Olemme koonneet tänne tietoa ulkomailla asuville suomalaisille.
Suomi-Seura ei vastaa sivuilla mahdollisesti olevista virheistä ja niistä lukijoille aiheutuvista vahingoista. Päivitetyin tieto löytyy viranomaisten omilta sivuilta.
Miten ilmoitan henkilötietojeni muutoksista Suomen väestörekisteriin?
Suomessa väestörekisteriä ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Henkilö- ja osoitetietosi säilyvät ajantasaisina Suomen väestötietojärjestelmässä vain, jos päivität tietosi itse. Voit päivittää tietosi Digi- ja väestötietovirastoon täällä.
Ulkomailla oleskelevilla Suomen kansalaisilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa henkilötietojen muutoksista kuten osoitteenmuutoksista, avioliitosta, nimenmuutoksesta, lapsen syntymästä, avioerosta.
on tärkeää pitää tietosi ajan tasalla väestötietojärjestelmässä myös seuraavista syistä:
- Asiointi Suomen viranomaisten kanssa on sujuvampaa.
- Viranomaisten yhteydenotot ja ilmoitukset saavuttavat sinut. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmoitus äänioikeudesta vaaleissa, eläkepäätökset, asevelvollisuusasiat tai ilmoitus kansalaisuuden menettämisen uhasta.
- Perintöasioiden hoitoa helpottaa, että väestörekisterijärjestelmään on merkitty kotiosoite ja lapset.
Jos haluat, voit ilmoittaa tai muuttaa myös muita tietojasi, kuten kutsumanimesi, ammattisi, äidinkielesi, asiointikielesi ja sähköpostiosoitteesi. Voit myös lisätä tai poistaa tietojenluovutuskieltoja.
Voit tarkistaa väestörekisteritietosi kerran vuodessa ilmaiseksi. Pääset lukemaan lisää tietojen tarkistamisesta ja korjaamisesta täällä.
Löydät DVV:n sivuilta ohjeet siihen, kuinka voit ilmoittaa muuttuneista henkilö- ja osoitetiedoistasi. Voit lähettää muutosilmoituksen käyttämällä DVV:n sähköistä lomaketta. Voit lähettää lomakkeen turvatulla sähköpostilla tai postitse. DVV:n sivuilta löytyy linkki turvapostiin, jonka avulla voit lähettää sähköpostia salatusti. Lähetä ulkomailla tapahtuneiden perhesuhde- ja henkilötietojen rekisteröintipyyntösi osoitteeseen Digi- ja väestötietovirasto, PL 1003, 00531 Helsinki, Finland. Jos kotikuntasi on ennen ulkomaille muuttoa ollut Ahvenanmaalla, voit lähettää asiakirjat suoraan Ahvenanmaan valtionvirastoon ositteeseen Statens ämbetsverk på Åland, PB 58, 22101 Mariehamn, Finland. Edustusto perii maksun, jos haluat lähettää asiakirjat Digi- ja väestötietovirastolle heidän kauttaan.
Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 22-vuotiaana
Jos olet kahden tai useamman valtion kansalainen, sinun pitää ilmoittaa 18–21-vuotiaana Suomen edustustolle tai Digi- ja väestötietovirastolle (DVV), että haluat säilyttää Suomen kansalaisuutesi täyttäessäsi 22 vuotta.
- Voit tehdä ilmoituksen Digi- ja väestötietovirastolle verkkolomakkeella tai
- voit tehdä ilmoituksen paperisella lomakkeella Suomen edustustossa tai
- voit tehdä vapaamuotoisen ilmoituksen ja postittaa sen DDV:lle.
Lue lisää: Kansalaisuuden säilyttäminen 22-vuotiaana | Maahanmuuttovirasto (migri.fi)
Varusmiespalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus Suomessa
Jokainen 18–60-vuotias mies, jolla on Suomen kansalaisuus, on asevelvollinen. Varusmiespalveluksen voi aloittaa 18 ja 29 ikävuosien välillä. Naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Asevelvollisella, jolla on kaksoiskansalaisuus, ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos:
- hän on myös Norjan, Ruotsin, Tanskan tai USA:n kansalainen ja hän asuu tässä toisen kansalaisuutensa mukaisessa valtiossa.
- hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa.
Jos hän muuttaa Suomeen alle 30-vuotiaana, hänet voidaan määrätä varusmiespalvelukseen.
Tutustu Varusmies-oppaaseen: Varusmies 2023
Sekä nettisivuihin:
Puolustusvoimien YouTube-kanava
Miten hankin Suomen passin ja/tai henkilökortin?
Sinun on tärkeää pitää passisi tai henkilökorttisi aina voimassa etenkin silloin, kun oleskelet ulkomailla. Kun asut ulkomailla, voit hakea Suomen passia ja henkilökorttia joko Suomen edustustosta tai Suomessa vieraillessasi poliisilaitokselta.
