Puhemiehistö huhtikuussa 2000 jättämässä eduskuntaan kaksoiskansalaisuus-vetoomuksen 25 700 allekirjoitusta 51 maasta (laki monikansalaisuudesta astui voimaan 1.6.2003)

Aloiteyhteenvedot

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoihin jätetään määräaikaan mennessä suuri määrä aloitteita. Alle kirjataan kesäkuun 2020 istunnon käsiteltäväksi jätetyt Saapuneet aloitteet. Niiden perässä ovat aiempien istuntojen Aloiteyhteenvedot, jollaisina saapuneet aloitteet lopulta menevät istuntoon (taustoitettuina ja valiokunnittain jaoteltuina ja siten lopullisen järjestysnumeronsa saaneina).

Vuoden 2020 istuntoon saapuneet aloitteet, 10. istunto

Saapuneet aloitteet on numeroitu alustavasti saapumisjärjestyksen mukaan. Viimeisen jättöpäivän 11.3.2020 jälkeen lista voi täydentyä kirjaamisviiveellä. Kiitos aloitteen jättäneille ulkosuomalaisyhteisöille!

Aloite numero 1/2020: Ryhmälukuoikeudet digitaaliselle medialle
Aloitteen tekijä: Ateenan suomalaiset ja ystävät
Sisältö: pyydetään Suomessa toimivia kustantamoita laajentamaan kirjojen ja lehtien digitaalisia lukuoikeuksia ryhmälukuoikeuksiin.

Aloite numero 2/2020: Passin hinta Suomen ulkopuolelta haettaessa
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue).
Sisältö: ehdotetaan, että selvitettäisiin mitkä ovat ulkomailta käsin haettavan passin korkean hinnan perusteet ja että hintaa kohtuullistettaisiin.

Aloite numero 3/2020: Passin haku Beneluxissa
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE
Sisältö: ehdotetaan, että Haagiin saataisiin takaisin passinhakumahdollisuus.

Aloite numero 4/2020: Liikkuvia passisalkkuja Keski-Eurooppaan
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE
Sisältö: esitetään, että Keski-Euroopan alueella otetaan käyttöön passisalkkuja passinhakumatkojen kohtuullistamiseksi.

Aloite numero 5/2020: Passin voimassaoloaika takaisin kymmeneksi vuodeksi
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE
Sisältö: Suomen pitää nopeasti palata kymmenvuotisten passien käytäntöön.

Aloite numero 6/2020: Käyttämättömien kuukausien lisääminen uuteen passiin
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE
Sisältö: esitetään, että vanhan passin jo maksetut, käyttämättömät kuukaudet lisätään uuden passin voimassaoloaikaan.

Aloite numero 7/2020: Ylen ohjelmien seurantamahdollisuuksien parantaminen
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE
Sisältö: esitetään, että YLE parantaa palvelujaan ja jatkaa niiden kehittämistä myös ulkosuomalaisten käyttöön.

Aloite numero 8/2020: Raportointi Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman toteutumisesta
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko/USPKE
Sisältö: että Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti selvittävät ja raportoivat ulkosuomalaisyhteisöille vuosittain Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman toteutumisesta.

Aloite numero 9/2020: Suomen kansalaisuus pysyväksi
Aloitteen tekijä: Ranskan Suomi-Seura/USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Suomen kansalaisuutta ei menetä automaattisesti 22-vuotiaana henkilö, jolla on myös toisen maan kansalaisuus ja jolla ei ole riittävää yhteyttä Suomeen; kerran myönnetyn kansalaisuuden tulisi olla pysyvä.

Aloite numero 10/2020: Ulkosuomalaisen sähköisen asioinnin helpottaminen (sähköinen tunnistautuminen)
Aloitteen tekijä: Ranskan Suomi-Seura/USPKE
Sisältö: Kansalaisten sähköistä tunnistautumista tulisi helpottaa siten, että luodaan yksi yhtenäinen ja helppokäyttöinen kansallinen sähköisen tunnistautumisen muoto.

Aloite numero 11/2020: Ulkosuomalaisjärjestöjen toiminta Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien tiloissa
Aloitteen tekijä: Ranskan Suomi-Seura/USPKE
Sisältö: esitetään, että ulkosuomalaisparlamentti kartoittaa kaikki Suomen valtion rahoittamat kulttuuri- ja tiedeinstituutit eri maissa ja pyrkii vahvistamaan Hallituksenulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa mainittua yhteistyötä paikallisten suomalaisjärjestöjen kanssa.

