Ajatuksia Suomi-yhteisöistä 1/3

By

-

9 marraskuun, 2023

Kiitos työstäsi virallisen tai epävirallisen yhteisösi hyväksi

Aloitetaan tärkeimmästä: sanasta ‘kiitos’. Ulkomailla asuva, yhteisöjen parissa aktiivinen suomalainen, haluan kiittää sinua siitä panoksesta, jonka annat tai olet antanut yhteisösi hyväksi. Ehkä olet ollut mukana vuosia, ehkä intensiivisesti juuri viime aikoina, ehkä vasta käynyt keittämässä ensimmäiset kahvit ja innostunut mukaan. Minulle on selvää, että läsnäolosi on merkittävää, ja olet tuonut osasi yhteiseen pottiin taidoillasi, ajallasi, joustavuudellasi ja halullasi olla mukana. Siitä siis jo heti alkuun iso kiitos!

Tässä blogitekstien sarjassa pohdin ajatuksia liittyen yhteisön jäsenyyteen, vapaaehtoisuuteen ja yhteisöjen muotoihin. Olen opiskeluaikana tutkinut ryhmiä ja niiden hyvinvointia sekä työskennellyt Isossa-Britanniassa ulkosuomalaisten yhteisöjen ja yksilöiden parissa, joten nämä ajatukset tulevat osin oman arkeni keskeltä. Toivon, että ne voivat innostaa pohtimaan; joskus uusi näkökulma voi paljastaa jotain yllättävää arkisestakin asiasta.

Ryhmän jäsenyys ja sitoutuminen

Otetaan esimerkiksi ryhmän jäsenyys ja sitoutuminen. Oletko koskaan miettinyt, ketkä ovat yhteisösi sitoutuneita jäseniä? Jos tarkastellaan yhteisöä ryhmän jäsenyyden näkökulmasta, yhteisöllä voidaan nähdä olevan jäseniä, jotka ovat sen keskeisessä tai marginaalisessa asemassa. Ehkäpä keskeinen henkilö voisi olla alueen suomalaisten toimintaa aktiivisesti järjestävä henkilö, marginaalinen taas yhteisön Facebook-sivun tykkääjä. Henkilön asema yhteisössä ei kuitenkaan kerro siitä, kuinka tärkeä yhteisö on jäsenelle, tai kuinka sitoutunut hän voi olla yhteisöön. Joskus voi käydä niin, että keskeinen henkilö vaihtuu, kun taas marginaalijäsen pysyy mukana vuosikausia.

Yhteisön tärkeys voi näyttäytyä myös yhteisön nykyisten ja entisten jäsenten tai toimintaa ajatuksellisesti tukevien arjessa monella tapaa. Yksi osallistuu aktiivisesti yhteisön toimintaan, jota toinen järjestää, ja kolmas ei osallistu enää toimintaan, mutta muistelee yhteisöä hyvällä ja kertoo siitä neljännelle. Neljäs taas on mielissään, että alueella on toimintaa, vaikkei näe siihen osallistuvansa tai olevansa sen kohderyhmää. Yhteisö voi olla kaikille heille tärkeä tai mieluinen. Myös kaikki heidän tekonsa yhteisön hyväksi, eli osallistuminen, vastuunkantaminen ja hyvää puhuminen, ovat merkityksellisiä eri tavoilla. Mutta jos tarkastellaan heidän roolejaan, vain osa kantaa vastuuta virallisen yhteisön toiminnan eteen.

Roolit ja vastuut yhteisön toiminnassa

Eri roolit tai niiden epätasaisuus eivät haittaa, jos yhteisö toimii ja sillä on tarpeeksi niitä, jotka asettuvat vastuunkantajan rooliin tasaisin väliajoin. “Tarpeeksikin” riippuu paljon siitä, millaista yhteisön toiminta on – järjestelmällistä, satunnaista vai perinteistä. Sosiaalipsykologiassa nähdään myös ero virallisen ja epävirallisen ryhmän välillä. Virallinen ryhmä on usein luotu jotain tiettyä toiminnallista tarkoitusta varten. Osa ulkomaiden Suomi-yhteisöistä onkin perustettu alueensa viralliseksi ryhmäksi tiettyä toimintaa varten, esimerkiksi Suomi-koulut.

