Miten ulkosuomalaisparlamentti toimii?

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) kokoontuu 2-3 vuoden välein täysistuntoon Helsinkiin. USP:n 20-vuotisjuhlaistunto oli parlamentin 9. istunto, joka kokoontui sitä ylläpitävän Suomi-Seuran täyttäessä 90 vuotta, Suomen kansallisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

Mukaan toimintaan ovat tervetulleita kaikki maailmalla toimivat ulkosuomalaiset yhteisöt hyväksymällä eli ratifioimalla parlamentin säännöt. Näin ulkosuomalaisyhteisö voi jättää istuntoon aloitteita ja lähettää istuntoon äänivaltaisen edustajansa. Yhteisö jonka jäsenmäärä on yli 500, saa kaksi edustajaa. Yli 1 000 jäsenen yhteisöt saavat kolme edustajaa. Yksi henkilö voi edustaa useampia ulkosuomalaisyhteisöjä, mutta hänellä on istunnossa ja valiokunnissa kuitenkin vain yksi ääni. Yhteisö voi lähettää istuntoon myös tarkkailijoita. Tarkkailijat voivat osallistua sekä täysistuntoon että valiokuntatyöhön. Heillä voi olla puheoikeus valiokunnassa.

Ulkosuomalaisparlamentin toiminta perustuu aloitteisiin ja päätöslauselmiin. USP:n toimintaa seuraavat, eli sen säännöt ratifioineet ulkosuomalaisyhteisöt, puhemiehistö ja Suomi-Seura ry jättävät aloitteita parlamentille. Aloitteet voivat koskea mitä tahansa ulkosuomalaisille tärkeää aihetta, johon haetaan parannusta tai muutosta.

Istunnon 2017 päätöslauselmat luovutti puhemies Jarmo Virmavirta pääministeri Juha Sipilää sijiastaneelle valtiosihteeri Paula Lehtomäelle

Täysistunnon hyväkymistä aloitteista tulee ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmia. Ne ohjaavat ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön ja sihteeristön työtä. Päätöslauselmat käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Ne luovutetaan Suomen pääministerille, joka lähettää ne edelleen Valtioneuvostoon (eli valtionhallintoon eri ministeriöihin) lausuntokierrokselle.

Edistäessään päätöslauselmia vuoropuhelussa viranomaisten, lainsäätäjien ja muiden päätöslauselmien puhuttelemien toimijoiden kanssa USP:n puhemiehistö ja Suomi-Seura hoitavat ulkosuomalaisten edunvalvontaa. Puhemiehistön kahdeksan varapuhemiestä eli USP-alueen edustajaa edustavat eri alueita siten, että koko maailma on katettu seitsemän maantieteellisen alueen kautta, kahdeksantena alue Suomenruotsalaiset maailmalla. USP:n puhemiehenä toimii aina Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Huhtikuusta 2019 on puhemiehenä toiminut Markus Aaltonen.

Ulkosuomalaisparlamentti on edustuspohjaltaan ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa, sillä sen toimintaan osallistuminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Toiminnan suomalaisuus varmistuu siinä, että sen antavana ja saavana osapuolena ovat suomalaiset Suomessa ja ulkomailla nykyisissä asuinmaissaan.

Osallistuvat ulkosuomalaiset yhteisöt, lukumäärät 1997 – 2020

VALIOKUNNAT JA PARLAMENTIN TÄYSISTUNTO

Aloitteet käsitellään istunnossa ensin valiokunnassa sihteeristön eli Suomi-Seuran toimiston taustoittamina päätöslauselmaehdotuksina. Taustat edesauttavat niiden käsittelyä valiokunnissa. Valiokunnat luovat kustakin päätöslauselmaesityksen täysistunnon toisen päivän käsittelyyn jossa täysistunto voi niitä vielä muuttaa, ja joka hyväksyy tai hylkää ne. Täysistuntojen puheenjohtajana toimii USP:n puhemies. Täysistuntojen sihteerinä toimii USP:n parlamenttisihteeri. Puhemiehen toimintaa avustaa istunnon aikana Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja.

Ulkosuomalaisparlamentin istunnossa toimii sääntöjen mukaan kymmenen pysyvää valiokuntaa. Eri maantieteellisten USP-alueiden (8) edustus tulee taata valiokunnissa.  Valiokunnat laativat aloitteista päätöslauselmaehdotukset, jotka esitetään ja käsitellään täysistunnossa. Valiokuntatyö on merkittävä osa ulkosuomalaisparlamentin työtä. Ulkosuomalaisparlamentin täysistunto tekee nimittäin päätöksensä valiokuntien esityksestä. Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita. Parlamentin kymmenen pysyvää valiokuntaa ovat:

kansalaisuusvaliokunta
kulttuurivaliokunta
nuorisovaliokunta
opinto- ja koulutusvaliokunta
poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta
sosiaalivaliokunta
seniorivaliokunta
sääntövaliokunta
talousvaliokunta
tiedotusvaliokunta

Muita valiokuntia perustetaan tarvittaessa. Valiokuntia voidaan yhdistää tarvittaessa. Istunnon yleiskeskustelun yhteydessä voidaan myös päättää kiireellisen asian ottamisesta asialistalle ja sen lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan. Pysyvät ja tilapäiset valiokunnat laativat jokaisesta lähetetystä aloitteesta mietinnön, jonka tulee sisältää päätösehdotus. Se voi olla kannanotto asiaan tai päätös olla ottamatta kantaa aloitteessa mainittuun asiaan.

Valiokunnissa viimeistellyt päätöslauselmaehdotukset jaetaan edustajille kirjallisesti toisena istuntopäivänä päätösistunnon alkaessa. Sen jälkeen kun kaikki päätöslausumat on luettu edustajille tiedoksi, puhemies tarjoaa tilaisuuden päätöslauselmaa koskeville puheenvuoroille. Puheenvuorot on pyydettävä kirjallisesti ennen istuntoa tai sen aikana. Istunnossa esitetyt mahdolliset muuta kuin hylkäämistä koskevat vastaehdotukset on niin ikään esitettävä kirjallisesti ennen päätöstä. Parlamentti tekee päätöksensä äänestyksessä joko hyväksymällä tai hylkäämällä. Ellei eriäviä mielipiteitä ole keskustelun aikana esitetty, puhemies toteaa aloitteen hyväksytyksi.

Suomi-Seura ry laatii istunnosta pöytäkirjan, joka esitetään puhemiehistön tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Istuntopöytäkirja lähetetään kaikille jäsenyhteisöille sekä istuntoon osallistuneille edustajille ja tarkkailijoille viimeistään kaksi kuukautta istunnon jälkeen. Tarkemmin istunnon kulusta kertoat USP:n säännöt ja työjärjestys sekä USP käsikirja.

Ulkosuomalaisparlamentti on kasvanut tunnustetuksi ja vaikuttavaksi foorumiksi jota kuullaan ja kuunnellaan. Itsenäisyyspäivän 6.12.2019 tervehdyksessään ulkosuomalaisille tasavallan presidentti Sauli Niinistö toteaa ulkosuomalaisparlamentista: ”Näin me täällä koti-Suomessa saamme tietoa ulkosuomalaisille tärkeistä teemoista ja näkökulmista.”

Edustajat ja tarkkailijat istunnoittain