SÄÄNNÖT JA TYÖJÄRJESTYS

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN SÄÄNNÖT

1 artikla

Ulkosuomalaisparlamentti koostuu maailmalla toimivien suomalaisyhteisöjen edustajista. Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan mukaan tulevan yhteisön on vahvistettava ulkosuomalaisparlamentin säännöt ja ilmoitettava sääntöjen ratifioinnista parlamentin sihteeristölle, Suomi-Seura ry:lle, kirjallisesti.

2 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon voivat osallistua ulkosuomalaisyhteisöjen edustajat, jotka valitaan siten, että jokainen yhteisö on oikeutettu lähettämään jäsenistään yhden edustajan ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon. Yhteisö, jonka jäsenmäärä ylittää 500 voi lähettää kaksi edustajaa ja yhteisö, jonka jäsenmäärä on yli 1 000 voi lähettää kolme edustajaa.

Yhteisön tulee ilmoittaa halukkuutensa osallistua ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon parlamentin sihteeristölle työjärjestyksen mukaisessa ajassa. Parlamentti päättää lopullisesti edustusoikeuksista.

3 artikla

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu kahden – kolmen vuoden välein. Parlamentti voi myös kokoontua ulkosuomalaisyhteisöjen aloitteesta puhemiehistön niin päättäessä. Joka viides vuosi, Suomen tasavallan juhlavuosina, järjestetään laajempi juhlaistunto.

4 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä toimii Suomi-Seura r.y:n puheenjohtaja. Parlamentin täysistunto valitsee istuntokaudeksi varapuhemiehet sekä heille varahenkilöt niistä ehdokkaista, jotka viimeistään täysistuntoa edeltävissä aluekokouksissa on kultakin alueelta ehdolle asetettu.

Varapuhemiesten ja varahenkilöiden tulee edustaa eri maantieteellisiä alueita, jotka ulkosuomalaisparlamentin täysistunto on vahvistanut. Heidän tulee asua edustamallaan alueella. Puhemies ja varapuhemiehet muodostavat puhemiehistön, joka kokoontuu myös istuntojen välillä.

Puhemiehistön tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa mahdollisimman laajasti eri ulkosuomalaisryhmiä.

5 artikla

Jokaisella USP:n säännöt ratifioineella suomalaisyhteisöllä, puhemiehistöllä sekä Suomi-Seura r.y:llä on oikeus tehdä aloitteita ulkosuomalaisparlamentin käsiteltäväksi. Aloitteet on toimitettava parlamentin sihteeristölle määräaikaan mennessä. Vastaavasti aloitteet ja sihteeristön niistä tarvittaessa hankkimat asiantuntijalausunnot tulee toimittaa parlamentin edustajille hyvissä ajoin ennen istuntoa.

6 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin ollessa koolla edustajat kokoontuvat täysistuntoihin ja osallistuvat valiokuntatyöhön. Valiokunnat laativat aloitteista päätöslauselmaehdotukset, jotka esitetään ja käsitellään täysistunnossa.

7 artikla

Pysyviä valiokuntia ovat kansalaisuusvaliokunta, kulttuurivaliokunta, nuorisovaliokunta, opinto- ja koulutusvaliokunta, poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta, sosiaalivaliokunta, seniorivaliokunta, sääntövaliokunta, talousvaliokunta ja tiedotusvaliokunta. Muita valiokuntia perustetaan tarvittaessa.
Eri maantieteellisten alueiden edustus valiokunnissa tulee taata.

8 artikla

Puhemiehistö kokoontuu tarvittaessa yhdessä valiokuntien puheenjohtajien kanssa laajennettuun puhemiehistön istuntoon.

9 artikla

Parlamentin käyttämät kielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja venäjä.

10 artikla

Kaikissa ulkosuomalaisparlamentin kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.

11 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä toimii Suomi-Seura ry:n toimisto, joka on sitoutunut toimimaan ulkosuomalaisparlamentin päätösten mukaisesti ja edesauttamaan niiden toteuttamista kääntymällä Suomen ja mahdollisuuksien mukaan muiden maiden viranomaisten ja muiden tahojen puoleen sekä tiedottamalla niistä aktiivisesti.

12 artikla

Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö ulkosuomalaisparlamentin istunnossa. Kokouskutsussa tulee olla maininta sääntömuutosehdotuksesta. Muutoksista parlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

(Päivitetty 23.7.2015 – ei muutoksia vuoden 2017 istunnosta. Huom. istunto 2017 muutti ulkosuomalaisparlamentin työjärjestystä)

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN TYÖJÄRJESTYS

1 §

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu istuntoon kahden-kolmen vuoden välein.