Jos Suomi-yhteisön alue on iso, mutta jäseniä tai vastuunkantajia ei tunnu riittävän, voi herätä tunne riittämättömyydestä. Olen näissä tilanteissa pohtinut, voisiko kyseessä olla jonkinlainen virallisen ryhmän rajaan liittyvä ristiriita. Ehkä virallisen yhteisön ajatellaan edustavan epävirallista aluetta, vaikka todellisuudessa yhteisöllä ei ole jäseninään kaikkia alueen ihmisiä. Tämä virallisen ja epävirallisen ryhmän rajan hämäryys voikin aiheuttaa vääristymää siitä, millaiset resurssit yhteisöllä on käytössään.

Se vapaaehtoinen, joka tälläkin hetkellä järjestelee toimintakertomusta tai rahoitushakemusta, tietää, mikä on virallisen yhteisön jatkumisen kannalta tärkeää: se, että yhteisöllä on tarpeeksi sitoutuneita jäseniä, että vastuunkantajien roolit vaihtelevat ja että yhdessä tehdään tarpeeksi. Jos yhteisö haluaa, että sillä on paljon rakenteita tai toimintaa, se tarvitsee myös vastaavan määrän vastuunkantajia. Jos vapaaehtoisia vastuunkantajia ei löydy, yhteisö joutuu miettimään, mikä on vähin, millä se tulee toimeen. Joskus virallinen, toiminnallinen yhteisö voi vaihtua epäviralliseen, keskustelevaan Facebook-yhteisöön, tai toisin päin: epävirallisista tapaamisista voi kasvaa jotain systemaattista ja aluetta yhteen kokoavaa.

Aloitimme kiitoksella, lopetetaan tällä kertaa myös siihen. Ketä sinä haluaisit kiittää alueesi yhteisön toiminnasta?

PS. Meillä on lukematon määrä Suomi-yhteisöjä ja tarvittaisiin sata kirjoitusta kattamaan niistä jokaisen erityispiirteet. Toivonkin, että nämä kirjoitukset voi toimia keskustelunaloittajina ja jatkua yhteisöissä juuri niille hyödyllisillä tavoilla. Suomi-yhteisöt ja -ryhmät ovat usein loistavia ideoita, jotka voivat tuottaa jäsenilleen elinikäistä iloa, ystäviä ja merkityksellistä yhdessäoloa. Toivottavasti nähdään siis ulkosuomalaistoiminnassa!

Artikkelisarjan toisessa osassa käsitellään vastuun epätasaista jakautumista Suomi-yhteisöissä ja siitä mahdollisesti syntyvää jaksamisen epätasapainoa sekä yhteisöön kuulumisen tunnetta.

Kirjoittaja: Salla Korteniemi

Salla Korteniemi on kasvatustieteiden maisteri psykologian painotuksella ja työskenteli Isossa-Britanniassa ulkosuomalaistyön parissa.

Ulkosuomalaisten suurkuoro on Vuoden ulkosuomalainen 2023

By

Liisa Oinonen

-

9 marraskuun, 2023

0

Kuoron jäsenistä nuorimmat ovat parikymppisiä ja vanhimmat noin 80-vuotiaita. Pääosalle kuorossa laulettavat klassikot ovat olleet entuudestaan tuttuja.

Teksti: Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Kuvat: Maria Männistön ja Eva-Christina Pietarinen arkistot
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 4/2023.

Kun 180-päinen kuoro harjoittelee, kukaan ei kuule miltä kokonaisuus kuulostaa

Maria Männistö on syntynyt Yhdysvalloissa, mutta asunut Kauniaisissa muutaman vuoden perheensä kanssa.

Maria Männistö osallistuu haastatteluun Yhdysvalloista, Seattlesta ja Saksassa pitkään asunut Eva-Christina Pietarinen Suomesta. Yhdelle toivotetaan siis huomenta ja toiselle mukavaa iltaa.