Voit hakea passia tai henkilökorttia sähköisesti, jos sinulla on omat vahvan sähköisen tunnistautumisen tunnistusvälineet ja tietyt ehdot täyttyvät. Passi ja henkilökortti ovat voimassa viisi vuotta. Kun haet passia tai henkilökorttia Suomen edustustolta, et voi laittaa hakemusta vireille sähköisesti. Lue passin hakemisesta lisää täältä ja henkilökortin hakemisesta täältä. Lisätietoja sähköisestä hakemisesta yleisesti saat täältä. Löydät passien ja henkilökorttien hintatiedot poliisin sivuilta ja ulkoministeriön palveluhinnastosta.
Huomaathan, että jos teet sähköisen hakemuksen, lupavirkailija voi kutsua sinut poliisilaitokselle Suomeen, jos se on tarpeellista hakemuksen viimeistelyn kannalta. Sinun täytyy liittää sähköiseen hakemukseen tuore passikuva sähköisesti lupahallinnon valokuvapalvelimen kautta. Lisätietoja tästä löydät poliisin sivuilta. Kun sähköisesti hakemasi passi tai henkilökortti on myönnetty ja valmistettu, voit hakea sen R-kioskilta itse tai valtuuttaa luotettavan henkilön hakemaan sen puolestasi.
Sinun kannattaa tehdä passi- tai henkilökorttihakemus Suomessa vierailun aikana ja varata aika poliisin toimipisteelle hyvissä ajoin etukäteen poliisin sivuilla tai puhelimitse. Lisätietoja passin ja henkilökortin hakemisesta ulkomailla saat ulkoministeriön sivuilta.
Tavallisen matkustusoikeudellisen henkilökortin sirulle talletetaan sormenjäljet ja kasvokuva samalla lailla kuin passissa. Voi käyttää henkilökorttia matkustusasiakirjana, kun matkustat tiettyihin maihin. Lista näistä maista löytyy täältä.
Voit käyttää henkilökorttia myös vahvaan tunnistautumiseen verkkoasioinnissa. Henkilökortin sirulla on kansalaisvarmenne, jolla voit kirjautua luotettavasti julkisen sektorin verkkopalveluihin. Tarvitset sähköistä tunnistautumista varten kortinlukijan ja sirunlukuohjelmiston. Lue lisää aiheesta ja lataa ohjelmisto Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Ulkosuomalaisten pankkipalvelut Suomessa
Lue tiedotteemme, joka sisältää pankkipalveluselvityksemme.
Eläke
Miten haen eläkettä Suomesta ulkomaille?
Eläkkeen hakeminen riippuu siitä, missä maassa asut. Jos asut muualla kuin Suomessa, sinun pitää pääsääntöisesti hakea Suomen eläkettä oman asuinmaasi yhdyslaitoksen (yleensä asuinmaasi eläkelaitos) kautta. Suomessa eläkettä haetaan Kelalta. Kela käsittelee mahdollisen kansaneläkehakemuksesi ja välittää hakemuksen myös työeläkelaitokseesi.
Eläke EU- tai ETA-maahan, Sveitsiin tai sosiaaliturvasopimusmaahan
Jos haluat hakea kansaneläkettä tai työeläkettä ja asut EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä, jätä eläkehakemus asuinmaasi eläkelaitokseen. Sieltä hakemus lähetetään Kelaan, joka taas lähettää hakemuksen työeläkelaitokseesi. Tarkempia ohjeita eläkkeen hakemisesta saat asuinmaasi eläkelaitokselta.
Jos asut sosiaaliturvasopimusmaassa ja haluat hakea kansaneläkettä tai työeläkettä, voit hakea sopimukseen kuuluvia eläkkeitä jättämällä eläkehakemuksen asuinmaasi eläkelaitokseen. Se lähettää hakemuksen Suomeen käsiteltäväksi. Sopimukset eivät koske kaikkia Kelan eläkkeitä.
Eläke muuhun maahan
Jos asut muualla kuin EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa, et voi hakea Kelan eläkkeitä. Voit kuitenkin hakea Suomesta työeläkettä, jos olet ollut Suomessa töissä.
Lue lisää:
Eläkkeen hakeminen ulkomailta – Eläketurvakeskus (etk.fi)
Kansaneläkettä Suomesta ulkomaille – kela.fi
Suomessa on kaksi lakisääteistä eläkejärjestelmää: työeläkejärjestelmä ja kansaneläkejärjestelmä.
Työeläke
Työeläke karttuu Suomessa tehdystä työstä ja yrittäjätoiminnasta 17-vuotiaasta alkaen. Suomessa ansaitut työeläkkeet maksetaan kaikkiin maihin. Voit hakea eläkettä suoraan siltä työeläkevakuuttajalta, jossa olet viimeksi ollut vakuutettuna Suomessa. Voit lukea lisää työeläkkeen kertymisestä Kevan sivuilta.
