Miten ulkosuomalaisparlamentti toimii?

Ulkosuomalaiparlamentin toimintaan voivat osallistua maailmalla toimivat suomalaiset yhteisöt, jotka ovat hyväksyneet eli ratifioineet ulkosuomalaiparlamentin säännöt. Ulkosuomalaisyhteisöt voivat jättää istuntoon aloitteita ja lähettää istuntoon edustajia ja tarkkailijoita.

Edustajat: Ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa mukana olevilla ulkosuomalaisyhteisöillä on oikeus lähettää edustajansa parlamentin istuntoon.
Yli 500 jäsenen yhteisö oikeuttaa 2 edustajan, yli 1000 jäsenen yhteisö 3 edustajan osallistumiseen.

Tarkkailijat: Yhteisöillä on oikeus lähettää täysistuntoon tarkkailijoita, jotka voivat osallistua sekä valiokuntatyöhön että varsinaiseen täysistuntoon. Heillä ei ole täysistunnossa puheoikeutta, mutta valiokunta voi antaa tarkkailijoille puheoikuden. Äänioikeutta tarkkailijoilla ei ole.

Aloitteet:  Ulkosuomalaisyhteisöt sekä Suomi-Seura ry voivat jättää aloitteita ulkosuomalaiparlamentin istunnon valiokuntien käsiteltäviksi. Aloitteet voivat koskea mitä tahansa ulkosuomalaisille tärkeää aihetta, johon halutaan parannusta tai muutosta.

Valiokunnat: tekevät istuntoon toimitetuista aloitteista päätöslauselmaehdotukset täysistunnolle.

Täysistunto: Sen hyväkymistä päätöslauselmaehdotukista tulee ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmia.

Päätöslauselmat: luovutetaan Suomen pääministerille, joka lähettää ne edelleen Valtioneuvostoon (eli valtionhallintoon eri ministeriöihin) lausuntokierrokselle.

Edistäessään päätöslauselmia vuoropuhelussa viranomaisten, lainsäätäjien ja muiden päätöslauselmien puhuttelemien toimijoiden kanssa USP:n puhemiehistö ja Suomi-Seura hoitavat ulkosuomalaisten edunvalvontaa.

VALIOKUNNAT JA PARLAMENTIN TÄYSISTUNTO

Valiokuntatyö on merkittävä osa ulkosuomalaisparlamentin työtä ja ulkosuomalaisparlamentin täysistunto tekee päätöksensä valiokuntien esityksestä. Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita. Parlamentin kymmenen pysyvää valiokuntaa ovat:

  • Poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta: valiokunnan toimialaan kuuluvat julkisen sektorin asiat sekä viranomaisten tehtäviin liittyvät asiat.
  • Kansalaisuusvaliokunta: käsittelee asioita, jotka liittyvät Suomen kansalaisuuteen.
  • Seniorivaliokunta: ulkosuomalaisvanhusten hoitoon liittyvät asiat niiltä osin, kun ne liittyvät yhteistyöhön suomalaisten viranomaisten ja oppilaitosten kanssa. Valiokunta pyrkii myös kehittämään ulkosuomalaisvanhusten keskuudessa tehtävää tutkimusta ja yhteistyötä.
  • Sosiaalivaliokunta:  ulkosuomalaisten elämänolosuhteisiin liittyvät asiat sekä yhteyksien kehittäminen suomalaisten ja ulkosuomalaisten seurakuntien kanssa.
  • Opinto- ja koulutusvaliokunta: Suomi-koulut, niiden opettajien koulutus, oppimateriaalin kehittäminen, Suomen opetusviranomaisten kanssa käytävän yhteistyön syventäminen ja kehittäminen sekä ulkosuomalaisten lasten muut koulutusasiat.
  • Nuorisovaliokunta: käsittelee asioita, jotka liittyvät ulkosuomalaisten nuorten toimintaan kotiyhteisöissään. Valiokunta kehittää ulkosuomalaisnuorten välistä tiedotustoimintaa ja muuta käytännön tason yhteydenpitoa.
  • Kulttuurivaliokunta: suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen ulkosuomalaisyhteisöissä liittyvät asiat.
  • Talousvaliokunta: käsittelee USP:n toimintaan liittyviä taloudellisia kysymyksiä ja tehostaa yhteistyötä Suomi-Seura ry:n johtokunnan kanssa nimenomaan Suomi-Seura ry:n omaan talousarvioon liittyvissä asioissa.
  • Tiedotusvaliokunta: kehittää ja parantaa sekä USP:n sisäistä että ulospäin suuntautuvaa tiedotustoimintaa sekä käsittelee ulkosuomalaismedian ja ulkomaille suunnatun suomalaisen median asioita.
  • Sääntövaliokunta: käsittelee USP:n sääntöjen kehittämistä ja niihin tehtäviä muutoksia.

Muita valiokuntia perustetaan tarvittaessa. Valiokuntia voidaan yhdistää tarvittaessa.

Tarkemmin istunnon kulusta kertoat USP:n säännöt ja työjärjestys.