Puhemiehistö huhtikuussa 2000 jättämässä eduskuntaan kaksoiskansalaisuus-vetoomuksen 25 700 allekirjoitusta 51 maasta (laki monikansalaisuudesta astui voimaan 1.6.2003)

Aloiteyhteenvedot

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoihin jätetään määräaikaan mennessä suuri määrä aloitteita. Alle kirjataan tulevan, 10. istunnon käsiteltäväksi jätetyt Saapuneet aloitteet.

Niiden perässä ovat aiempien istuntojen Aloiteyhteenvedot kuvaavat aloitteet sellaisina kuin ne lopulta menivät istuntoon (taustoitettuina ja valiokunnittain jaoteltuina ja siten lopullisen järjestysnumeronsa saaneina).

10. istuntoon saapuneet aloitteet

Saapuneet aloitteet -listassa aloitteet on numeroitu alustavasti saapumisjärjestyksensä mukaan ja lista elää. Aloitteen kuvailu on epävirallinen. USP:n 10. istuntoon kesäkuussa 2020 jätetyt aloitteet säilyvät voimassa siirrettyyn 10. istuntoon kesäkuussa 2021. Aloitteen voi jättää uuteen määräaikaan 9.3.2021 asti. Kiitos kaikille aloitteen jo jättäneille ulkosuomalaisyhteisöille!

Aloite numero 1/2020: Ryhmälukuoikeudet digitaaliselle medialle
Aloitteen tekijät: Ateenan suomalaiset ja ystävät, Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: pyydetään Suomessa toimivia kustantamoita laajentamaan kirjojen ja lehtien digitaalisia lukuoikeuksia ryhmälukuoikeuksiin.

Aloite numero 2/2020: Passin hinta Suomen ulkopuolelta haettaessa
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: ehdotetaan, että selvitettäisiin mitkä ovat ulkomailta käsin haettavan passin korkean hinnan perusteet ja että hintaa kohtuullistettaisiin.

Aloite numero 3/2020: Passin haku Beneluxissa
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue9
Sisältö: ehdotetaan, että Haagiin saataisiin takaisin passinhakumahdollisuus.

Aloite numero 4/2020: Liikkuvia passisalkkuja Keski-Eurooppaan
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Keski-Euroopan alueella otetaan käyttöön passisalkkuja passinhakumatkojen kohtuullistamiseksi.

Aloite numero 5/2020: Passin voimassaoloaika takaisin kymmeneksi vuodeksi
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: ehdotetaan, että Suomen pitää nopeasti palata kymmenvuotisten passien käytäntöön.

Aloite numero 6/2020: Käyttämättömien kuukausien lisääminen uuteen passiin
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että vanhan passin jo maksetut, käyttämättömät kuukaudet lisätään uuden passin voimassaoloaikaan.

Aloite numero 7/2020: Ylen ohjelmien seurantamahdollisuuksien parantaminen
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että YLE parantaa palvelujaan ja jatkaa niiden kehittämistä myös ulkosuomalaisten käyttöön.

Aloite numero 8/2020: Raportointi Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman toteutumisesta
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti selvittävät ja raportoivat ulkosuomalaisyhteisöille vuosittain Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman toteutumisesta.

Aloite numero 9/2020: Suomen kansalaisuus pysyväksi
Aloitteen tekijät: Ranskan Suomi-Seura, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue), Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: esitetään, että Suomen kansalaisuutta ei menetä automaattisesti 22-vuotiaana henkilö, jolla on myös toisen maan kansalaisuus ja jolla ei ole riittävää yhteyttä Suomeen; kerran myönnetyn kansalaisuuden tulisi olla pysyvä.

Aloite numero 10/2020: Ulkosuomalaisen sähköisen asioinnin helpottaminen (sähköinen tunnistautuminen)
Aloitteen tekijä: Ranskan Suomi – Association Finlandaise en France, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: ehdotetaan, että kansalaisten sähköistä tunnistautumista tulisi helpottaa siten, että luodaan yksi yhtenäinen ja helppokäyttöinen kansallinen sähköisen tunnistautumisen muoto.

Aloite numero 11/2020: Ulkosuomalaisjärjestöjen toiminta Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tiloissa
Aloitteen tekijät: Ranskan Suomi – Association Finlandaise en France, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että ulkosuomalaisparlamentti kartoittaa kaikki Suomen valtion rahoittamat kulttuuri- ja tiedeinstituutit eri maissa ja pyrkii vahvistamaan Hallituksenulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa mainittua yhteistyötä paikallisten suomalaisjärjestöjen kanssa.

Aloite numero 12/2020: Lisätä suvaitsevaisuutta, positiivista viestintää sekä tietoisuutta ulkosuomalaisista
Aloitteen tekijät: Ranskan Suomi-Seura – Association Finlandaise en France, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Suomi-Seura eli ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö pyrkii voimakkaasti edistämään ulkosuomalaisten positiivista näkyvyyttä suomalaismedioissa.

Aloite numero 13/2020: Suomi-koulujen valtionavustuksen kriteerien tarkistus ja perusrahoituksen tuntuva korotus
Aloitteen tekijät: Manchesterin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue), Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: vaaditaan Suomi-koulujen rahoituksen kriteerien tarkistusta ja perusrahoituksen tuntuvaa korotusta.

Aloite numero 14/2020: Suomi-koulujen rahoitus
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)  Firenzen Suomi-Seura
Sisältö: vaaditaan opetus- ja kulttuuriministeriötä noudattamaan eduskunnan tahtoa nostamalla Suomi-koulujen valtionavustusta pysyvästi huomioiden Suomi-koulujen jatkuvasti kasvavan määrän ja jo olemassa olevien Suomi-koulujen toiminnan turvaamiseksi.