Eläketurvakeskus (ETK) toimii yhdyslaitoksena, kun haet Suomesta käsin eläkettä EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta.
Työeläkeote
Työeläkeotteesi voidaan toimittaa sinulle ulkomaille, jos ulkomaan osoitteesi löytyy Suomen väestörekisteristä. Lue työeläkeotteen pyytämisestä työeläke.fi-sivulta. Voit pyytää työeläkeotteen Eläketurvakeskukselta. Jos sinulla on suomalaisen pankin verkkopankkitunnukset, pääset katsomaan omia työeläketietojasi osoitteessa tyoelake.fi.
ETK -Eläketurvakeskus
Postiosoite: 00065 Eläketurvakeskus, Finland
Puhelin: +358 (0)29 411 2110
Vanhuuseläkehakemus
Voit hakea Suomen vanhuuseläkehakemuksella (lomake ETK/Kela 7001) joko työeläkettä tai kansaneläkettä tai molempia eläkkeitä yhtä aikaa. Lomake löytyy Kelan sivuilta. Jos asut EU- tai ETA-maassa, voit hakea asuinmaassasi yhdellä hakemuslomakkeella eläkkeitäsi kaikista niistä EU- tai ETA-maista, joissa olet asunut tai työskennellyt. Paikallinen eläkelaitos lähettää hakemuksesi edelleen käsiteltäväksi Suomeen. Kelan kansainvälisten asioiden keskus käsittelee ulkomailta tulevat eläkehakemukset. Sieltä hakemus lähetetään edelleen Eläketurvakeskukselle työeläkkeen hakemista varten.
Kansaneläke
Jos työeläkkeesi on pieni tai et saa sitä ollenkaan, voit saada Kelasta kansaneläkettä tietyin edellytyksin. Kansaneläke on perusturvaeläke, joka määräytyy sen mukaan, kuinka monta vuotta olet asunut Suomessa 16 ja 65 ikävuoden välillä. Voit saada kansaneläkettä, jos olet asunut Suomessa kolme vuotta kyseisellä aikavälillä. Täyttä kansaneläkettä varten sinun on pitänyt asua Suomessa 40 vuotta. Kansaneläkkeen määrää pienentävät Suomen työeläke ja useimmat muista maista maksettavat eläkkeet. Et välttämättä saa ollenkaan kansaneläkettä, jos muut eläketulosi ja etuutesi ovat yhteensä noin 1400–1600 euroa kuukaudessa (2024). EU/ETA-maiden lakisääteiset, omaan asumis- tai vakuutusaikaan perustuvat eläkkeet eivät vaikuta pienentävästi kansaneläkkeen määrään. Kansaneläkkeen osalta vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta.
Kelan Kansainvälisten asioiden keskus
Puhelin: +358 (0)20 634 0200
Sähköposti: inter.helsinki@kela.fi
Huomioi, että sähköpostiviestin tietoturvaa ei ole varmistettu. Älä lähetä arkaluonteisia tietojasi, kuten henkilötunnusta, sähköpostitse.
Eläketurvajärjestelmät eri maissa
Eläketurvakeskuksen sivuilta löydät tietoa eri maiden eläkejärjestelmistä suomeksi.
Avioero ja naisten eläkkeet
Se, kuinka eläkekertymät jakautuvat avioerotilanteessa riippuu henkilön asuinmaasta. Monissa maissa eläke-etujen edellytyksenä on se, että avioliitto on kestänyt tietyn ajan. Suomessa ei jaeta eläkekertymiä avioeron yhteydessä, mutta toinen puolisoista voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua. Tämä on tosin hyvin harvinaista toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Avioerossa voi omaisuuden osalta saada myös tasinkoa varakkaammalta puolisolta, ellei tätä mahdollisuutta ole suljettu pois avioehtosopimuksella.
Verot
Tuloverosopimukset
Suomen valtio on solminut tuloveroverosopimuksen yli 70 maan kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Verosopimuksissa verotusoikeus jää yleensä maksajamaalle. Sopimuksissa on myös päätetty, miten kaksinkertainen verotus poistetaan. Jos tulon verotusoikeus annetaan osittain tai kokonaan maksajavaltiolle, asuinvaltio poistaa kaksinkertaisen verotuksen joko vapautusmenetelmällä tai hyvitysmenetelmällä. Vapautusmenetelmä tarkoittaa sitä, että asuinvaltio luopuu tulon verotusoikeudesta ja hyvitysmenetelmä taas sitä, että maksajavaltiossa maksettu vero vähennetään asuinvaltiossa samasta tulosta maksettavasta verosta.
Löydät verosopimukset täältä.
Miten Suomen eläkkeeni verotetaan?
