USP-alueesi maailmalla: Itä-Eurooppa

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on maantieteellisesti jakaantunut seitsemään alueeseen. Sen lisäksi maailmalla asuvat suomenruotsalaiset muodostavat oman alueensa. Jokaisella kahdeksalla USP-alueella on oma alueen edustajansa, jonka alue valitsee ja istunto vahvistaa.

Itä-Euroopan alueen edustaja Sakari Neuvonen ja hänen varahenkilönsä Wladimir Kokko kertovat mielellään lisää alueenne ulkosuomalaisten yhteisöjen toiminnasta ja parlamentin työhön mukaan tulosta.

Sähköpostit: sakari@tamperemaja.ee  ja  wkokko@mail.ru

Alueiden edustajat ovat ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehiä. Yhdessä ulkosuomalaisparlamentin puhemiehen kanssa he muodostavat USP:n puhemiehistön. Yhdeksäs istunto kesäkuussa 2017 vahvisti istuntokaudelle 2017 – 2020 Itä-Euroopan alueen varapuhemieheksi Sakarin ja hänen varahenkilökseen Wladimirin. Puhemiehistön työstä kerrotaan lisää ja varapuhemiehet esitellään TÄSSÄ.

Ulkosuomalaisparlamentilla on alueittain melko vakaa yhteisöpohja. Itä-Euroopan alueelta on mukana USP:n toiminnassa 45 ulkosuomalaisyhteisöä. Tällä hetkellä mukana olevat yhteisöt toimivat Virossa tai Venäjällä.

Katso tästä: Itä-Euroopan alueella AJANKOHTAISTA

 

Inkerin kirkossa uusi piispa

Inkerin evankelisluterilainen kirkko on itsenäistynyt 1. tammikuuta 1992. Sen taival 1900-luvulla oli täynnä sortoja ja kärsimyksiä. Vuonna 1938 Inkerinmaalla pantiin kiinni viimeiset suomalaisista kirkoista, joita oli aikanaan yli kolmekymmentä, KAIKKI papit silloin oli jo joko vangittu tai teloitettu. Inkerinsuomalaisten uskonto joutui maanalaiseksi, mutta on selviytynyt kansan karkotuksista ja neuvostovaltion ateistisesta järjestelmästä. GULAG:sta palasi VAIN KAKSI 30-luvulla vihittyä pappia, toisen Paavo Haimin ansiosta Petroskoihin v. 1962 virallisesti perustettiin luterilainen seurakunta, jolla ei ollut mitään kunnon kirkkorakennusta. Vuonna 1974 valtiovalta myönsi suomalaisille entisen saksalaisen kirkon Pushkinin kaupungissa ja Inkerissä kirkon elämä alkoi elpyä. Molemmat suomalaiset seurakunnat neuvostoaikana kuuluivat Viron evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Ensimmäiseksi Inkerin kirkon piispaksi v. 1993 vihittiin Suomen kansalainen Leino Hassinen, jota pääpaimenen virassa seurasi inkerinsuomalainen Aarre Kuukauppi. Piispa Kuukauppi johti kirkkoa 24 vuotta (1996-2020) ja hänen aikanaan kirkko on vahvistunut ja laajentunut. Ainakin alueeltaan, Kaliningradista Vladivostokiin se on maailman suurimpia, mutta seurakunnat (noin 90) ovat aika pieniä. Kirkko julistaa Jumalan sanaa eri kielillä mm. tekemällä lähetystyötä Volgan suomalais-ugrilaisissa tasavalloissa, mutta venäjästä on tullut kirkkomme pääkieli.

Sunnuntaina 9. helmikuuta 2020 Pietarin kaupungin ydinsydämessä sijaitseva Pyhä Marian tuomiokirkko oli täpötäynnä. Seurakuntalaiset ja vieraat tulivat uuden piispan vihkijäis-tilaisuuteen. Ehtoollisjumalanpalvelus oli pitkä ja juhlallinen, se pidettiin pääosin venäjän kielellä, mutta kaikki virret veisattiin myös suomeksi. Seurakunta on pystynyt järjestämään simultaanitulkkauksen suomeen ja englantiin! Liturgina toimi Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherra Mihail Ivanov. Saarnasi itse tuleva piispa Ivan Laptev (40 v.). Ivan Laptev on Keltosta kotoisin, hänen äitinsä on inkerinsuomalainen, ehkä isoäidin ansiosta pojasta on kasvanut uskovainen. Laptevin työura on alkanut Pietarin satamassa, pappiskoulutuksen hän on saanut Inkerin kirkon teologisessa korkeakoulussa. Hän toimi Tyrön ja Kupanitsan seurakuntien kirkkoherrana ja teologisen korkeakoulun rehtorina. Valitettavasti suomea hän puhuu heikosti ainakin tässä vaiheessa. Uusi piispa on kolmen lapsen isä ja asuu perheineen Keltossa. Piispa Kuukaupin kanssa Laptevin piispaksi vihkivät Mikkelin piispa Seppo Häkkinen Suomesta, piispa Vsevolod Lytkin Siperian evankelisluterilaisesta kirkosta, piispa Tiit Salumäe Virosta ja Latvian arkipiispa Janis Vanags.

Inkerin kirkon uusi piispa Ivan Laptev Keltosta vihkiäisseremoniassa Pyhän Marian kirkossa.

Jumalanpalvelusta seurasi juhlatilaisuus, jolloin uusi piispa sai paljon onnitteluja eri tahoilta. Mutta vielä koskettavampi oli piispa Kuukaupin jäähyväistilaisuus edellisenä päivänä. Piispa Ivan Laptevilla on haasteellinen työtehtävä edessä. (Teksti ja kuvat Wladimir Kokko, 9.2.2020)

 

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN (USP) ITÄ-EUROOPAN ALUEEN OHJESÄÄNTÖ

Alue hyväksyi oman ohjesääntönsä vuoden 2016 aluekokouksessa Narvassa, Virossa 18.6.2016. Ohjesääntö perustuu USP:n asiakirjoihin kuten Säännöt ja Työjärjestys, sekä ulkosuomalaisparlamentin käsikirjaan. Tarkoitus on täsmentää alueen ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyömuotoja asioissa jotka koskevat ulkosuomalaisparlamentin toimintaa ja Itä-Euroopan aluekokousten pitoa. Lue ja lataa tästä (suomeksi ja venäjäksi / фински, на русском языке): Itä-Euroopan Alueen ohjesääntö FI, VE 18-6-2016