Perustavan istunnon 1997 kannanotot

[sivu työn alla: linkit lisätään]

5.8.1997

131 ulkosuomalaisjärjestöä on perustanut ulkosuomalaisparlamentin. Suomi-Seuran kutsusta Helsingissä kokoontunut parlamentti teki päätöksensä tiistaina 5.8.1997.

Suomen hallitus ja valtiovalta ilmoittivat valmiutensa toimia yhteistyössä parlamentin kanssa. Asiasta ilmoitti kulttuuriministeri Claes Andersson tervehtiessään parlamenttia.

Ensimmäiseen varsinaiseen istuntoon ulkosuomalaisparlamentti päätti kokoontua noin vuoden kuluttua.

Parlamentin ensimmäiseksi puhemieheksi valittiin Suomi-Seuran puheenjohtaja Kalevi Sorsa. Varapuhemiehinä toimivat Ritva Viertola-Cavallari Italiasta, Veli Ylänkö Kanadasta, Leonid Gildi Venäjältä, Arvi Tervalampi Ruotsista sekä Robert W Selvälä USA:sta. Laajennettuun puhemiehistöön kuuluu vielä Heli Ignatius-Fleet Britaniasta ja Esko Melakari Ruotsista.

Perustava kokous hyväksyi perustamisasiakirjan, säännöt ja työjärjestyksen sekä joukon julkilausumia.

Ulkosuomalaisparlamentin perustamisasiakirja ja parlamentin säännöt

Ulkosuomalaisparlamentin perustamisasiakirja

………………….(koolla olevien seurojen nimet) Suomi-Seura ry:n kutsusta Helsinkiin saapuneet edustajat, jotka yhdessä haluavat edistää suomalaisuutta kaikkialla maailmassa edesauttaa suomalaisten pyrkimyksiä ylläpitää suomalaisuuttaan kaikissa maissa kehittää eri puolilla maailmaa asuvien suomalaisten yhteenkuuluvuutta sekä ylläpitää tiiviitä suhteita Suomeen ovat yllämainittujen päämäärien edistämiseksi sekä maailmalla olevien suomalaisten etujen ajamiseksi päättäneet perustaa Ulkosuomalaisparlamentin edustamaan Suomesta lähteviä, maailmalla asuvia ja sieltä palaavia suomalaisia ja heidän jälkeläisiään, kutsua maailmalla toimivat suomalaisyhteisöt osallistumaan parlamentin toimintaan pyytää Suomi-Seura ry:tä toimimaan parlamentin koordinaattorina ja pysyvänä sihteeristönä sekä hyväksyä parlamentille seuraavat säännöt:

  • Ulkosuomalaisparlamentin säännöt
  • Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestys

Ulkosuomalaisparlamentin kannanotot:

Inkerinsuomalaisten oikeudet taattava

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisinä vuosina on käyty paljon keskustelua inkeriläiskysymyksestä. Keskustelun yhteydessä on paljastunut suuri joukko taannoisia vääryyksiä, joita on mahdotonta korjata tai korvata. Inkeriläisten oikeuksia palata omille asuinsijoilleen ei enää rajoiteta ja heille on periaatteessa taattu rehabilitointi. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että oikeuksien toteuttaminen on asenteiden lisäksi pitkälti kiinni varojen saamisesta ja byrokraattisten esteiden raivaamisesta pois tieltä.

Venäjällä on tällä hetkellä kehitteillä pienten kielten ja kansojen asemaa käsittelevä valtiollinen ohjelma, jonka käytännön merkityksestä on vielä ennenaikaista puhua. Suomi ja muut pohjoismaat ovat suunnanneet joitakin resursseja inkeriläisalueille. Laajin tuki on kuitenkin tullut yksityisiltä erilaisten kansalaiskeräyksien muodossa.

Yksittäisille inkeriläisille kysymys rehabilitoinnista on noussut keskeiseksi. Rehabilitointi vaatii kuitenkin erilaisten kirjallisten todisteiden hankkimista.
Niiden inkeriläisten kohdalla, jotka olivat pakkosiirrettyinä Suomessa sotien aikana vaadittavien papereiden joukossa on Suomen Valtionarkiston todistus. Siitä perittävä maksu on inkeriläisten tulotasolla huomattava. Maksun alentamisesta tai poistamisesta on keskusteltu useassa yhteydessä, mutta ratkaisu asiassa viipyy yhä.