Aloite numero 15/2020: Suomi-koulujen ryhmäkoon pienentäminen
Aloitteen tekijät: Hampurin suomalainen koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue), Firenzen Suomi-Seura, Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä pienentämään valtionavustukseen vaadittua ryhmäkokoa kuudesta neljään oppilaaseen, kielitaidoltaan eritasoisten oppilaiden laadukkaan opetuksen turvaamiseksi.

Aloite numero 16/2020: Alle 3-vuotiaat Suomi-koulujen valtionavustuksen piiriin
Aloitteen tekijät: Hampurin suomalainen koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue), Firenzen Suomi-Seura, Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä ulottamaan valtionavustus alle 3-vuotiaiden suomikoululaisten opetukseen ja korottamaan Suomi-koulujen tukea vastaavasti, niin etteivät alle 3-vuotiaat tule jakamaan 3-18-vuotiaille jo nykyään kuuluvaa rahoitusta.

Aloite numero 17/2020: Suomi-kouluille oma momentti valtion budjetissa
Aloitteen tekijät: Manchesterin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue), Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: vaaditaan opetus- ja kulttuuriministeriötä lisäämään valtion budjettiin oma momentti Suomi-kouluille rahoituksen selkeyttämiseksi ja turvaamiseksi.

Aloite numero 18/2020: Yleisen kielikokeen (YKI) suorittaminen Suomen ulkopuolella
Aloitteen tekijät: Düsseldorfin suomalainen kielikoulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue), Pohjois-Kreikan Suomi-Seura
Sisältö: esitetään, että Suomen virallisten kielten tukemiseksi Yleisiä kielitutkintoja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, että Suomen virallisten kielten kielikokeiden suorittaminen on mahdollista myös Suomen ulkopuolella.

Aloite numero 19/2020: Aktiviteetteja nuorille Suomi-koulun jälkeen
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, Ranskan Suomi-Seura – Association Finlandaise en France
Sisältö: ehdotetaan, että Suomi-kouluissa kerrottaisiin Suomen koulutus- ja työmahdollisuuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari esittelisivät jäsenilleen harjoittelupaikkojen tarjoamista ammattikoulutuksessa oleville toisen polven suomalaisille.

Aloite numero 20/2020: Opettajien kansainvälisten koulutuspäivien ja maakohtaisten koulutuspäivien rahoittamisen varmistaminen
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu 
Sisältö: esitetään, että Suomi-koulujen opettajien kansainvälisiin koulutuspäiviin ja maakohtaisiin koulutuksiin tulisi saada vuosittain riittävän korkea määräraha opettajien säännöllisen täydennyskoulutuksen takaamiseksi.

Aloite numero 21/2020: Oppimishäiriöisten ja muunlaista tukea tarvitsevien oppilaiden tukirahoitus
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu
Sisältö: pyydetään, että opetusviranomaiset selvittävät, miten ulkosuomalaisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien kartoitus ja hoito on järjestetty ja vedotaan Opetushallitukseen, että se rahoittaisi kouluavustajan palkkausta niissä ulkomailla toimivissa Suomi-kouluissa, ulkomaankouluissa ja Eurooppa-kouluissa, joissa opetuksen eriytykseen on erityistä tarvetta.

Aloite numero 22/2020: Ulkosuomalaisen väestökirjanpitokunnan määräytyminen
Aloitteen tekijä: Edinburgin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Kotikuntalain 2. artiklan tulee koskea myös ulkosuomalaisia ja lain pitäisi mahdollistaa ulkosuomalaisen väestökirjanpitokunnan muuttaminen jälkeenpäin, perhesuhteiden ja/tai tunnesiteiden perusteella.

Aloite numero 23/2020: Vakituisesti ulkomailla EU- ja ETA-alueen ulkopuolella asuvan Suomen kansalaisen Suomen ajokortin uusinta
Aloitteen tekijä: The Finnish American Chamber of Commerce, San Diego
Sisältö: ehdotetaan, että Suomen kansalaisen, joka asuu vakituisesti ulkomailla, tulisi olla oikeutettu uusimaan Suomen ajokorttinsa sen voimassaolon päättyessä

Aloite numero 24/2020: Etäkoulu Kulkurin valtionavustuksen tasokorotus
Aloitteen tekijä: Frankfurtin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin valtionavustukseen saadaan verkko-opetuksen edellyttämä tasokorotus niin, että vuotuinen valtionavustus on vähintään 200 000 euroa. Kyseessä tulee olla erikseen Etäkoulu Kulkurille osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.

Aloite numero 25/2020: Kesälukioseuran valtionavustus turvattava
Aloitteen tekijä: Frankfurtin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä nostamaan Kesälukioseuran valtionavustuksen tasoa vähintään vuoden 2013 tasolle, jotta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille suunnattu tärkeä kesäleiritoiminta voidaan käynnistää uudelleen. Kyseessä tulee olla erikseen Kesälukioseuralle osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.

Aloite numero 26/2020: Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin turvaaminen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
Aloitteen tekijä: Aurinkorannikon suomalainen koulu, Asociación Cultural Finlandesa Kaleva – Kulttuuriyhdistys, Asociación Finlandesa Suomela, Club de Leones Torremolinos Suomi, Sofian kannatusyhdistys ry / Sofia-opisto