Aloite numero 12/2020: Lisätä suvaitsevaisuutta, positiivista viestintää sekä tietoisuutta ulkosuomalaisista
Aloitteen tekijä: Ranskan Suomi-Seura/USPKE
Sisältö: esitetään, että Suomi-Seura eli ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö pyrkii voimakkaasti edistämään ulkosuomalaisten positiivista näkyvyyttä suomalaismedioissa.

Aloite numero 13/2020: Suomi-koulujen valtionavustuksen kriteerien tarkistus ja perusrahoituksen tuntuva korotus
Aloitteen tekijä: Manchesterin Suomi-koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: vaaditaan Suomi-koulujen rahoituksen kriteerien tarkistusta ja perusrahoituksen tuntuvaa korotusta.

Aloite numero 14/2020: Suomi-koulujen rahoitus
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: vaaditaan opetus- ja kulttuuriministeriötä noudattamaan eduskunnan tahtoa nostamalla Suomi-koulujen valtionavustusta pysyvästi huomioiden Suomi-koulujen jatkuvasti kasvavan määrän ja jo olemassa olevien Suomi-koulujen toiminnan turvaamiseksi.

Aloite numero 15/2020: Suomi-koulujen ryhmäkoon pienentäminen
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu / USPKE
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä pienentämään valtionavustukseen vaadittua ryhmäkokoa kuudesta neljään oppilaaseen, kielitaidoltaan eritasoisten oppilaiden laadukkaan opetuksen turvaamiseksi.

Aloite numero 16/2020: Alle 3-vuotiaat Suomi-koulujen valtionavustuksen piiriin
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu / USPKE
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä ulottamaan valtionavustus alle 3-vuotiaiden suomikoululaisten opetukseen ja korottamaan Suomi-koulujen tukea vastaavasti, niin etteivät alle 3-vuotiaat tule jakamaan 3-18-vuotiaille jo nykyään kuuluvaa rahoitusta.

Aloite numero 17/2020: Suomi-kouluille oma momentti valtion budjetissa
Aloitteen tekijä: Manchesterin Suomi-koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: vaaditaan opetus- ja kulttuuriministeriötä lisäämään valtion budjettiin oma momentti Suomi-kouluille rahoituksen selkeyttämiseksi ja turvaamiseksi.

Aloite numero 18/2020: Yleisen kielikokeen (YKI) suorittaminen Suomen ulkopuolella
Aloitteen tekijä: Düsseldorfin suomalainen kielikoulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Suomen virallisten kielten tukemiseksi Yleisiä kielitutkintoja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, että Suomen virallisten kielten kielikokeiden suorittaminen on mahdollista myös Suomen ulkopuolella.

Aloite numero 19/2020: Aktiviteetteja nuorille Suomi-koulun jälkeen
Aloitteen tekijä: Rotterdamin suomalainen merimieskirkko ja Ranskan Suomi-Seura – Association Finlandaise en France
Sisältö: ehdotetaan, että Suomi-kouluissa kerrottaisiin Suomen koulutus- ja työmahdollisuuksista. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kauppakamari esittelisivät jäsenilleen harjoittelupaikkojen tarjoamista ammattikoulutuksessa oleville toisen polven suomalaisille.

Aloite numero 20/2020: Opettajien kansainvälisten koulutuspäivien ja maakohtaisten koulutuspäivien rahoittamisen varmistaminen
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu 
Sisältö: esitetään, että Suomi-koulujen opettajien kansainvälisiin koulutuspäiviin ja maakohtaisiin koulutuksiin tulisi saada vuosittain riittävän korkea määräraha opettajien säännöllisen täydennyskoulutuksen takaamiseksi.

Aloite numero 21/2020: Oppimishäiriöisten ja muunlaista tukea tarvitsevien oppilaiden tukirahoitus
Aloitteen tekijä: Hampurin suomalainen koulu
Sisältö: pyydetään, että opetusviranomaiset selvittävät, miten ulkosuomalaisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien kartoitus ja hoito on järjestetty ja vedotaan Opetushallitukseen, että se rahoittaisi kouluavustajan palkkausta niissä ulkomailla toimivissa Suomi-kouluissa, ulkomaankouluissa ja Eurooppa-kouluissa, joissa opetuksen eriytykseen on erityistä tarvetta.