Suomesta ulkomaille maksetut eläkkeet verotetaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvien eläkkeet eli progressiivisella verotuksella. Myös ulkomailla asuvilla eläkeläisillä on verojen vähennysoikeus.
Pieniä eläkkeitä ei välttämättä veroteta, jos verotettava eläketulo jää verotettavan tulorajan alle. Lisätietoja aiheesta Verohallinnon sivuilla.
Ulkosuomalaisen perintöverotus
Ulkosuomalaisilla on hyvin usein kiinteää omaisuutta Suomessa. Kiinteästä omaisuudesta perittävä perintövero maksetaan maalle, jossa omaisuus sijaitsee. Koska Suomella on perintöverosopimus vain muutaman maan kanssa, voi perijä joutua tilanteeseen, jossa myös asuinmaa verottaa saatua perintöä. Tällöin perijän pitää itse vaatia, että toiseen maahan maksetut perintöverot huomioidaan asuinmaan verotuksessa. Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä veronalaiseen perintöosuuteensa puolisovähennyksen ja suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen alaikäisyysvähennyksen.
Lisätietoa aiheesta Verohallinnon sivuilla.
Perinnön jättäjä voi määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän testamenttia tehdessään tai kuollessaan on. Perilliset tai testamentin saajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa eurooppalaisella perintötodistuksella. Lisätietoa aiheesta löytyy DVV:n sivuilta.
Testamentti ja edunvalvontavaltuutus
Jos asut ulkomailla, sinun kannattaa tehdä testamentti etenkin, jos sinulla on omaisuutta sekä Suomessa että asuinmaassasi. Testamentin on hyvä olla sisällöltään sekä Suomen että asuinmaasi oikeusjärjestysten mukainen ja muodoltaan kelvollinen molempien maiden tuomioistuimissa. Sinun kannattaa käyttää testamentin laadinnassa apuna juristia, joka on perehtynyt sekä Suomen että asuinmaasi lainsäädäntöön.
Löydät lisää tietoa testamentin tekemisestä suomi.fi-sivuilta.
Testamentin lisäksi sinun kannattaa laatia edunvalvontavaltuutus. Kun teet edunvalvontavaltuutuksen, asioitasi hoitaa itse valitsemasi uskottu henkilö, jos et pysty enää itse hoitamaan niitä. Edunvalvontavaltuutus voi olla yleispätevä kaikkien asioidesi hoitamiseen, mutta se voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyjä toimenpiteitä. Tee edunvalvontavaltuutusvaltakirja oman, yksilöllisen tilanteesi pohjalta ja käy sen sisältö läpi asianajajan kanssa, jos mahdollista.
Lisätietoja suomalaisesta edunvalvontavaltakirjasta DVV:n sivuilla.
Hautaaminen Suomeen
Voit suunnitella Suomeen hautaamisen joko arkkuhautauksena tai tuhkauurnassa jo elinaikanasi. Helpointa on, jos annat kaikki hautausjärjestelyt hautaustoimiston huolehdittaviksi. Voit tehdä omista hautajaisjärjestelyistäsi ennakkosopimuksen hautaustoimiston kanssa ja samalla järjestää hautauksen maksamisen etukäteen joko hautausvakuutuksella tai tähän tarkoitukseen osoitetulla talletustilillä.
Suomessa hautausmaita pitävät yllä pääosin seurakunnat. Hautapaikan hinta vaihtelee riippuen seurakunnasta. Sinun ei tarvitse olla minkään seurakunnan jäsen, jotta voit saada hautapaikan, mutta ulkopaikkakuntalaisilta peritään hautapaikasta huomattavasti suurempi korvaus kuin hautausmaan sijaintikunnan asukkailta. Yleensä hautapaikkaan ostetaan hallinta 25 vuodeksi. Voit ostaa myös haudanhoitosopimuksen tietyksi ajaksi, tällöin seurakunta huolehtii haudan kukista ja joulukynttilästä. Suomesta löytyy evankelisluterilaisten hautausmaiden lisäksi hautausmaita tai hautausalueita esimerkiksi ortodokseille, muslimeille, juutalaisille, katolisille sekä uskonnottomille henkilöille.
Ulkomainen hautaustoimisto voi lähettää tuhkauurnan suoraan suomalaiselle hautaustoimistolle. Joistakin maista omainen voi kuljettaa tuhkauurnan Suomeen käsimatkatavarana. Uurnan mukana pitää olla kuolintodistus ja todistus tuhkauksesta. Hautausluvan Suomessa saa Aluehallintovirastosta.
Suomen lain mukaan vainajan tuhka pitää haudata tai sirotella pysyvästi yhteen paikkaan vuoden sisällä tuhkauksesta. Lisätietoja hautausjärjestelyistä ja hautaussuunnitelmavihkonen löytyy täältä.