi joke kestää arviolta vuoden 2021 alkupuolelle saakka. Henkilökuntamme on remontin ajan etätöissä.
Saat meihin parhaiten yhteyden sähköpostitse tai soittamalla. Palvelemme arkisin klo 9-15. Otathan yhteyttä suoraan tavoittelemaasi henkilöön: henkilökunnan yhteystiedot.

Istunnon 2017 osallistujia oheisohjelmaksi Ruotsista tuodussa näyttelyssä #stoltsverigefinne #ylpeäruotsinsuomalainen

ULKOSUOMALAISET ovat voimavara Suomelle. Heistä noin 300 000 on kansalaisia. Äänioikeutettuja on runsas 254 000. Suomalaistaustaisia on noin 2 miljoonaa. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus; että siteet kotimaahan eivät katkea. USP auttaa yhteyden säilyttämisessä suomalaiseen yhteiskuntaan.

 

Tervetuloa poikkeamaan Suomi-Seuraan Mariankadulle, kauniiseen Kruunuhakaan.

USP:n TOIMINTAAN mukaan voivat tulla kaikki ulkosuomalaiset yhteisöt hyväksymällä USP:n säännöt. Toimintaan ei sisälly taloudellisia etuja tai velvoitteita. USP:n istunto kokoontuu 2-3 vuoden välein, jolloin se on suuri ulkosuomalaistapahtuma Suomessa. Näin edunvalvonta nivoutuu osaksi maailmalla asuvien suomalaisten osaamis- ja palvelukeskus Suomi-Seuran tehtävää toimia ulkosuomalaisten asialla. Kotisivu usp.fi on osa Suomi-Seuran sivustoa.

 

TERVETULOA UUSI VUOSI JA VUOSIKYMMEN! Vuonna 2020 ulkosuomalaisparlamentti täyttää 23 vuotta (perustamispäivä 5.8.1997).