Haastattelun ajankohdan säätäminen on pientä verrattaessa Männistön ja Pietarisen vetämiin kuoroharjoituksiin. Niissä mukana voi olla jopa reilusti yli 100 ihmistä ja osallistumismaitakin kymmenkunta Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

Jo aikataulujen suunnittelu on kunnioitusta herättävä ponnistelu, mutta varsinainen tunnustus tulee itse toiminnasta. Suomi-Seura ry valitsi Vuoden ulkosuomalaiseksi 2023 globaalin ulkosuomalaisten suurkuoron, jota Männistö ja Pietarinen johtavat.
– Tämä tuntuu aivan valtavan hienolta tunnustukselta, Männistö ja Pietarinen toteavat silminnähden otettuina tittelistä.

Kuoron syntyhistoria

Turkulaislähtöinen Eva-Christina Pietarinen on asunut Hampurissa 16 vuotta.

Muusikkoina työskentelevillä Pietarisella ja Männistöllä on pitkä kokemusta kuoronjohtamisesta ja alueellista toimintaa laajemmista kokonaisuuksista. Männistön ”käsialaa” on esimerkiksi Pohjois-Amerikan laulajien kanssa tehty Finlandia -nauhoitus itsenäisyyspäiväksi 2020. Pietarinen puolestaan on ollut useana vuotena vahvasti mukana Eurooppalaisten ulkosuomalaisten kuorojen kuorotapaamisissa.

Kuoronjohtajien ensimmäinen yhteistyö oli toteuttaa vuonna 2021 virtuaaliseen Suomi-kylään ja ulkosuomalaisparlamentin etäistuntoon ulkosuomalaiskuorojen esiintyminen suurkuorona. Projektin piti olla kertaluontoinen, mutta toisin kävi. Nyt virtuaalisia harjoituksia on vedetty jo toista vuotta ja kuoron on julkaissut levynkin.

– Suurkuoron laulajisto koostuu sekä ulkosuomalaisten kuorojen laulajista että yksittäisistä laulajista, joiden kotipaikkakunnalla ei ole ulkosuomalaista kuoroa. Näemme Ulkosuomalaisten suurkuoron ikään kuin sateenvarjona, joka kokoaa eri ulkosuomalaisten kuorojen laulajat yhteen, Pietarinen kertoo.

Ajatus siitä, että yli sata ihmistä laulaa yhteen ääneen Zoom-alustalla, kuulostaa lähtökohtaisesti kaoottiselta. Sellaista se olisikin, jos kaikilla olisivat mikrofonit auki. Kuorotreenit etenevät kuitenkin niin, että äänessä on vain harjoitusten vetäjä ja kuorolaisten mikit on mykistetty — he laulavat siis kukin omassa rauhassaan kotona, kuunnellen harjoitusten vetäjää.

Pietarinen sanoo, että tällä on sekä plussansa että miinuksensa. Toisaalta pois jää se sellainen toisen ääneen peilautuminen ja yhdessä tekemisen tunne, mutta toisaalta harjoituksiin voi osallistua mistä päin tahansa ja laulajat pystyvät keskittymään paremmin omaan lauluunsa. Sitä, miltä yhteislaulu minäkin harjoituskertana kuulostaa, ei tiedä sen paremmin laulajat kuin kuoronjohtajatkaan.

Ensi kertaa yhdessä

Suurkuoro julkaisi vuonna 2022 Cd-levyn nimeltä Yli rajojen. Nimi viittaa sekä laulajiin, että kappaleisiin, sillä mukaan on valittu useita ulkosuomalaista alkuperää olevia klassikoita kuten vaikka Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen.

Levy koostettiin liittämällä yhteen kuorolaisten äänitteet omista lauluosuuksistaan. Äänitteitä tuli Kanadasta, Yhdysvalloista, Englannista, Skotlannista, Ranskasta, Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä, Kreikasta, Ruotsista, Virosta, Norjasta ja Suomesta. Männistö sanoo, että nauhojen yhteen miksaaminen tuntui suuren yllätyksen paljastamiselta.
– Siitä tuli hieno lopputulos, jota piti ihan yllättävänkin vähän hioa. Tuntuu, että osuudet naksahtivat helposti yhteen.