Sisältö: kehotetaan Suomen opetus- ja kulttuuriministeriötä turvaamaan Aurinkorannikon suomalaisen koulun olemassaolo myöntämällä oppilas- ja opiskelija-kohtainen valtionosuus ilman aikarajoituksia, sekä takaamaan Suomen kansalaisten joustava koulunkäynti suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä ilman kotikuntavaatimusta. Koulun tulisi varmuudella saada jatkaa toimintaansa ja sen kehittämistä. Korostetaan, että Suomen ulkomaankouluilla on opetustyönsä lisäksi merkittävä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen rooli paikallisen suomalaisen yhteisön elämässä ja hyvinvoinnissa, ja että kokonaisvaltaisen arvioinnin kyky on koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Aloite numero 27/2020: Suomenkielen osaston perustaminen Ranskaan/kieliosaston yläkoulu Pariisin alueelle
Aloitteen tekijä: Länsi-Pariisin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: toivotaan opetus- ja kulttuuriministeriön tukea Ranskaan perustettavalle suomenkielen osaston hankkeelle / Pariisin alueen arvostetun Lycée International de Saint-Germain-en-Laye’n yläkoulun kieliosastona. Kuten vanhempainyhdistys Dubai International Academyn (DIA) v. 2012 perustetussa Finnish programme’ssa, suomalaisvanhempien yhdistys Ranskassa voi toimia suomenkielen osaston perustamiseksi (4 viikkotuntia äidinkielen opetusta ja 4-6 viikkotuntia historian ja maantiedon opetusta). Ruotsin Skolverket tarjoaa Lycée international’issa täydentävää ruotsinkielen opetusta suomenruotsalaisille oppilaille kansainvälisen koulun kielilinjalla johon jo voi saada toiminta-avustusta Suomesta.

Aloite numero 28/2020: Kesälukioseuran valtionavustustasoa nostettava ulkosuomalaislasten ja -nuorten leiritoiminnan käynnistämiseksi uudelleen
Aloitteen tekijä: Manchesterin Suomi-koulu, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä nostamaan Kesälukioseuran valtionavustuksen tasoa vähintään 130 000 €, jotta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille suunnattu tärkeä kesäleiritoiminta voidaan käynnistää uudelleen.

Aloite numero 29/2020: Suomalaisten äitien ja/tai isien aikuisille lapsille oikeus Suomen kansalaisuuteen
Aloitteen tekijä: North West Senioriklubi
Sisältö: ehdotetaan muutosta vuoden 2003 kansalaisuuslakiin niin, että Suomen kansalaisuuden periytyminen koskisi myös ennen vuotta 2003 syntyneitä suomalaisten äitien ja/tai isien lapsia.

Aloite numero 30: USP:n istuntojen ja UPS:n aluekokousten äänestyksiin osallistuminen sähköisesti
Aloitteen tekijä: Finnish School in Manchester
Sisältö: toivotaan selvitystä erilaisista mahdollisuuksista osallistua USP:n istuntojen ja USP:n aluekokousten äänestyksiin sähköisesti, jos yhteisö on estynyt lähettämään edustajansa paikalle.

Aloite numero 31: Mahdollisuus hakea rahoitusta USP:n istuntoihin ja USP:n aluekokouksiin
Aloitteen tekijä: Finnish School in Manchester
Sisältö: esitetään, että Suomi-Seura ry:n korvatessa USP:n puhemiehistön jäsenten eli alueiden puheenjohtajien matka- ja majoituskuluja, olisi mahdollista hakea rahoitusta USP:n istuntoihin ja UPS:n aluekokouksiin osallistuville alueiden varapuheenjohtajille, edustajille ja tarkkailijoille.

Aloite numero 32: Suomi liittyy mukaan Yhdysvaltojen ”Global Entry” rajanylitys ohjelmaan
Aloitteen tekijä: Finnish American Chamber of Commerce, San Diego
Sisältö: esitetään, että Suomi hakee mukaan Yhdysvaltojen ”Global Entry”-rajanylitysohjelmaan joka helpottaa Yhdysvaltoihin tai sieltä pois matkustavien liikkumista rajanylityksen turvallisuus-, viranomais- ja tullimääräysasioissa.

Aloite numero 33: Ulkosuomalaisten keskeiset SOME ryhmät mukaan ulkosuomalaisparlamenttiin
Aloitteen tekijä: Finlandia Foundation National Capital Chapter
Sisältö: pyydetään, että teknologian luotua edellytykset nopeaan ja tehokkaaseen ulkosuomalaisten keskeiseen toimintaan sosiaalisen median kautta, selkiytetään tai tarvittaessa muutetaan ulkosuomalaisparlamenttiin liittymisen sääntöjä siten, että myös SOME -ryhmät ja -yhdistykset voisivat osallistua ja näin laajentaa osallistuvien ulkosuomalaisten määrää.

Aloite numero 34: Ulkosuomalaisten lasten mahdollisuus tutustua suomalaiseen koulunkäyntiin suomen kielen ylläpidon motivoimiseksi
Aloitteen tekijä: Emilia-Romagnan Sisuseura
Sisältö: ehdotetaan, että Opetushallitus suosittelee kirjeitse suomalaisia kouluja vastaanottamaan mahdollisuuksien mukaan ulkosuomalaisia lapsia ”vaihto-oppilaiksi” suomen kielen oppimisen ja Suomeen muuton motivoimiseksi. Suomi-Seura voisi tiedottaa mahdollisuudesta, kannustaen ulkosuomalaisia ottamaan yhteyttä lomanviettokuntiensa kouluihin.

Aloite numero 35: Mahdollisuus katsoa Yleisradion ohjelmia ulkomailla maksamalla televisiomaksu
Aloitteen tekijät: Emilia-Romagnan Sisuseura, Firenzen Suomi-Seura
Sisältö: toivotaan, että liikenne- ja viestintäministeriö tarkastelee ulkosuomalaisten perheiden mahdollisuutta katsella Yleisradion ohjelmia ulkomailla niin, että se olisi mahdollista maksamalla televisiomaksu.

Aloite numero 36: Ulkosuomalaisten opiskelijoiden opintotuki EU-alueella sekä muualla ulkomailla suoritettaviin opintoihin
Aloitteen tekijä: Hong Kongin Suomi-koulu
Sisältö: toivotaan Suomelta yhdenvertaista päätöksentekoa ulkosuomalaisten opiskelijoiden opintotukiasioissa.