2 §

Suomi-Seura lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun ensisijaisesti sähköpostitse viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa.

3 §

Suomalaisyhteisöjen tulee ilmoittaa Suomi-Seura ry:lle osallistumisestaan viimeistään kolme kuukautta ennen istuntoa. Silloin tulee myös jättää ne aloitteet, mitkä yhteisö haluaa käsiteltäviksi. Edustajien, varamiesten ja tarkkailijoiden ja mahdollisten muiden parlamentin työtä seuraamaan tulevien nimet tulee olla Suomi-Seura ry:n tiedossa viimeistään kuusi
viikkoa ennen istuntoa.

4 §

Suomi-Seura ry lähettää ensisijaisesti sähköpostitse viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen. Samalla toimitetaan kertomus edellisen istunnon päätösten läpiviemiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Aloiteyhteenveto sekä toimintaraportti julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla.

5 §

Istunnon alkaessa hyväksytään ilmoittautuneet yhteisöt, edustaja-luettelo ja asialista, johon merkitään kaikki istunnossa käsiteltävät asiat. Todetaan myös muut istuntoa seuraavat läsnäolijat.

6 §

Parlamentin istuntoja johtaa puhemies. Hänen ollessaan estynyt, istuntoa johtaa Suomi-Seuran varapuheenjohtaja, tai heidän ollessaan estynyt, puhemiehistön valitsema varapuhemies.

7 §

Jokaisen istunnon alussa parlamentti päättää puhemiehistön esityksestä valiokunnista sääntöjen 7 artiklan mukaisesti. Puhemies nimeää valiokunnille kokoonkutsujat.
Valiokunnat valitsevat itse tarvittavat toimihenkilöt. Valiokuntien istunnot ovat suljettuja ulkopuolisilta.

8 §

Järjestäytymisen jälkeen parlamentin työ alkaa yleiskeskustelulla sihteeristön raportista. Keskustelu toimii samalla aloitteiden lähete-keskusteluna. Yleiskeskustelussa jokaisella edustajalla on oikeus lausua mielipiteensä kaikista ulkosuomalaisiin tai ulkosuomalaisuuteen liittyvistä asioista, riippumatta siitä onko asiasta tehty aloite vai ei. Puheen-vuorot pyydetään kirjallisesti ja jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Puhemies voi parlamentin suostumuksella rajoittaa puheenvuorojen pituutta, poiketa järjestyksestä ja todeta keskustelun päättyneeksi. Lyhyitä vastaus-puheenvuoroja sallitaan sen puheenvuoron yhteydessä, jota vastauspuheenvuoro koskee. Yleiskeskustelun yhteydessä voidaan myös päättää kiireellisen asian ottamisesta asialistalle ja sen lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan.

9 §

Pysyvät ja tilapäiset valiokunnat laativat jokaisesta lähetetystä aloitteesta mietinnön, jonka tulee sisältää päätösehdotus. Se voi olla joko kannanotto asiaan tai päätös olla ottamatta kantaa aloitteessa mainittuun asiaan. Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita.

10 §

Päätösistunnossa valiokuntien edustajat esittävät valiokuntien ehdotukset parlamentin päätöksiksi. Esitykset on jaettava edustajille kirjallisesti ennen lopullista päätöstä. Istunnossa esitetyt mahdolliset muuta kuin hylkäämistä koskevat vastaehdotukset on niin ikään esitettävä kirjallisesti ennen päätöstä.

11 §

Parlamentti tekee päätöksensä, joko yksimielisesti tai äänestämällä. Äänestykset suoritetaan kädennostolla. Henkilövaalien osalta on vaadittaessa suoritettava suljettu lippuäänestys. Äänestyksessä on oltava läsnä vähintään puolet edustajista.
Ääntenlaskijoina toimivat parlamentin varapuhemiehet.

12 §

Parlamentin istunnosta parlamentin sihteeristö laatii pöytäkirjan, jonka tarkastajina toimivat varapuhemiehet. Pöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle ulkosuomalaisparlamentin jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle viimeistään kaksi kuukautta istunnon jälkeen. Pöytäkirja julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla.

13 §

Muilta osin noudatetaan Suomen yhdistyslain säännöksiä.

(Päivitetty 31.8.2017 istunnon 2017 muutosten mukaan)