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen valtiota suuntamaan resursseja inkerinsuomalaisille heidän asuinalueillaan ja valvomaan tuen perillemenoa sekä valtionarkistoa luopumaan inkeriläisiltä perimästään todistusmaksusta.

Tiedonvälityksen lisääminen ulkosuomalaistyössä

Ylen satelliittilähetykset tarjoavat hyvän mahdollisuuden saada päivittäistä tietoa Suomesta. Tällainen tietous on välttämätöntä työkomennukselle lähteville ja se tarjoaa mahdollisuuden elävän kontaktin ylläpitoon Suomen kanssa ja suomen kieltä opiskeleville.

Tv Finlandin ohjelma välittyy Intelsat 707 satelliitin kautta. Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa lähetyksen vastaanottamiseen riittää 60 sentimetrin lautasantenni. Etelä-Euroopassa ja Kanarian saarilla tarvitaan antennia, jonka halkaisija on suurempi. Kesän 1997 aikana vastaanottaminen on ilmaista, mutta syyskuusta lähtien tarvitaan maksullinen älykortti ohjelman seuraamiseen.

Lähytyssignaali on digitaalinen, joten sen seuraaminen vaatii satelliittivastaanottimen käyttöä. Sen hinta on noin FIM 5500.
Uusista satelliittilähetyksistä vastaa norjalainen Telenor-yhtiö. Laitteita ja älykortteja välittää Brysselissä toimiva Nordic Satellite Broadcasting NSB.
Tv Finlandin ohella signaali välittää myös kaksi radiokanavaa sekä teksti tv:n. Molemmat oheispalvelut ovat maksuttomia

Suomalaiset ovat myös maailman innokkaimpia internetin ja sähköpostin käyttäjiä. Järjestelmä on viime vuosina kehittynyt luotettavaksi ja halvaksi yhteydenpito ja tietojen saanti -järjestelmäksi.
Suomi-Seuralla on jo kauan ollut omia kotisivuja, joilla on julkaistu Suomen Sillan Uutisviikko joka maanantai vuoden 1996 alusta. Näitä sivuja kehitellään paraikaa tarkoituksena parantaa ulkosuomalaisille suunnattuja palveluja. Uutis- ja artikkelitarjonnan lisäksi kotisivuille on rakenteilla tapahtumakalenteri, neuvontapalvelusivuja, keskustelufoorumi sekä erilaisia hakemistoja ja linkkejä. Seuran eri maissa toimivien edustajien ja jäsensihteerien yhteystiedot löytyvät jo nyt ja suunnitteilla on yhä monipuolisemman verkoston luominen.

Suomi-Seura kehittää tällä hetkellä näitä palveluja yhteistyössä osuuskunta Kaapelisolmun kanssa. Osuuskunnan taholta on ilmennyt kiinostusta varsin edulliseen hintaan kehittää näitä palveluja.
Monella ulkosuomalaisyhteisöllä ja projektilla on omat kotisivunsa joiden verkostoiminen Suomi-Seuran kanssa on rakenteilla. Tarkoitus on parantaa näitä yhteyksiä ja sen kautta verkostoida kaikki ulkosuomalaisyhteisöt, jotka haluavat osallistua.

Ulkosuomalaisparlamentti on tyytyväinen Tv Finlandin toiminnan alkamiseen Euroopassa, mutta kehottaa Yleisradiota neuvottelemaan kustannusten huomattavasta alentamisesta sekä ponnekkaasti ajamaan satelliittitoiminnan laajentamista ensikädessä Pohjois-Amerikkaan.

Ulkosuomalaisparlamentti pitää viranomaistiedon jakamista välttämättömänä suoraan ulkosuomalaisille, sekä heidän omien julkaisujen käytettäväksi että modernin tietotekniikan avulla. Ulkosuomalaisten tiedotustoiminnan ollessa hajautettua Suomen viranomais- ja muu internet-tiedotus pitää olla keskitetysti jokaisen ulkosuomalaisen saatavilla. Parlamentti kokee yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi sen, että keskustellaan Ylen kanssa palvelujen parantamisesta ulkosuomalaisille. Lisäksi toivotaan Yleisradio-ohjelmien paikallista edelleenjakelua Australiassa ja Ylen lähetyksiin lisättäväksi Suomi-Seuran tietoiskuja.