Aloite numero 37: Kielileirien järjestäminen ulkosuomalaisille nuorille suomen kielitaidon ja identiteetin vahvistamiseksi
Aloitteen tekijät: Emilia-Romagnan Sisuseura, Firenzen Suomi-Seura
Sisältö: pyydetään opetusministeriöltä tukea ulkosuomalaisten nuorten toiminnallisten kesäleirien järjestämiseen Suomen kielen ja kulttuurin opiskeluksi, esimerkiksi urheilun ohella, ja suomalaisen identiteetin vahvistamiseksi yhdessä muiden ulkosuomalaisten nuorten kanssa. Perheiden kiinnostuksen kartoitus voisi tapahtua Suomi-Seuran kyselyllä.

Aloite numero 38: Pitkäaikaisviisumin myöntäminen Suomeen
Aloitteen tekijä: Finn Spark Inc
Sisältö: ehdotetaan, että Suomen tulisi tutkia mahdollisuutta liittyä D-viisumin myöntäjiin. Euroopan Unionin ulkopuolelta matkustava ei voi oleskella Suomessa (Schengen-alueella) yli 90 päivää 180 päivän aikana. Schengenin maakohtainen D-viisumiluokka mahdollistuisi pidempien aikojen viettäminen Suomessa ilman että Schengenissä olo ylittää kuutta kuukautta vuodessa. Tämä helpottaisi kansalaisopistojen suomen kielen kurssiosallistumista, johon ei saa opiskelijaviisumia, ja perheen lomailua varsinkin kun Suomessa on asunto ja lapsia.

Aloite numero 39: Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien muuttaminen ja rahoituksen turvaaminen
Aloitteen tekijä: Aurinkorannikon suomalainen koulu
Sisältö: esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee kiireellisesti uudelleen Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien sisällön siten, että oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteeksi ja valtionosuuden saamiseksi riittäisi Suomen kansalaisuus. Todetaan, että ministeriön vuodesta 2014 soveltama tulkinta liittyen oppilaaksi ja opiskelijaksi oton perusteisiin ja valtionosuuteen voidaan ratkaista ilman uuden lain säätämistä.
Koulujen ratkaisuesitys on, että ministeriö selkeyttää ja tarkentaa tulkintaansa siten, että se turvaa Suomen kansalaisten joustavan koulunkäynnin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä. Yhdytään eduskunnan vuonna 2017 (VaVM 22/2017 vp) ilmaisemaan kantaan, että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus arvioidaan.

Aloite numero 40: Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien muuttaminen ja rahoituksen turvaaminen
Aloitteen tekijä: Moskovan suomalainen koulu
Sisältö: esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee kiireellisesti uudelleen Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien sisällön siten, että oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteeksi ja valtionosuuden saamiseksi riittäisi Suomen kansalaisuus. [Kuten 39/2020, 41/2020, 43/2020]

Aloite numero 41: Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien muuttaminen ja rahoituksen turvaaminen
Aloitteen tekijä: Tarton suomalaisen koulun yhdistys ry
Sisältö: esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee kiireellisesti uudelleen Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien sisällön siten, että oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteeksi ja valtionosuuden saamiseksi riittäisi Suomen kansalaisuus. [Kuten 39/2020, 40/2020, 43/2020]

Aloite numero 42: Ennakkoäänestyspaikka Benalmedanassa
Aloitteen tekijä: Benalmadenan Suomalaiset ry
Sisältö: esitetään, että Benalmadenaan myönnetään ennakkoäänestyspaikka. Benalmadenan Suomalaiset ry:n omistama tila voisi olla käytössä siihen. Ennakkoäänestyspaikan saaminen lisäisi äänestysaktiivisuutta Espanjan Aurinkorannikolla, jossa joudutaan matkustamaan äänestystä varten Fuengirolaan tai Torremolinokseen.

Aloite numero 43: Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien muuttaminen ja rahoituksen turvaaminen
Aloitteen tekijä: Tallinnan suomalaisen koulun Tuki ry
Sisältö: esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee kiireellisesti uudelleen Suomen ulkomaankoulujen järjestämislupien sisällön siten, että oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteeksi ja valtionosuuden saamiseksi riittäisi Suomen kansalaisuus. [Kuten 39/2020, 40/2020, 41/2020]

Aloite numero 44: Vapaaehtoinen liittyminen Suomen työeläkejärjestelmään
Aloitteen tekijä: Rooman Suomi-Seura
Sisältö: ehdotetaan, että Suomen työeläkejärjestelmä mahdollistaa yksityisten vapaaehtoisten eläkemaksujen maksamisen sitä varten perustettuun työeläkekassaan.

Aloite numero 45: Låt utlandsfinländarna själva välja valkrets i riksdagsvalen [Oman eduskuntavaalien vaalipiirin valinnan salliminen ulkosuomalaisille]
Aloitteen tekijä: Finlandssvenska Nylandsgillet i Stockholm (FNYS)
Sisältö: föreslås, att Finland inför en möjlighet för i utlandet fast bosatta finländska röstberättigade medborgare att byta valkrets till en sådan man känner större samhörighet med. (Ehdotetaan, että Suomi toteuttaa ulkomailla pysyvästi asuville äänioikeutetuille suomalaisille mahdollisuuden vaihtaa vaalipiirinsä sellaiseksi, jonka kanssa he kokevat suurempaa yhteenkuuluvuutta.)