Pietarinen kertoo, että osaa laulajista jännitti lähettää nauhaa eteenpäin.
– Heitä huoletti, onko oma laulu tarpeeksi hyvä, mutta kaikki äänet solahtivat hienosti kokonaisuudeksi. Niille, jotka toivoivat tarkempaa palautetta ja ohjeistusta, oli helppo antaa neuvoja.
Pietarinen toteaa vielä, että tämä on sellaista työtä, jota normaali kuoronjohtamisessa ei pääse tekemään. Kun äänet soivat aina yhtä aikaa, on yksittäisen laulajan suoritusta vaikea erottaa.

Laulajat saivat itse valita kuinka monessa kappaleessa he olivat mukana.
– Mukana oli 80 laulajaa ja heistä 50 lauloi jokaisessa laulussa, Männistö kertoo.

Yhteisöllisyys ja yhteinen kieli

Osa kuorolaisista kohtasi viime kesänä livenä Yhdysvalloissa vuosittain järjestettävillä FinnFesteillä. Juhlat järjestettiin 40. kertaa ja koska aivan ensimmäisillä FinnFestissä oli kuoroesiintymisiä, näin oli nytkin. Mukana Duluthin tapahtumassa oli ulkosuomalaisista kuoroista muodostunut kokonaisuus ja monta laulajaa suurkuorosta.
Kuoronvetäjät kertovat, että oli melkein järisyttävän upeaa kohdata kasvotusten ihmisiä, joiden kanssa oli laulanut jo useamman vuoden virtuaalisesti ja tutustunut harjoituksiin kuuluvalla kahvittelutuokiolla.

Pietarinen kertoo, että niin kuorolaiset kuin kuoron vetäjätkin saavat toiminnasta paljon yhdessä laulamisen riemua ja iloa. Samalla syntyy syviä yhteyksiä ihmisten välille.
Männistö sanoo suomenkielen käytön olevan myös olennainen osa toimintaa.
– Varisinkin Yhdysvalloista mukana on kolmannenkin sukupolven ulkosuomalaisia, jotka pääsevät arjessaan harvoin puhumaan suomea.

Saumaton yhteistyö

Pietarinen ja Männistö kehuvat yhteistyötään saumattomaksi ja mahtavalla tavalla toisiaan tukevaksi. Molemmilla on omat vahvuutensa ja yhdessä ne ovat vielä paljon enemmän kuin osiensa summa.

– Meillä on aivan valtavasti ideoita ja koko ajan tuntuu tulevan vain lisää, Männistö sanoo.
– Sekin oli aivan mahtavaa, että kun ehdotin, että tehtäisiinkö virtuaalilevy, Mariaa ei tarvinnut ylipuhua vaan hän oli heti, että tehdään, Pietarinen sanoo ja nauraa.

Erityiskehun kuoronjohtajat antavat Suomi-Seuralle, Finnish Lutheran church of Seattle:lle ja Merimieskirkolle sekä Finlandia Foundationille, joka on tukenut toimintaa apurahalla.

Poikkeuksellinen valinta

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan. Tässäkin mielessä Ulkosuomalaisten suurkuoro on siis poikkeuksellinen – yhden ihmisen sijaan se on kokonainen ihmisjoukko. Aivan tavatonta tämä ei kuitenkaan ole. Vuonna 2017 vuoden ulkosuomalaiseksi valittiin eri maissa toimivat Suomi-koulut.

Mukaan kuoroon?

Jos haluat mukaan Ulkosuomalaisten suurkuoroon, ole yhteydessä sen vetäjiin:
Eva-Christina Pietarinen ecpiet@gmx.de
Maria Männistö mhmannisto@gmail.com

VUODEN ULKOSUOMALAINEN 2023

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2023 globaalin ulkosuomalaisten suurkuoron, jota johtavat Maria Männistö (USA) ja Eva-Christina Pietarinen (Saksa).