Aloite numero 22/2020: Ulkosuomalaisen väestökirjanpitokunnan määräytyminen
Aloitteen tekijä: Edinburgin Suomi-koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: esitetään, että Kotikuntalain 2. artiklan tulee koskea myös ulkosuomalaisia ja lain pitäisi mahdollistaa ulkosuomalaisen väestökirjanpitokunnan muuttaminen jälkeenpäin, perhesuhteiden ja/tai tunnesiteiden perusteella.

Aloite numero 23/2020: Vakituisesti ulkomailla EU- ja ETA-alueen ulkopuolella asuvan Suomen kansalaisen Suomen ajokortin uusinta
Aloitteen tekijä: The Finnish American Chamber of Commerce, San Diego
Sisältö: Suomen kansalaisen, joka asuu vakituisesti ulkomailla, tulisi olla oikeutettu uusimaan Suomen ajokorttinsa sen voimassaolon päättyessä

Aloite numero 24/2020: Etäkoulu Kulkurin valtionavustuksen tasokorotus
Aloitteen tekijä: Frankfurtin Suomi-koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin, joilla Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin valtionavustukseen saadaan verkko-opetuksen edellyttämä tasokorotus niin, että vuotuinen valtionavustus on vähintään 200 000 euroa. Kyseessä tulee olla erikseen Etäkoulu Kulkurille osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.

Aloite numero 25/2020: Kesälukioseuran valtionavustus turvattava
Aloitteen tekijä: Frankfurtin Suomi-koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä nostamaan Kesälukioseuran valtionavustuksen tasoa vähintään vuoden 2013 tasolle, jotta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille suunnattu tärkeä kesäleiritoiminta voidaan käynnistää uudelleen. Kyseessä tulee olla erikseen Kesälukioseuralle osoitettu rahoitus, joka ei vähennä momentin muiden toimijoiden rahoitusta.

Aloite numero 26/2020: Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin turvaaminen suomalaisessa koulutusjärjestelmässä
Aloitteen tekijä: Aurinkorannikon suomalainen koulu, Asociación Cultural Finlandesa Kaleva – Kulttuuriyhdistys, Asociación Finlandesa Suomela, Club de Leones Torremolinos Suomi, Sofian kannatusyhdistys ry / Sofia-opisto

Sisältö: Kehotetaan Suomen opetus- ja kulttuuriminiteriötä turvaamaan Aurinkorannikon suomalaisen koulun olemassaolo myöntämällä oppilas- ja opiskelija-kohtainen valtionosuus ilman aikarajoituksia, sekä takaamaan Suomen kansalaisten joustava koulunkäynti suomalaisessa koulutusjärjestelmässä suomen kielellä ilman kotikuntavaatimusta. Koulun tulisi varmuudella saada jatkaa toimintaansa ja sen kehittämistä. Korostetaan, että Suomen ulkomaankouluilla on opetustyönsä lisäksi merkittävä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen rooli paikallisen suomalaisen yhteisön elämässä ja hyvinvoinnissa, ja että kokonaisvaltaisen arvioinnin kyky on koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

Aloite numero 27/2020: Suomenkielen osaston perustaminen Ranskaan/kieliosaston yläkoulu Pariisin alueelle
Aloitteen tekijä: Länsi-Pariisin Suomi-koulu ja USP:n Keski-Euroopan alue (USPKE)
Sisältö: Toivotaan opetus- ja kulttuuriministeriön tukea Ranskaan perustettavalle suomenkielen osaston hankkeelle / Pariisin alueen arvostetun Lycée International de Saint-Germain-en-Laye’n yläkoulun kieliosastona.

Aloite numero 28/2020: Kesälukioseuran valtionavustustasoa nostettava ulkosuomalaislasten ja -nuorten leiritoiminnan käynnistämiseksi uudelleen
Aloitteen tekijä: Manchesterin Suomi-koulu / USPKE (USP:n Keski-Euroopan alue)
Sisältö: kehotetaan opetus- ja kulttuuriministeriötä nostamaan Kesälukioseuran valtionavustuksen tasoa vähintään 130 000 €, jotta ulkosuomalaislapsille ja -nuorille suunnattu tärkeä kesäleiritoiminta voidaan käynnistää uudelleen.