Aloite numero 46: Venäjänkielinen sivu suomi-seura.fi:ssä
Aloitteen tekijä: Inkerin Liiton Moskovan osasto
Sisältö: Kahdella suomalaisten sukupolvella Inkerin alueella ei ole ollut mahdollisuutta opiskella suomen kieltä koulussa ja inkeriläisten uudelleensijoittamisalueilla Stalinin tukahduttamisvuosien aikana suomen kieli katosi kokonaan. Venäjä on USP:n säännöissä eräs työkieli. USP-järjestöt Pihkovassa, Moskovassa ja Siperian alueella toivovat venäjänkielistä sivustoa. Pyydetään luomaan venäjänkielinen sivu suomi-seura.fi -sivustolle.

Aloite numero 47/2020: Suomenkielisten näkövammaisten heikentynyt äänikirjapalvelu Ruotsissa
Aloitteen tekijä: Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto (RSNL-SFSF)
Sisältö: ehdotetaan, että Ruotsin suomenkielisten huonontuneeseen äänikirjastopalvelun tilaan auttaa, jos Celia-kirjasto velvoitetaan tekemään uusi linjaus Ruotsin suomenkielisten äänikirjapalvelusta sillä perusteella, että suomenkielisten äänikirjojen lainaus Ruotsin kuntakirjaston kautta ei toimi. Vaaditaan opetusministeriä puuttumaan Suomen Celia-kirjaston linjaukseen, että Celia ei aio postittaa äänikirjoja suoraan henkilöasiakkaille Ruotsiin.

Aloite numero 48/2020: Suomi-Seuran neuvontafunktion jatkaminen
Aloitteen tekijät: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: toivotaan, että Suomi-Seura jatkaa ja edelleen kehittää fyysistä neuvontafunktiota. Opetus- ja kulttuuriministeriölle esitetään, että saadaan tähän tarvittavat rahalliset mahdollisuudet.

Aloite numero 49/2020: Sairastuneen / dementoituneen Suomen kansalaisen palauttaminen Suomeen
Aloitteen tekijät: Die Finnische Seemanskirche – Hampurin merimieskirkko, USPKE (USP.n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Suomi perustaa viranomaistahon alaisen asiantuntijaryhmän yhteystahoksi sairastuneen/dementoituneen Suomen kansalaisen suomeen palauttamisen helpottamiseksi.

Aloite numero 50/2020: Kansaneläkkeen takaisin maksut
Aloitteen tekijät: Die Finnische Seemanskirche – Hampurin merimieskirkko, USPKE (USP.n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: toivotaan Kelan ja Veroviraston eläkkeensaajia koskevien virheellisten päätösten oikaisut kohtuullisessa ajassa, kuten vuoden sisällä.

Aloite numero 51/2020: Eläkkeen kertyminen palkattomien jaksojen ajalta esim. opiskelu, lasten kotihoito
Aloitteen tekijät: Die Finnische Seemanskirche – Hampurin merimieskirkko, USPKE (USP.n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että kansaneläkkeessä huomioidaan ilman takarajavuotta 2005 kodinhoitovelvollisuuden aikaiset poissaolot työelämästä.

Aloite numero 52/2020: Eläkkeen kertyminen jo 15 vuoden iästä lähtien, ei siis 23 vuoden iästä lähtien
Aloitteen tekijät: Die Finnische Seemanskirche – Hampurin merimieskirkko, USPKE (USP.n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: ehdotetaan, että Suomen eläkejärjestelmää muutetaan niin, että Kelan huolehtimat perusturvaeläkkeet (kansaneläke, takuueläke) alkavat kertymään jo 15 vuoden iästä lähtien.

Aloite numero 53/2020: USP:n ja Suomi-Seuran välisten roolien selvittäminen
Aloitteen tekijä: Tarton Suomi-Seura
Sisältö: ehdotetaan, että sääntövaliokunnassa kirjataan ulkosuomalaisparlamentin roolit ja suhde Suomi-Seura ry:n kanssa.

Aloite numero 54/2020: Kirjeitse tapahtuvan ennakkoäänestyksen vaaliasiakirjat voisi toimittaa sähköpostilla
Aloitteen tekijät: Pohjois-Kreikan Suomi-Seura, Hanian Suomalaiset ry, Rodoksen Suomi-koulu
Sisältö: pyydetään Suomen viranomaisia tutkimaan mahdollisuutta lähettää kirjeäänestyksen vaalimateriaali vastaanottajan niin pyytäessä, hänen ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen.

Aloite numero 55/2020: Sähköisen tunnistautumisen helpottaminen
Aloitteen tekijät: Pohjois-Kreikan Suomi-Seura, Hanian Suomalaiset ry, Rodoksen Suomi-koulu
Sisältö: pyydetään Suomen viranomaisia kehittämään nopeasti oma sähköinen tunnistautumisväline, jota kaikki Suomen kansalaiset voisivat käyttää, huolimatta siitä ovatko he esimerkiksi jonkun pankin asiakkaita.

Aloite numero 56/2020: Liikkuva passinantopiste (passisalkku) Etelä-Eurooppaan
Aloitteen tekijät: Pohjois-Kreikan Suomi-Seura, Hanian Suomalaiset ry, Rodoksen Suomi-koulu
Sisältö: pyydetään ulkoministeriötä tutkimaan mahdollisuutta siihen, että Espanjassa olevista kahdesta kannettavasta passisalkusta toinen olisi myös muiden Etelä-Euroopan maiden suurlähetystöjen yhteiskäytössä, kiertäen maasta toiseen esim. puolen vuoden välein, sekä pyydetään toimittamaan keski-Euroopan maiden käyttöön toinen passisalkku. Lisäksi pyydetään ulkoministeriötä tutkimaan mahdollisuutta kunniakonsuleiden tai maassa asuvien suomalaisten kouluttamiseksi passisalkun käyttöön, jotta mahdolliset suurlähetystöjen resurssipulat eivät olisi esteenä passisalkun käyttöön eri maissa.