Valinnallaan Suomi-Seura ry haluaa kiinnittää huomiota monipaikkaisuuteen ja suomalaisen identiteetin tärkeään merkitykseen ulkosuomalaisille. Ulkosuomalaisten suurkuoro on rajatylittävän yhteistyön taidonnäyte. Suurkuoro yhdistää maailmalla olevat suomalaiset ja Suomen ystävät, tekee suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla ja toimii digitaalisuutta innovatiivisesti hyödyntäen. Vuonna 2022 suurkuoro julkaisi oman Cd-levyn Yli rajojen. Vuoden ulkosuomalainen 2023 palkinto luovutetaan suurkuorolle sivistyksen juhlavuotena 2024 järjestettävässä tilaisuudessa, josta Suomi-Seura ry tiedottaa myöhemmin lisää. Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset

1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
1996 Karita Mattila, sopraano
1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
2004 Erkki Toivanen, toimittaja
2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
2018 Mika Keränen, kirjailija

ETÄTYÖN VEROTUS EU:SSA

By

Jenny Orphanou

-

13 lokakuun, 2023

0

Teksti Anne Nikula. Artikkeli on julkaistu Suomen Silta lehdessä 3/2023.

Työn tekemistä koskevat määräykset ovat maakohtaisia ja työntekijän oikeusturvan vuoksi työntekomaan lainsäädäntö on se, jota noudatetaan. Etätyösopimuksella on pyritty selkiyttämään tilannetta siten, että työnantaja – eräissä tapauksissa työntekijä – voi hakea oman kotimaansa sosiaaliturvaviranomaiselta poikkeuslupaa ja saada A1-todistuksen, joka osoittaa työntekijän kuuluvan työnantajan kotimaan sosiaaliturvan piiriin. A1 -todistus myönnetään kahdeksi vuodeksi.

Hyvä hallinto ja hyvä lainsäädäntö perustuvat siihen, että lait ja säännöt olisivat yhteneväiset ja että tiettyyn tilanteeseen sovellettavat pelisäännöt ovat samansuuntaiset. Eli kun työntekijän sosiaaliturva kuuluu työnantajan kotimaan sosiaaliturvan piriin, tulisi työsopimukseen ja työn-tekoon soveltaa myös muita työnantajan kotimaan lakeja.

EU:n etätyösopimus ei koske veroasioita. Verotukselliset säännöt pysyvät edelleen samana. Kukin EU-maa noudattaa omaa kansallista verolainsäädäntöä sekä kahden maan välistä tuloverosopimusta. Verosopimuksissa noudatetaan yleisesti ns. kuuden kuukauden sääntöä, jonka mukaan valtiolla on oikeus verottaa työtulo, jos työtekijä oleskelee ko. maassa yli kuusi kuukautta. Mikäli työntekijä asuu ja työskentelee ulkomailla yli kuusi kuukautta, tulee hänen ilmoittaa kotimaahansa saamansa palkkatulo.

Suomen tuloverolain mukaan Suomen kansalaista pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena (eli hän on velvollinen ilmoittamaan kaikki mistä päin maailmaan tahansa saamansa tulot) kolme vuotta Suomesta muuton jälkeen. Verovelvollisuusasema voi muuttua myös aiemmin, mikäli olennaisia siteitä Suomeen ei enää ole. Tuo kolmen vuoden sääntö sisältyy myös muiden maiden verolakeihin – ajatuksena on, että tilapäinen asuminen ulkomailla ei katkaise yleistä verovelvollisuutta.

Etätyösopimus koskee työntekijöitä, jotka tekevät omassa asuinmaassaan työtä tietotekniikan välityksellä vähintään 25 % mutta alle 50 % työajasta. Työntekijän edellytetään tekevän työtä työnantajan kotimaassa yli 50 % työajasta. Näyttötaakka, että työajasta ja oleskelusta yli puolet on tapahtunut työnantajan kotimaassa, on pitkälti työntekijällä, jonka henkilökohtaisen palkan verotuksesta on kyse.

Verosopimuksiin sisältyy erityiset määräykset verovelvollisuusaseman määrittämisestä: oleskelun lisäksi vakituinen asunto, perhesuhteet ja elinolojen keskus ovat keskeisessä roolissa työntekijän verovelvollisuutta tietyssä maassa arvioitaessa. Nämä seikat kannattaa pitää mielessä, kun kyseessä on verotus ja mahdollinen rekisteröityminen toisen maan verotuksen piiriin.

