Mitä asioita USP ajaa?

Puhemiehistö Kultarannassa 15.6.2017. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä kättelee Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-Idän edustaja, joka vastaanotti rouva Jenni Haukiolta Suomi-Seuran Vuoden ulkosuomalainen -tunnustuksen 2017 Suomi-kouluille. Muut vasemmalta: puhemies, Pohjois-Euroopan edustaja, Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan edustaja sekä Australian ja Aasian edustaja

 

Ulkosuomalaiset – maailmalla asuvat Suomen kansalaiset ja suomalaisiksi itsensä taustaltaan mieltävät – ovat voimavara Suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla, ja tuovat ulkomailla oppimiaan tietoja ja taitoja Suomeen. Suomelle on tärkeää tämä vuorovaikutus; että siteet kotimaahan eivät katkea. USP auttaa yhteyden säilyttämisessä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmat käsittelevät ulkosuomalaisten arjessa ja elämässä tärkeitä asioita. Joiden tavoitteiden ratkaisu löytyy pian. Toisia tavoitteita ajetaan vuosia. Alla mainitaan teemat äänestäminen ja osallistuminen, kansalaisuusasiat, senioriasiat, sosiaaliasiat, Suomi-koulut sekä muut opinto- ja koulutusasiat, nuorison asiat, kulttuuri- viestintä, ja ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytysten turvaaminen.

Katso myös: Edunvalvonnan päätavoitteet, ja Saavutukset

Äänestäminen, osallistuminen

Maailmalla asuvista Suomen noin 300.000 kansalaisesta on äänioikeus runsaalla 254.000:lla. Tämä on 5,6 % kaikista äänioikeutetuista ja noin saman verran kuin on ruotsia äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja. Pitkien ja kalliiden äänestysmatkojen vuoksi ulkosuomalaisten on kuitenkin vaikeaa käyttää tosiasiallista äänioikeuttaan. Tutkimuksen mukaan toiseksi suurin syy äänestämättä jättämiseen on ollut itse koettu äänestämistä ja ehdokkaita koskevan tiedon puute. Suomi-Seura ja sen ulkosuomalaisparlamentti kannattavat kaikkia keinoja helpottaa ulkosuomalaisten äänestysolosuhteita. Työmme ansiosta Suomen eduskunta hyväksyi marraskuussa 2017 historiallisen vaalilain muutoksen, joka antoi kirjeäänestysoikeuden ulkosuomalaisille ja vaalien aikaan ulkomailla oleskeleville. Toinen ennakkoäänestysvaihtoehto on äänestää Suomen ulkoministeriön järjestämässä ennakkoäänestyspaikassa.

Kirjeäänestys oli ensi kertaa käytössä kevään 2019 eduskuntavaaleissa ja Europarlamenttivaaleissa. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten äänestysprosentti nousi 12,6 %:iin, joka on korkeampi kuin missään aiemmissa eduskuntavaaleissa, ja heidän äänestysaktiivisuutensa nousi edellisvaaleihin verrattuna ennätyksellisesti 2,5 prosenttiyksikköä (nousu Suomessa äänestäneiden keskuudessa oli 2 prosenttiyksikköä).

Mikäli ulkosuomalaiset lähtevät käyttämään ääntään aktiivisemmin ja kirjeäänestys alkaa mobilisoimaan maailmalla asuvia äänestäjiä ja puolueet alkavat huomioida heidät vaalityössään, ovat he voimatekijä. Heitä on 5,6 % äänioikeutetuista. Tämä on enemmän kuin 10 paikkaa eduskuntaan saavassa Keski-Suomen vaalipiirissä on äänioikeutettuja.

• Suomi-Seuran, oikeusministeriön ja Väestörekisterikeskuksen (1.1.2020 Digi- ja väestötietovirasto DVV) kirjeäänestysesite: katso kuvat alla tai lataa tästä: Kirjeäänestysesite, vaalineutraali 050319

• Suomi-Seuran tiedote (16.4.2019) Ulkosuomalaisten ensimmäiset kirjeäänestysvaalit: äänestysaktiivisuus nousi ennätyskorkealle 16042019

• Suomi-Seuran tiedote (6.6.2019) Suomen toisista kirjeäänestysvaaleista, Europarlamenttivaaleista: Suomessa toimitetuissa EU-vaaleissa ennakkoäänesti ulkomailla yhteensä 18 924, joista 2 391 kirjeitse 06062019

Kirjeäänestysesite, etu- ja takakansi:

Kirjeäänestysesite, keskiaukeama:

Kansalaisuusasiat

Ulkosuomalaisparlamentin perustamisesta lähtien ajama kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen Suomessa saavutettiin 24.1.2003, kun Suomen eduskunta hyväksyi uuden kansalaisuuslain.

1.6.2003 voimaan astunut sallii nyt kaksoiskansalaisuuden eli monikansalaisuuden. Suomalaiset voivat ottaa uuden asuinmaansa kansalaisuuden menettämättä Suomen kansalaisuuttaan. Lakiin sisältyi viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana entiset Suomen kansalaiset ja heidän jälkeläisensä 3. polveen asti eli 2. polven alaikäiset lapsetkin saivat hakea Suomen kansalaisuutta ns. ilmoitusmenettelyllä. Mahdollisuus loppui 31.5.2008. Hakemusruuhkan takia viimeiset hakemukset ratkaistiin vuonna 2010.