Aloite numero 57/2020: Matkustusilmoitus: matkan kohdemaaksi myös Suomi
Aloitteen tekijät: Pohjois-Kreikan Suomi-Seura, Hanian Suomalaiset ry, Rodoksen Suomi-koulu
Sisältö: pyydetään Suomen ulkoministeriötä lisäämään matkustusilmoitus-palveluun myös Suomi matkan kohdemaaksi, jotta ulkosuomalaiset voivat ilmoittaa olevansa matkalla Suomessa ja samalla informoida ulkoministeriötä olevansa poissa nykyiseltä asuinpaikkakunnalta, jos siellä syntyy kriisitilanne ko. matkan aikana.

Aloite numero 58/2020: Sähköinen tunnistautuminen mahdolliseksi ulkosuomalaisille
Aloitteen tekijä: Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
Sisältö: On paljon kansalaisia, joilla ei Suomen pankkitilin puutteessa ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin, mikä helpottaisi asiointia esim. Veroviraston ja Kelan kanssa. Ehdotetaan, että vastuussa oleva ministeriö tutkii mahdollisuudet toteutukseen.

Aloite numero 59/2020: Ulkosuomalaisten tietotaidon hyödyntäminen
Aloitteen tekijä: Rotterdamin merimieskirkko
Sisältö: pyydetään Suomen hallitusta aloittamaan pilottina ulkosuomalaisten asiantuntijoiden kuuleminen yhdessä tulevista lainvalmisteluprosesseista ja raportoimaan kokemuksista ennen seuraavaa ulkosuomalaisparlamentin istuntoa.

Aloite numero 60/2020: Utlandsfinländare (med finskt medborgarskap) bör ha egen valkretsv [Ulkosuomalaisilla (joilla on Suomen kansalaisuus) tulisi olla oma vaalipiiri]
Aloitteen tekijä: Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige (FRIS)
Sisältö: yrkas på att motionen om egen valkrets som skulle ge utlandsfinländarna direkt representation i de finländska riksdagsgrupperna bifalles och bättre möjlighet att driva utlandsfinländska frågor bifalles och att en grupp tillsattes som utreder frågan. [Vedotaan, että hyväksytään aloite omasta vaalipiiristä joka tarjoaisi ulkosuomalaisille suoran edustuksen suomalaisissa eduskuntaryhmissä ja mahdollistaisi paremmin ulkosuomalaiskysymysten edistämisen, ja että asetetaan ryhmä kysymyksen selvittämiseksi.]

Aloite numero 61/2020: Utlandsfinländares (med finskt medborgarskap) möjlighet att på ett enkelt sätt rösta i nationella val i Finland [Ulkosuomalaisten (Suomen kansalaisten) mahdollisuus äänestää helpolla tavalla kansallisissa vaaleissa Suomessa]
Aloitteen tekijä: Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige (FRIS)
Sisältö: yrkas på att motionen att skapa ytterligare förutsättningar för röstning i nationella val i Finland bifalles och att en grupp tillsattes som utreder frågan. [Vedotaan, että hyväksytään aloite luoda lisäedellytyksiä äänestää kansallisissa vaaleissa Suomessa ja että asetetaan ryhmä kysymyksen selvittämiseksi.]

Aloite numero 62/2020: Abolish the limit of days per stay in Finland to close relatives of Finnish citizens [Suomen kansalaisten lähisukulaisten kerrallaan sallitun maassaolopäivärajoituksen poisto]
Aloitteen tekijä: Inkerin Liiton Moskovan osasto
Sisältö: Family contacts between children in Finland and parents in Russia is harmed by the maximum visa use right of 90 days in row out of a 180-day visa which a close relative of Finnish citizen enjoys in Finland. After 90 days one must return to Russia for 90 days, after which the remaining 90 days can be used. Requested that the Parliament lifts the restrictions on the days of stay in Finland for Finnish citizens’ close relatives living in the Russian Federation. [Suomessa asuvien lasten ja Venäjällä asuvien vanhempien yhteyttä haittaa 180 päivän viisumin maksimikäyttöoikeus kerralla, joka on 90 päivää. Sen jälkeen pitää palata Venäjälle 90 päiväksi, ennen kuin voi käyttää jäljellä olevan 90 päivää. Pyydetään, että Suomen eduskunta poistaa Suomessa oleskeltavien päivien rajoitteet Suomen kansalaisten Venäjän Federaatiossa asuvilta lähisukulaisilta.]

Aloite numero 63/2020: Kirjeäänestyksen helpottaminen
Aloitteen tekijä: Firenzen Suomi-Seura
Sisältö: kehotetaan jatkamaan kirjeäänestysmahdollisuudesta tiedottamista sekä helpottamaan ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuuden käyttämistä.

Aloite numero 64/2020: Ulkosuomalaisten paluumuuton helpottaminen
Aloitteen tekijä: Firenzen Suomi-Seura
Sisältö: kehotetaan puhemiehistöä selvittämään paluumuuton mahdollisia esteitä ja pyrkimään poistamaan niitä sekä edistämään myönteistä mielikuvaa paluumuuttajista.

Aloite numero 65/2020: Ulkosuomalaisparlamentin lainsäädännöllinen asema
Aloitteen tekijä: Firenzen Suomi-Seura
Sisältö: kehotetaan puhemiehistöä jatkamaan pyrkimyksiä vahvistaa USP:n asema lainsäädännöllä ja selvittämään erilaisia vaihtoehtoja aseman vahvistamiseksi.

Aloite numero 66/2020: Ulkosuomalaisparlamentin aseman ja jatkuvuuden turvaaminen
Aloitteen tekijät: Belgian Suomi-Klubi, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että ulkosuomalaisparlamentin toiminta ja rahoitus sekä ulkosuomalaisten edustus kotimaassa pyritään turvaamaan parhain mahdollisin keinoin, kuten aseman vakinaistamisella lainsäädännöllisin keinoin ja/tai ulkosuomalaisasiamiehen viran perustamisella.