Aloite 29/2020:

[vielä tähän kirjaamattomia, saapuneita aloitteita lisätään tähän…]

Aloiteyhteenvedot

Suomi-Seuran henkilökunta lisää aloitteisiin taustaselvitykset, niiden käsittelyn edistämiseksi istunnon valiokunnissa. Aloitteiden taustoilla ei ole muodollista merkitystä, painoarvo on aloitteen esittämällä päätöslauselmalla. Taustoja selvittäessä otetaan tarvittaessa yhteyttä aloitteen jättäjä-yhteisöön tai -tahoihin. Samankaltaiset aloitteet ehdotetaan yhdistettäväksi ja esitetään valiokunnat joissa aloitteet käsitellään. Tällöin aloite saa lopullisen, valiokunnittaisen numeronsa. Alla on kunkin aiemman istunnon Aloiteyhteenveto. Vaikka samankaltaiset aloitteet onkin yhdistetty, joka aloitteesta näkee kaikki siihen yhdistetyt saapuneet aloitteet ja niiden jättäjäyhteisöt.

Aloiteyhteenveto lähetetään istunnon osallistujille kuukautta ennen istuntoa. Aloitteista puhutaan päätöslauselmaehdotuksina kun istuntoon tulleiden yhteisöjen edustajat käsittelevät ne valiokunnissa. Valiokunnat lähettävät ne täysistuntoon tahtonsa mukaisina päätöslauselmaesityksinä. Muodollisesti valiokunnista päättää istunto sen alussa: istunnossa voi olla sääntöjen mukaiset eli pysyvät 10 valiokuntaa ellei niitä yhdistetä. Ylimääräisiä valiokuntia perustetaan tarvittaessa.

Aloiteyhteenveto 2017, 9. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 74 aloitetta. Aluksi kotisivuilla listattiin saapuneet aloitteet tekijöineen, saapumisjärjestyksessään numeroituina. Tämän jälkeen sihteeristö ryhtyi valmistelemaan niistä päätöslauselmaehdotuksia selvittämällä aloitteiden taustoja. Samankaltaisten yhdistämisten jälkeen istunnon käsiteltäväksi 55 aloitetta. Aloiteyhteenveto listaa nämä valiokunnittain jaoteltuina niin, että aloitteen otsikon numero tulee olemaan päätöslauselman numero. Otsikon alla on lueteltu aloitteiden saapumisnumerot ja tekijät. Vuoden 2017 istunnon odotettiin siis antavan 55 päätöslauselmaa (myöhemmin istunto lähetti yhden esityksen kulttuurivaliokuntaan jolloin päätöslauselmien lopullinen luku oli 56).

Aloiteyhteenveto 2015, 8. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 54 aloitetta. Samankaltaisten aloitteiden yhdistämisten jälkeen istunnon käsiteltäväksi jäi 41 taustoitettua aloitetta.

Aloiteyhteenveto 2012, 7. istunto

Istuntoon jätettiin määräaikaan mennessä 35 aloitetta. Sihteeristö valmisteli niiden taustat ja selvitykset ja muotoili niistä päätöslauselmaehdotuksia istunnon eri valiokuntien käsittelyä varten. Istunnossa käsiteltiin myös USP:n tilit ja budjetti. Vuoden 2012 istunto antoi siis yhteensä 36 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2010, 6. istunto

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon saapui kaiken kaikkiaan 80 aloitetta, sekä USP:n tilien ja budjetin tarkistus. Kun samanaiheiset aloitteet yhdistettiin, jäi 67 eri aiheista aloitetta.

Aloiteyhteenveto 2007, 5. istunto

Aloitteita saapui sihteeristöön määräaikaan mennessä 82 kappaletta, joista 1 hylättiin. Yhdistämisen jälkeen istunnon käsiteltäväksi jäi yhteensä 59 aloitetta. Lisäksi talousvaliokunnassa käsiteltiin USP:n tilit ja budjetti. Vuoden 2007 istunto antoi siis yhteensä 60 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2005, 4. istunto

Istunto käsitteli 72 päätöslauselmaehdotusta. Lisäksi istunto käsitteli USP:n tilit ja budjetin. Näinollen istunto hyväksyi 73 päätöslauselmaa.

Aloiteyhteenveto 2002, 3. istunto

Istunto käsitteli 74 aloitetta, joista yksi oli USP:n tilit ja budjetti. Päätöslauselmia annettiin 74 kappaletta.

Aloiteyhteenveto 2000, 2. istunto

Istunnossa käsiteltiin 58 aloitetta, joista yksi koski ulkosuomalaisparlamentin budjettia.

Aloiteyhteenveto 1998, 1. istunto

Ensimmäiseen varsinaiseen ulkosuomalaisparlamentin istuntoon saapui aloitteita yli 90 kappaletta.

