Puhemiehistö vuonna 2007 jättämässä eduskuntaan kaksoiskansalaisuus-vetoomuksen 27 000 allekirjoitusta (laki voimaan 2008)

Aloiteyhteenvedot

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoihin jätetään määräaikaan mennessä suurehko määrä aloitteita. Alla listataan kesäkuun 2020 ulkosuomalaisparlamentin istunton käsiteltäväksi Saapuneet aloitteet.

Tämän jälkeen Suomi-Seuran henkilökunta lisää aloitteisiin taustaselvitykset, niiden käsittelyn edistämiseksi istunnon valiokunnissa. Aloitteiden taustoilla ei ole muodollista merkitystä, painoarvo on aloitteen esittämällä päätöslauselmalla. Taustoja selvittäessä otetaan tarvittaessa yhteyttä aloitteen jättäjä-yhteisöön tai -tahoihin. Samankaltaiset aloitteet ehdotetaan yhdistettäväksi ja esitetään valiokunnat joissa aloitteet käsitellään. Tällöin aloite saa lopullisen, valiokunnittaisen numeronsa. Alta löydät kunkin aiemman istunnon Aloiteyhteenvedon. Vaikka samankaltaiset aloitteet onkin yhdistetty, joka aloitteesta näkee kaikki siihen yhdistetyt saapuneet aloitteet ja niiden jättäjäyhteisöt.

Aloiteyhteenveto lähetetään istunnon osallistujille kuukautta ennen istuntoa. Aloitteista puhutaan päätöslauselmaehdotuksina, sillä edustajat käsittelevät ne valiokunnissa (jotka lähettävät ne täysistuntoon tahtonsa mukaisina päätöslauselmaesityksinä). Muodollisesti valiokunnista päättää istunto sen alussa: istunnossa voi olla sääntöjen mukaiset eli pysyvät 10 valiokuntaa ellei niitä yhdistetä. Ylimääräisiä valiokuntia perustetaan tarvittaessa.

Vuoden 2020 istuntoon saapuneet aloitteet, 10. istunto

Saapuneet aloitteet on numeroitu alustavasti saapumisjärjestyksen mukaan. Lista viimeistellään pian aloitteiden viimeisen jättöpäivän 11.3.2020 jälkeen. Kiitos aloitteen jättäneille ulkosuomalaisyhteisöille!

Aloite numero 1/2020: Ryhmälukuoikeudet digitaaliselle medialle

Aloitteen tekijä: Ateenan suomalaiset ja ystävät

Sisältö: Pyydetään Suomessa toimivia kustantamoita laajentamaan kirjojen ja lehtien digitaalisia lukuoikeuksia ryhmälukuoikeuksiin.

Aloite numero 2/2020:

Aloiteyhteenveto 2017, 9. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 74 aloitetta. Aluksi kotisivuilla listattiin saapuneet aloitteet tekijöineen, saapumisjärjestyksessään numeroituina. Tämän jälkeen sihteeristö ryhtyi valmistelemaan niistä päätöslauselmaehdotuksia selvittämällä aloitteiden taustoja. Samankaltaisten yhdistämisten jälkeen istunnon käsiteltäväksi 55 aloitetta. Aloiteyhteenveto listaa nämä valiokunnittain jaoteltuina niin, että aloitteen otsikon numero tulee olemaan päätöslauselman numero. Otsikon alla on lueteltu aloitteiden saapumisnumerot ja tekijät. Vuoden 2017 istunnon odotettiin siis antavan 55 päätöslauselmaa (myöhemmin istunto lähetti yhden esityksen kulttuurivaliokuntaan jolloin päätöslauselmien lopullinen luku oli 56).

Aloiteyhteenveto 2015, 8. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 54 aloitetta. Samankaltaisten aloitteiden yhdistämisten jälkeen istunnon käsiteltäväksi jäi 41 taustoitettua aloitetta.

Aloiteyhteenveto 2012, 7. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 35 aloitetta. Sihteeristö valmisteli niiden taustat ja selvitykset ja muotoili niistä päätöslauselmaehdotuksia istunnon eri valiokuntien käsittelyä varten. Istunnossa käsiteltiin myös USP:n tilit ja budjetti. Vuoden 2012 istunto antoi siis yhteensä 36 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2010, 6. istunto

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon saapui kaiken kaikkiaan 80 aloitetta, sekä USP:n tilien ja budjetin tarkistus. Kun samanaiheiset aloitteet yhdistettiin, jäi 67 eri aiheista aloitetta.

Aloiteyhteenveto 2007, 5. istunto

Aloitteita saapui sihteeristöön määräaikaan mennessä 82 kappaletta, joista 1 hylättiin. Yhdistämisen jälkeen istunnon käsiteltäväksi jäi yhteensä 59 aloitetta. Lisäksi talousvaliokunnassa käsiteltiin USP:n tilit ja budjetti. Vuoden 2007 istunto antoi siis yhteensä 60 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2005, 4. istunto

Istunto käsitteli 72 päätöslauselmaehdotusta. Lisäksi istunto käsitteli USP:n tilit ja budjetin. Näinollen istunto hyväksyi 73 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2002, 3. istunto

Istunto käsitteli 74 aloitetta, joista yksi oli USP:n tilit ja budjetti. Päätöslauselmia annettiin 74 kappaletta.