Aloite numero 67/2020: Ulkosuomalaisten informaatio- ja osallistumistarpeiden toteutuminen suomalaisissa palveluissa kriisitilanteessa esim. sairaat vanhemmat Suomessa
Aloitteen tekijä: Ranskan Suomi-Seura, USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: pyydetään ryhtymään toimenpiteisiin, jotta ulkosuomalaisten osallistuminen läheistensä kriisitilanteisiin ja esimerkiksi hoitopäätöksiin Suomessa varmistuisi ja tiedonsaanti sujuisi nykyistä paremmin.

Aloite numero 68/2020: Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta 1765/2009. Lisäys: Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten
Aloitteen tekijä: Sofia-opiston kannatusyhdistys ry
Sisältö: esitetään, että Lakia vapaasta sivistystyöstä 1765/2009 muutetaan siten, että kansalaisopiston ylläpitolupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten, ja lakiin lisätään kohta ’Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten’.

Aloite numero 69/2020: Pitkäaikaisviisumin myöntäminen Suomeen
Aloitteen tekijä: Finlandia Foundation National Capital Chapter
Sisältö: ehdotetaan, että Suomen tulisi tutkia mahdollisuutta liittyä D-viisumin myöntäjiin. Euroopan Unionin ulkopuolelta matkustava ei voi oleskella Suomessa (Schengen-alueella) yli 90 päivää 180 päivän aikana. Schengenin maakohtainen D-viisumiluokka mahdollistuisi pidempien aikojen vieton Suomessa ilman että Schengenissä olo ylittää kuutta kuukautta vuodessa. Tämä helpottaisi kansalaisopistojen suomen kielen kurssiosallistumista, johon ei saa opiskelijaviisumia, ja perheen lomailua, varsinkin kun Suomessa on asunto ja lapsia.

Koronavirustilanteen takia tasan vuodella siirtyneeseen 10. istuntoon voi yhtä jättää aloitteita, aina uuteen määräpäivään 9.3.2021 asti:

Aloite numero 70/2021: Selvitys paluumuuttajien työkokemuksen merkityksestä suomalaisessa työelämässä
Aloitteen tekijä: Emilia-Romagnan Sisuseura
Sisältö: Ulkosuomalaisten paluumuuttajien työkokemuksen hyödyntäminen suomalaisessa elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla on tunnettu ja jopa paluumuuttohaluun vaikuttava ongelma. Ehdotetaan, että Suomi-Seura toteuttaisi selvityksen tai kannustaisi työ- ja elinkeinoministeriötä aloitteellisuuteen ongelman tutkimuksessa.

Aloiteyhteenvedot

Suomi-Seuran henkilökunta lisää aloitteisiin taustaselvitykset, niiden käsittelyn edistämiseksi istunnon valiokunnissa. Aloitteiden taustoilla ei ole muodollista merkitystä, painoarvo on aloitteen esittämällä päätöslauselmalla. Taustoja selvittäessä otetaan tarvittaessa yhteyttä aloitteen jättäjä-yhteisöön tai -tahoihin. Samankaltaiset aloitteet ehdotetaan yhdistettäväksi ja esitetään valiokunnat joissa aloitteet käsitellään. Tällöin aloite saa lopullisen, valiokunnittaisen numeronsa. Alla on kunkin aiemman istunnon Aloiteyhteenveto. Vaikka samankaltaiset aloitteet onkin yhdistetty, joka aloitteesta näkee kaikki siihen yhdistetyt saapuneet aloitteet ja niiden jättäjäyhteisöt.

Aloiteyhteenveto lähetetään istunnon osallistujille kuukautta ennen istuntoa. Aloitteista puhutaan päätöslauselmaehdotuksina kun istuntoon tulleiden yhteisöjen edustajat käsittelevät ne valiokunnissa. Valiokunnat lähettävät ne täysistuntoon tahtonsa mukaisina päätöslauselmaesityksinä. Muodollisesti valiokunnista päättää istunto sen alussa: istunnossa voi olla sääntöjen mukaiset eli pysyvät 10 valiokuntaa ellei niitä yhdistetä. Ylimääräisiä valiokuntia perustetaan tarvittaessa.

Aloiteyhteenveto 2017, 9. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 74 aloitetta. Aluksi kotisivuilla listattiin saapuneet aloitteet tekijöineen, saapumisjärjestyksessään numeroituina. Tämän jälkeen sihteeristö ryhtyi valmistelemaan niistä päätöslauselmaehdotuksia selvittämällä aloitteiden taustoja. Samankaltaisten yhdistämisten jälkeen istunnon käsiteltäväksi 55 aloitetta. Aloiteyhteenveto listaa nämä valiokunnittain jaoteltuina niin, että aloitteen otsikon numero tulee olemaan päätöslauselman numero. Otsikon alla on lueteltu aloitteiden saapumisnumerot ja tekijät. Vuoden 2017 istunnon odotettiin siis antavan 55 päätöslauselmaa (myöhemmin istunto lähetti yhden esityksen kulttuurivaliokuntaan jolloin päätöslauselmien lopullinen luku oli 56).

Aloiteyhteenveto 2015, 8. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 54 aloitetta. Samankaltaisten aloitteiden yhdistämisten jälkeen istunnon käsiteltäväksi jäi 41 taustoitettua aloitetta.

Aloiteyhteenveto 2012, 7. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 35 aloitetta. Sihteeristö valmisteli niiden taustat ja selvitykset ja muotoili niistä päätöslauselmaehdotuksia istunnon eri valiokuntien käsittelyä varten. Istunnossa käsiteltiin myös USP:n tilit ja budjetti. Vuoden 2012 istunto antoi siis yhteensä 36 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2010, 6. istunto

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon saapui kaiken kaikkiaan 80 aloitetta, sekä USP:n tilien ja budjetin tarkistus. Kun samanaiheiset aloitteet yhdistettiin, jäi 67 eri aiheista aloitetta.