Kansalaisuuskysymyksestä keskusteltava

Suomen kansalainen, joka on syntynyt Suomen ulkopuolella, joka on myös jonkin muun valtion kansalainen, menettää Suomen kansalaisuuden 22 vuotta täyttäessään, jos hän ei ole asunut Suomessa tai muuten oleskellut Suomessa sellaisissa olosuhteissa, jotka osoittavat yhteenkuuluvuutta Suomeen.

Yhteenkuuluvuutta osoittavat esimerkiksi varusmies- tai siviilipalveluksen suorittaminen, opiskelu tai työskentely Suomessa. Toistuva lomailu Suomessa sen jälkeen kun henkilö on täyttänyt 12 vuotta osoittaa sekin vaadittua yhteenkuuluvuutta.

Yhteenkuuluvuudesta on esitettävä viranomaisille selvitys. Suomessa asumisesta on hankittava todistus rekisteritoimistolta. Varusmies- tai siviilipalveluksesta on esitettävä sotilaspassi tai todistus, opiskelusta tai työstä oppilaitoksen tai työnantajan todistus. Oleskelusta on ilmoitettava kirjallisesti kahden luotettavan henkilön todistaessa ilmoituksen oikeaksi.
Ilmoituksen ohella voi myös hakea kansalaisuuden säilyttämistä täyttämällä erityinen lomake. Hakemuksesta tehty päätös on maksullinen.

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin pyrkinyt siihen, että ihmisillä olisi vain yksi kansalaisuus. Pääsäntö on, että Suomen kansalainen menettää kansalaisuutensa saadessaan muun maan kansalaisuuden.

Ulkosuomalaisten keskuudessa linja on aika ajoin herättänyt paljon keskustelua. Se on koskenut sekä yhden kansalaisuuden periaatetta, että byrokraattiseksi koettu menettely lasten kansalaisuuden säilyttämiseksi.

Ulkosuomalaisyhteisö tarvitsee seikkaperäisempää tietoa kaksoiskansalaisuusmahdollisuudesta ja kansalaisuusratkaisuista.

Ulkosuomalaisparlamentti kutsuu ulkosuomalaisyhteisöjä perusteelliseen keskusteluun kansalaisuusasiasta viranomaisten kanssa pyrkimyksenä säilyttää oikeus Suomen kansalaisuuteen kaksoiskansalaisuuden muodossa.

Suomi-koulujen tuki laajennettava

Tuhannet ulkosuomalaiset lapset ja nuoret ovat viime vuosikymmenien aikana vahvistaneet suomen kieltään ja suomalaisuuttaan osallistumalla Suomi-koulujen toimintaan. Nämä vapaaehtoiset muutaman viikkotunnin opetusta välittävät laitokset ovat monelle opillaalle ainoa perheen ulkopuolinen kosketus Suomeen.

Tätä nykyä eri puolilla maailmaa toimii yli sata Suomi-koulua. Niiden toiminta on mitä suurimmassa määrin riippuvainen paikallisten suomalaisten vapaaehtoisesta työpanoksesta. Suomen valtion avustukset kouluille ovat vaatimattomia ja ovat sen lisäksi vähentyneet viime vuosina.
Opettajien henkilökohtainen panos on alusta lähtien kaikkialla ollut ratkaiseva. Pienilläkin määrärahakorotuksilla olisi suuri merkitys koulujen toiminnalle.

Erityisenä ongelmana on monessa koulussa koettu puutteellinen opintomateriaalia koskeva informaatio sekä avun puute kirjoja ja muita välineitä tilattaessa.

Ulkosuomalaisparlamentti korostaa Suomi-koulujen kieli- ja kulttuurimerkitystä ulkosuomalaisyhteisöille ja kehottaa opetusministeriötä ja opetusviranomaisia laajentamaan avustuksia ja pedagogista tukea. Myös alle kouluikäisten ja aikuisten suomen kielen opiskelua kehotetaan tukemaan.