Kansalaisuuslain 1.9.2011 voimaan tulosta lähtien entinen Suomen kansalainen voi hakea kansalaisuutensa takaisin vaikka hän asuukin Suomen ulkopuolella. (Siirtymäajalla 1.6.2008-31.8.2011 kansalaisuuden takaisin saaminen edellytti asumista Suomessa). Oikeus ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden takaisin saamisesta koskee myös entisen Suomen kansalaisen alaikäisiä lapsia. Täysi-ikäisillä lapsilla tai lapsenlapsilla ei tätä oikeutta ole.

LUE LISÄÄ

Senioriasiat

Ulkosuomalaisparlamentin piirissä ulkomailla asuvien seniorien ja vanhenevien ulkosuomalaisten tarpeisiin kehitetään koko ajan yhteistyötä ja toimenpiteitä.

Saavutuksena eläkeläisten etujen eteen voi mainita muun muassa sen, kun työeläkeverotusuudistus/-kevennys astui voimaan vuonna 2011. Lisäksi tärkeänä ansiona mainittakoon muun muassa se, kun sotaveteraaneille myönnettiin oikeus valtion hyväksymään veteraanikuntoutukseen asuinmaissaan.

Kirjeäänestyksen toteutuminen ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa helpottaa paljon myös ikääntyvien asioita.

Sosiaaliasiat

Suomi-koulut, sekä muut opinto- ja koulutusasiat

USP tukee voimakkaasti ulkosuomalaisten lasten ja nuorten aidinkieltä ja kulttuuria. Kielen, kulttuurin ja koulunkäynnin tukena on tärkeitä kodin ja koulun yhteistyötä eri tavoin tukevia tahoja.

Suomi-koulut ovat parasta koulutusvientiä ulkomaille: suomikoululaiset ovat suomalaisen osaamisen ja koulutuksen lähettiläitä ulkomailla. Suomi-koulut tukevat ulkomailla olevia lapsia ja nuoria kaksi- ja monikielisyyteen kasvamisessa, hankitun kielitaidon säilyttämisessä ja omalta osaltaan vahvistavat kansainvälistä osaamista. Lisäksi ne tukevat lasten ja nuorten joustavaa paluuta Suomen koulujärjestelmään taikka työelämään. Suomi-koulut ovat viime vuosikymmeninä olleet ulkosuomalaisten menestyksekkäin sivistyspyrkimys.

Ulkomailla toimivat Suomi-koulut tukevat hallituskauden tavoitetta lisätä koulutuksen kansainvälisyyttä. Opetushallituksen puolesta vuodesta 2009 Suomi-Seura ry:n välittämän toiminta-avustuksen piirissä on lukuvuonna 2018-2019 yhteensä 136 koulua 37 eri maassa, joissa on yhteensä 4279 oppilasta, joista 43 suomalaista oppilasta opiskeli Ruotsikouluissa. Ruotsi-kouluja ei lasketa mukaan Suomi-koulujen lukumääriin (15 Ruotsi-koulua 2018-19). Yhteensä Suomi-kouluja on jo yli 140 ja ne toimivat 45 eri maassa. Opettajia on noin 600. Suomi-koulut antavat suomen/ruotsin kielen täydentävää opetusta ulkomailla asuville lapsille. Oppilaista osa asuu ulkomailla pysyvästi, osa väliaikaisesti vanhempien työnsä vuoksi.

Valtionavustuksella tuettavaa opetusta annetaan lapsille, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Tavoitteena voi olla riittävä kielitaito sukulaisuussuhteiden ylläpitämiseksi, mutta usein tavoitellaan myös menestyksellistä siirtymistä opintoihin ja työelämään Suomeen ja osana tätä pyrkimystä mahdollisuutta suorittaa virallinen kielikoe Suomessa. Suomi-koulut tarjoavat puitteet monipuolisten sosiaalisten verkostojen ylläpitämiselle. Kyse ei ole pelkästään lapsista kouluissa, vaan Suomi-koulut sitovat valtavan määrän nuorta aikuisväestöä, jota ei muuten saavuteta ollenkaan.

Opetushallituksen julkaisema Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositus ilmestyi vuonna 2015 ja vuonna 2016 ilmestynyt opetussuunnitelmasuosituksen tukimateriaali osoittavat, kuinka laadukasta toimintaa on kehitetty tiiviisti Opetushallituksen ohjauksessa.

Suomi-koulujen saaman valtionavun tulisi turvata koulujen toiminta kestävästi pysyvällä tasolla. Eduskunta on katsonut budjetin riittämättömän pohjaesityksen noston niin tärkeäksi, että se on nostanut sitä 10 perättäisenä vuotena merkittävällä lisämäärärahalla. USP on myös esittänyt, alle 3-vuotiaiden määrän ja muuttoliikkeen kasvun myötä myös näiden alkavan kielitaitotason lasten tukiopetus huomioitaisiin ja että he tulisivat valtionavun piiriin. Lisäksi lasten opetuksen turvaamiseksi tulisi valtionavustuksen ehtona olevaa ryhmäkokoa pienenntää kuudesta neljään oppilaaseen, kuten Suomessa.

Nuoriso

Kulttuuri, viestintä

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaedellytysten turvaaminen