Aloiteyhteenveto 2007, 5. istunto

Aloitteita saapui sihteeristöön määräaikaan mennessä 82 kappaletta, joista 1 hylättiin. Yhdistämisen jälkeen istunnon käsiteltäväksi jäi yhteensä 59 aloitetta. Lisäksi talousvaliokunnassa käsiteltiin USP:n tilit ja budjetti. Vuoden 2007 istunto antoi siis yhteensä 60 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2005, 4. istunto

Istunto käsitteli 72 päätöslauselmaehdotusta. Lisäksi istunto käsitteli USP:n tilit ja budjetin. Näinollen istunto hyväksyi 73 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2002, 3. istunto

Istunto käsitteli 74 aloitetta, joista yksi oli USP:n tilit ja budjetti. Päätöslauselmia annettiin 74 kappaletta.

Aloiteyhteenveto 2000, 2. istunto

Istunnossa käsiteltiin 58 aloitetta, joista yksi koski ulkosuomalaisparlamentin budjettia.

Aloiteyhteenveto 1998, 1. istunto

Ensimmäiseen varsinaiseen ulkosuomalaisparlamentin istuntoon saapui aloitteita yli 90 kappaletta.

Istunnossa pidetyssä aloitteiden esittelypuheessa todettiin:

”Aloitteet kattavat erittäin laajan aihepiirin, alkaen ulkosuomalaisten omasta vaalipiiristä aina Suomi-Seuran toimintaan ulkosuomalaisten palvelujärjestönä. Tietyt painopisteet erottuivat selvästi. Nämä ovat:

  1. kaksoiskansalaisuus, Monet ulkosuomalaiset kokevat Suomen lainsäädännön tässä asiassa ongelmallisena ja liian tiukkana. Maailmalla olevat suomalaiset haluavat säilyttää Suomen kansalaisuuden, vaikka ottavatkin käytännön syistä toisen maan kansalaisuuden. Myös näihin lakikohtiin, halutaan enemmän joustavuutta, jotka koskevat ulkosuomalaisnuoria , joilla on kaksoiskansalaisuus
  2. Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla. Tältä alalta tuli kaikkein eniten aloitteita. Ulkosuomalaisnuoret joutuvat aktiivisesti ponnistelemaan ylläpitääkseen suomen kielen taitoa ja suomalaista identiteettiään ulkomailla. Suomi-koulujen kasvaville oppilasmäärille halutaan enemmän tukea. Opetajille toivotaan enemmän pedagogista tukea. Myös esikoululaiset ja aikuisoppilaille toivotaan enemmän huomiota. Suomen kielen suosio ulkomailla näyttää siis kasvavan.
  3. tiedonkulku Suomen ja uuden asuinmaan välillä. Tiedonkulku Suomen ja uudenasuinmaan välillä koetaan usein puutteelliseksi. Suomen viranomaisilta toivotaan parempaa tiedottamista.
  4. selvästi kasvavia ja tulevaisuudessa isoja kysymyksiä ovat paluumuutto ja ulkosuomalaisseniorien hoito.

Yksi mielenkiintoisempia piirteitä toimitetuissa aloitteissa oli, että ulkosuomalaiset näyttävät kohtaavan ympäri maailmaa pitkälti samoja ongelmia ja kysymyksiä: Samat kysymykset otettiin eri puolta maailmaa esille. Ongelmat, jotka koskettavat ainoastaan tiettyä yhteisön tai maata olivat poikkeuksia. Parissa maassa ulkosuomalaisyhteisöt tekivät yhteistyötä ja työstivät yhteisiä aloitteita. Erittäin myönteinen ja mainitsemisen arvoinen esimerkki ulkosuomalaisten keskinäisestä yhteistyöstä.”

Vuoden 1997 aloitteet, perustava istunto

Ulkosuomalaisparlamentin järjestäytymisistunto alkoi 4.8.1997. Istunto jatkui yleisistunnolla, valtiovallan tervehdyksellä ja asiantuntijoiden kuulemisella. Päätösistunnossa istunto hyväksyi 5.8.1997 yksimielisesti perustamisvaliokunnan esityksen perustamisasiakirjaksi ja säännöiksi ja työjärjestykseksi. Tämän jälkeen julkilausumavaliokunnan valitsema puheenjohtaja Heli Ignatius-­Fleet esitti parlamentin hyväksyttäväksi seuraavat yhdeksän kannanottoa ja kaksi kehotusta. Näin perustava istunto antoi 11 kannanottoa.

  1. Inkerinsuomalaisten oikeudet taattava.
  2. Tiedonvälityksen lisääminen ulkosuomalaistyössä.
  3. Kansalaisuuskysymyksestä keskusteltava.
  4. Suomi-koulujen tuki laajennettava.
  5. Ruotsinsuomalaisille vähemmistöasema.
  6. Keskustukihenkilöverkoston kehittäminen.
  7. Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien etuuksista ja velvollisuuksista Suomessa.
  8. Ulkosuomalaisten järjestöjen toiminnan tukeminen.
  9. Lepokotien rakentaminen.
  10. Nuoria tuettava. Istunto päätti kehottaa kaikkia ulkosuomalaisjärjestäjä kiinnittämään huomiota nuorten kulttuurin tukemiseen. Lisäksi parlamentti päätti kehottaa Suomen valtiota tiedottamaan opiskelumahdollisuuksista Suomessa.
  11. Ulkosuomalaisille vaalipiiri. Keskustelun jälkeen istunto päätti kehottaa Suomen hallitusta suorittamaan selvityksen mahdollisuuksista perustaa ulkosuomalaisten vaalipiiri.