Ruotsinsuomalaisille vähemmistöasema

Ruotsissa on kautta historian puhuttu suomea suuressa osassa maata, Tornionlaaksossa, Tukholman alueella, Mälarin laaksossa, Vermlandissa, Taalainmaalla ja Västmanlandissa. 600 vuoden ajan nykyinen Suomi muodosti Ruotsin valtakunnan itäisen puoliskon ja suomen kieli oli valtakunnan toinen pääkieli. Liikkuminen itä-länsisuunnassa on ollut täysin luonnollista. Tukholman suomenkielinen seurakunta on asiakirjojen perusteella toiminut jo vuonna 1533. Ruotsissa elää tällä hetkellä noin 440 000 ensimmäisen ja toisen polven ruotsinsuomalaista.
Vuonna 1994 Ruotsin valtiopäivät tunnusti suomen kielen historialliseksi kieleksi Ruotsissa ja osaksi maan kulttuuriperintöä.
Euroopan Pienten Kielten Toimisto (EBLUL) on vaatinut suomen kielelle vähemmistöasemaa Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan pohjalta.
Ruotsinsuomalaiset ovat järjestöjensä kautta ilmaisseet halunsa rakentaa Ruotsiin toimivan kielivähemmistön ja kulttuuriautonomian.
Erityinen komitea tutkii tällä hetkellä, mitä mahdollisuuksia Ruotsilla on allekirjoittaa Euroopan neuvoston sopimus mm Suomen kielen osalta.
Ruotsinsuomalaisten järjestöjen vähimmäisvaatimuksena on lakisääteinen vähemmistöasema suomen kielelle.

Ulkosuomalaisparlamentti tukee ruotsinsuomalaisia heidän vaatiessaan Ruotsia ratifioimaan Euroopan neuvoston sopimuksia koko maan osalta sekä luomaan erityistä kielilainsäädäntöä. Parlamentti vetoaa Ruotsin hallitukseen asiassa ja kehottaa Suomen hallitusta jatkamaan ponnistelujaan asian puolesta.

Parlamentin tärkeä tehtävä jatkossa on tukea pyrkimyksiä myös muissa maissa lainsäädäntöön vaikuttamiseen suomen kielen tukemiseksi.

Keskustukihenkilöverkoston kehittäminen

Vuonna 1996 muutti ulkomaille yli 10 000 suomalaista, vaikka perinteisen siirtolaisuuden katsotaan loppuneen jo vuosia sitten. Kansainväliset työmarkkinat selittää vain osan uussiirtolaisuudesta. Entistä useammin nähdään ulkomaille meno työuraa siivittävänä muutamana vuoden komennuksena ja koko perhettä rikastuttavana kokemuksena.
Maastamuuttajat törmäävät koulutuksestaan ja kielitaidostaan huolimatta moniin ongelmiin, joista sosiokulttuuriset erityiskysymykset nousevat etualalle.

Suomi-Seura on yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran, kirkon ulkosuomalaistyön, työministeriön, yritysten ja ay-liikkeen kanssa talven 1996-97 aikana kouluttanut 10 keskustukihenkilöä, jotka alkavat kuudessa maassa tarjota palvelujaan ulkomaille muuttaville suomalaisille. Työssä on ollut keskeisesti mukana Englannissa jo vireästi toimiva laaja ystäväverkosto samoin kuin Saksan Naapuriapu-projekti. Myös Ranskassa, Espanjassa, Thaimaassa ja Singaporessa suomalaiset muuttajat saavat nyt konkreettista apua käytännön asioissa, kuten muuttoon liittyvissä asioissa, viranomaisyhteyksissä, kouluasioissa ja maanmiesten löytämisessä.

Tarkoitus on asteittain rakentaa tukiverkostoa näissä maissa ja laajentaa toimintaa muihin maihin, joihin suomalaisia hakeutuu. Apu on tavallisille suomalaisille ilmainen, mutta työntekijöitä komennukselle lähettäville yrityksille tarjotaan laajempia maksullisia apupaketteja.
Yhteyden keskustukihenkilöihin saa helpoiten Suomi-Seuran kautta.

Ulkosuomalaisparlamentti tukee tukihenkilöhanketta ja kehottaa kaikkia ulkosuomalaisyhteisöjä yhteistyöhön projektin syventämiseksi ja laajentamiseksi eri puolille. Parlamentti ehdottaa, että osa valtion ulkosuomalaistyön taloudellisesta tuesta kanavoituu suoraan maastamuuttajien neuvontapalveluihin mm. tukihenkilöverkoston luomiseen heidän omissa maissaan.

Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien etuuksista ja velvollisuuksista Suomessa

Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien tiedonsaanti sosiaaliturvaa (äitiyspäiväraha ja eläkkeet), verotusta ja varusmiespalvelusta koskevissa asioissa on satunnaista. Viranomaistiedotus ei aina saavuta ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaiset joutuvat usein väliinputoajan asemaan sosiaaliturvapäätöksissä. Paluumuuttajat joutuvat asioimaan useiden viranomaisten kanssa.

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien tiedonsaanti on keskitettävä yhdelle elimelle, joka kerää heidän kannaltaan oleellista tietoa, välittää sitä eteenpäin ja valvoo ulkosuomalaisten etuja päätöksen teossa.

Paluumuuttajien tiedonsaantia on parannettava ja paluumuuttotilannetta helpotettava. Paluumuuttajien eläkkeiden ja Suomesta maksettavien työeläkkeiden verotus on otettava kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja korjaukseen.

Ulkosuomalaisten järjestöjen toiminnan tukeminen

Ulkosuomalaisjärjestöt toivovat taloudellista tukea toiminnalleen omissa maissaan. Ulkosuomalaisjärjestöjen perustamisvaihe on erityisen hankalaa varojen puutteessa. Muiden maiden suomalaisjärjestöjen kokemuksista voi olla hyötyä perustamisprosessissa. Koska maahan saapuneen ongelmat ovat nimenomaan uuden maan ongelmia, paras auttaja on jo integroitunut maahanmuuttanut. Henkilökohtainen kosketus on merkittävämpi kuin kirjallinen neuvonta. Osa ongelmista voidaan nähdä edeltäkäsin, mutta kaikkea ei voi ennakoida. On mahdotonta analysoida, järjestää ja tallentaa kaikkea sitä tietoutta, jota jo maahan asettunut suomalainen voi antaa uudelle tulokkaalle.

Ulkosuomalaisparlamentti ehdottaa, että Suomesta annetaan taloudellista tukea suoraan ulkosuomalaisjärjestöille. Erityisesti pitäisi julkisin varoin tukea uusia ja alkavia ulkosuomalaisseuroja heidän tiedotustyössään. Lisäksi toivotaan, että tulevien ulkosuomalaisparlamentti-istuntojen kustannukset korvataan valtion budjetista. Lisäksi ehdotetaan valtiovallan tukevan taloudellisesti maastamuuttajien neuvontapalvelua ja esim. tukihenkilöprojektia suoraan kohdemaissa.

Lepokotien rakentaminen

Vanhenevien ihmisten kyky ylläpitää vieraan kielen taitoa heikkenee tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan selvästi. Heidän mahdollisuutensa tulla toimeen uudessa kotimaassaan on siten paljolti rippuvainen ympäristöstä, jossa voi puhua omaa kieltään ja ylläpitää omaa kulttuuriaan.

Eri puolilla maailmaa suomalaiset siirtolaiset ovat kehittäneet erilaisia vanhain- ja lepokotiratkaisuja. Australiassa, Kanadassa ja viime vuosina myös Ruotsissa on yksityisaloitteiden pohjalta rakennettu vanhainkoteja, joka yksinomaan suomalaisille tai siten, että suomalaisten osuus kotien asukkaista on tarpeeksi suuri kieli- ja kulttuurivaikutteiden takaamiseksi. Inkerinmaalla on myös rakennettu vanhainkoteja. Saksassa käydään tällä hetkellä keskustelua vastaavista hankkeista.

Ulkosuomalaisparlamentti pitää suomalaisten vanhainkotien rakentamista ulkosuomalaisille tärkeänä asiana ja kehottaa Suomi-Seuraa keräämään tietoja ja kokemuksia toteutuneista hankkeista sekä asettamaan tiedot ulkosuomalaisyhteisöjen käyttöön. Valtiovallan taloudellista tukea toivotaan perustamisvaiheessa.

Ulkosuomalaisille vaalipiiri

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen hallitusta suorittamaan selvityksen mahdollisuuksista perustaa ulkosuomalaisten vaalipiiri.

Nuoria tuettava

Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa kaikkia ulkosuomalaisjärjestöjä kiinnittämään huomiota nuorten kulttuurin tukemiseen. Lisäksi parlamentti kehottaa Suomen valtiota tiedottamaan opiskelumahdollisuuksista Suomessa.