Istunnossa pidetyssä aloitteiden esittelypuheessa todettiin:

”Aloitteet kattavat erittäin laajan aihepiirin, alkaen ulkosuomalaisten omasta vaalipiiristä aina Suomi-Seuran toimintaan ulkosuomalaisten palvelujärjestönä. Tietyt painopisteet erottuivat selvästi. Nämä ovat:

  1. kaksoiskansalaisuus, Monet ulkosuomalaiset kokevat Suomen lainsäädännön tässä asiassa ongelmallisena ja liian tiukkana. Maailmalla olevat suomalaiset haluavat säilyttää Suomen kansalaisuuden, vaikka ottavatkin käytännön syistä toisen maan kansalaisuuden. Myös näihin lakikohtiin, halutaan enemmän joustavuutta, jotka koskevat ulkosuomalaisnuoria , joilla on kaksoiskansalaisuus
  2. Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomailla. Tältä alalta tuli kaikkein eniten aloitteita. Ulkosuomalaisnuoret joutuvat aktiivisesti ponnistelemaan ylläpitääkseen suomen kielen taitoa ja suomalaista identiteettiään ulkomailla. Suomi-koulujen kasvaville oppilasmäärille halutaan enemmän tukea. Opetajille toivotaan enemmän pedagogista tukea. Myös esikoululaiset ja aikuisoppilaille toivotaan enemmän huomiota. Suomen kielen suosio ulkomailla näyttää siis kasvavan.
  3. tiedonkulku Suomen ja uuden asuinmaan välillä. Tiedonkulku Suomen ja uudenasuinmaan välillä koetaan usein puutteelliseksi. Suomen viranomaisilta toivotaan parempaa tiedottamista.
  4. selvästi kasvavia ja tulevaisuudessa isoja kysymyksiä ovat paluumuutto ja ulkosuomalaisseniorien hoito.

Yksi mielenkiintoisempia piirteitä toimitetuissa aloitteissa oli, että ulkosuomalaiset näyttävät kohtaavan ympäri maailmaa pitkälti samoja ongelmia ja kysymyksiä: Samat kysymykset otettiin eri puolta maailmaa esille. Ongelmat, jotka koskettavat ainoastaan tiettyä yhteisön tai maata olivat poikkeuksia. Parissa maassa ulkosuomalaisyhteisöt tekivät yhteistyötä ja työstivät yhteisiä aloitteita. Erittäin myönteinen ja mainitsemisen arvoinen esimerkki ulkosuomalaisten keskinäisestä yhteistyöstä.”

Vuoden 1997 aloitteet, perustava istunto

Ulkosuomalaisparlamentin järjestäytymisistunto alkoi 4.8.1997. Istunto jatkui yleisistunnolla, valtiovallan tervehdyksellä ja asiantuntijoiden kuulemisella. Päätösistunnossa istunto hyväksyi 5.8.1997 yksimielisesti perustamisvaliokunnan esityksen perustamisasiakirjaksi ja säännöiksi ja työjärjestykseksi. Tämän jälkeen julkilausumavaliokunnan valitsema puheenjohtaja Heli Ignatius-­Fleet esitti parlamentin hyväksyttäväksi seuraavat yhdeksän kannanottoa ja kaksi kehotusta. Näin perustava istunto antoi 11 kannanottoa.

  1. Inkerinsuomalaisten oikeudet taattava.
  2. Tiedonvälityksen lisääminen ulkosuomalaistyössä.
  3. Kansalaisuuskysymyksestä keskusteltava.
  4. Suomi-koulujen tuki laajennettava.
  5. Ruotsinsuomalaisille vähemmistöasema.
  6. Keskustukihenkilöverkoston kehittäminen.
  7. Ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien etuuksista ja velvollisuuksista Suomessa.
  8. Ulkosuomalaisten järjestöjen toiminnan tukeminen.
  9. Lepokotien rakentaminen.
  10. Nuoria tuettava. Istunto päätti kehottaa kaikkia ulkosuomalaisjärjestäjä kiinnittämään huomiota nuorten kulttuurin tukemiseen. Lisäksi parlamentti päätti kehottaa Suomen valtiota tiedottamaan opiskelumahdollisuuksista Suomessa.
  11. Ulkosuomalaisille vaalipiiri. Keskustelun jälkeen istunto päätti kehottaa Suomen hallitusta suorittamaan selvityksen mahdollisuuksista perustaa ulkosuomalaisten vaalipiiri.