Aloiteyhteenveto 2000, 2. istunto

Istunnossa käsiteltiin 58 aloitetta, joista yksi koski ulkosuomalaisparlamentin budjettia.

Aloiteyhteenveto 1998, 1. istunto

Ensimmäiseen varsinaiseen ulkosuomalaisparlamentin istuntoon saapui aloitteita yli 90 kappaletta.

Istunnossa pidetyssä aloitteiden esittelypuheessa todettiin:

”Aloitteet kattavat erittäin laajan aihepiirin, alkaen ulkosuomalaisten omasta vaalipiiristä aina Suomi-Seuran toimintaan ulkosuomalaisten palvelujärjestönä. Tietyt painopisteet erottuivat selvästi. Nämä ovat:

  1. kaksoiskansalaisuus, Monet ulkosuomalaiset kokevat Suomen lainsäädännön tässä asiassa ongelmallisena ja liian tiukkana. Maailmalla olevat suomalaiset haluavat säilyttää Suomen kansalaisuuden, vaikka ottavatkin käytännön syistä toisen maan kansalaisuuden. Myös näihin lakikohtiin, halutaan enemmän joustavuutta, jotka koskevat ulkosuomalaisnuoria , joilla on kaksoiskansalaisuus
  2. Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla. Tältä alalta tuli kaikkein eniten aloitteita. Ulkosuomalaisnuoret joutuvat aktiivisesti ponnistelemaan ylläpitääkseen suomen kielen taitoa ja suomalaista identiteettiään ulkomailla. Suomi-koulujen kasvaville oppilasmäärille halutaan enemmän tukea. Opetajille toivotaan enemmän pedagogista tukea. Myös esikoululaiset ja aikuisoppilaille toivotaan enemmän huomiota. Suomen kielen suosio ulkomailla näyttää siis kasvavan.
  3. tiedonkulku Suomen ja uuden asuinmaan välillä. Tiedonkulku Suomen ja uudenasuinmaan välillä koetaan usein puutteelliseksi. Suomen viranomaisilta toivotaan parempaa tiedottamista.
  4. selvästi kasvavia ja tulevaisuudessa isoja kysymyksiä ovat paluumuutto ja ulkosuomalaisseniorien hoito.

Yksi mielenkiintoisempia piirteitä toimitetuissa aloitteissa oli, että ulkosuomalaiset näyttävät kohtaavan ympäri maailmaa pitkälti samoja ongelmia ja kysymyksiä: Samat kysymykset otettiin eri puolta maailmaa esille. Ongelmat, jotka koskettavat ainoastaan tiettyä yhteisön tai maata olivat poikkeuksia. Parissa maassa ulkosuomalaisyhteisöt tekivät yhteistyötä ja työstivät yhteisiä aloitteita. Erittäin myönteinen ja mainitsemisen arvoinen esimerkki ulkosuomalaisten keskinäisestä yhteistyöstä.”

Vuoden 1997 aloitteet, perustava istunto

Ulkosuomalaisparlamentin järjestäytymisistunto alkoi 4.8.1997. Istunto jatkui yleisistunnolla, valtiovallan tervehdyksellä ja asiantuntijoiden kuulemisella. Päätösistunnossa istunto hyväksyi 5.8.1997 yksimielisesti perustamisvaliokunnan esityksen perustamisasiakirjaksi ja säännöiksi ja työjärjestykseksi. Tämän jälkeen julkilausumavaliokunnan valitsema puheenjohtaja Heli Ignatius-­Fleet esitti parlamentin hyväksyttäväksi seuraavat yhdeksän kannanottoa ja kaksi kehotusta. Näin perustava istunto antoi 11 kannanottoa.

  1. Inkerinsuomalaisten oikeudet taattava.
  2. Tiedonvälityksen lisääminen ulkosuomalaistyössä.
  3. Kansalaisuuskysymyksestä keskusteltava.
  4. Suomi-koulujen tuki laajennettava.
  5. Ruotsinsuomalaisille vähemmistöasema.
  6. Keskustukihenkilöverkoston kehittäminen.
  7. Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien etuuksista ja velvollisuuksista Suomessa.
  8. Ulkosuomalaisten järjestöjen toiminnan tukeminen.
  9. Lepokotien rakentaminen.
  10. Nuoria tuettava. Istunto päätti kehottaa kaikkia ulkosuomalaisjärjestäjä kiinnittämään huomiota nuorten kulttuurin tukemiseen. Lisäksi parlamentti päätti kehottaa Suomen valtiota tiedottamaan opiskelumahdollisuuksista Suomessa.
  11. Ulkosuomalaisille vaalipiiri. Keskustelun jälkeen istunto päätti kehottaa Suomen hallitusta suorittamaan selvityksen mahdollisuuksista perustaa ulkosuomalaisten vaalipiiri.