Etätyötä koskevat tilanteet ovat moninaisia ja siksi ulkomaille lähtevän työntekijän kuin myös yrityksen, joka lähettää työntekijän ulkomaille, kannattaa ottaa etukäteen selvää verotuksesta juuri heidän tilanteessaan.

Verotuspäätökset tehdään kalenterivuosittain jälkikäteen. Yllättävä verotuspäätös voidaan välttää, kun asioihin varaudutaan etukäteen ja työntekijän verotuksellinen status selvitetään ennen veroilmoituksen jättämistä. On mahdollista, että työnantaja ja työntekijä joutuvat selvittelemään maksettuja palkkoja ja tehtyjä ennakonpidätyksiä kahdessa eri maassa: työn-antajan kotimaassa ja työntekijän kotimaassa. Verosopimusten mukaan verotus ja sen jakautuminen sovitaan maiden verohallintojen kesken, mikäli tulkinnanvaraisuutta on.

Kuka?

Varatuomari Anne Nikulalla on pitkä kokemus erilaisista laki- ja veroasioista ja hän on tehnyt usean vuoden ajan yhteistyötä Suomi-Seuran kanssa kansainvälisissä tilanteissa. Työssään hän on perehtynyt verotuskäytäntöihin ja verosopimusten soveltamiseen. Hän on avustanut ulkomailla asuvia perheitä laki- ja veroasioissa. Yli 90 % asioista hoidetaan etänä.

Lue myös:

ETÄTYÖSOPIMUS TUO JOUSTOA – Suomi-Seura

Lakimiehen vinkkejä ulkomailla etätyötä tekeville – Suomi-Seura

ETÄTYÖSOPIMUS TUO JOUSTOA

By

Jenny Orphanou

-

13 lokakuun, 2023

0

Teksti Terhi Friman, Artikkeli on julkaistu Suomen Silta lehdessä 3/2023

Parikymmentä EU-maata on tehnyt keskenään rajat ylittävää etä-työtä koskevan sopimuksen. Sopimus astui voimaan 1.7.2023. Sen mukaan etä- ja läsnätyötä kahdessa EU-maassa tekevä työntekijä voidaan tietyin edellytyksin vakuuttaa oman asuinmaan sijaan työnantajan kotimaassa.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist kertoo, että kiinnostus uuden sopimuksen tuomiin mahdollisuuksiin on ollut suurta. Normaalit EU:n sosiaaliturvaa koskevat säännökset rajoittavat etätyön tekemistä työntekijän asuinmaassa, joten uusi sopimus on otettu vastaan tervetulleena uudistuksena. Pandemian jälkeen etätyön tekeminen on lisääntynyt kaikkialla eivätkä ihmiset halua palata takaisin pelkkään läsnätyöhön.

– Etätyötä voidaan tehdä uuden sopimuksen mukaan vähintään 25 ja enintään 49,99 prosenttia työajasta omassa asuinmaassa. Aiemmin etätyötä saattoi tehdä 25 prosenttia työajasta eli käytännössä päivän viikossa. Sopimus tuo työelämään joustavuutta, Lundqvist sanoo.

Etenkin Keski-Euroopassa työtä tehdään paljon pendelöimällä yli valtioiden rajojen. Tarve sopimuksen laatimiseen lähtikin keskieurooppalaisten maiden, kuten Belgian ja Hollannin tarpeista. Esimerkiksi Saksassa asuvan perheen vanhemmat voivat tehdä työtä naapurimaassa Itävallassa työnantajan toimistolla ja nyt myös entistä joustavammin kotikonttorilta.

Mukana sopimuksessa on noin parikymmentä EU-maata. Esimerkiksi Italia on sopimuksen ulkopuolella, sillä jokainen EU-maa päättää itse, liittyykö sopimukseen vai ei.

Marjaana Lundqvist. Kuva: Maija Astikainen.

– Suomessa etätyösopimus on tärkeä etenkin pohjoisessa, kun työtä tehdään esimerkiksi sekä Suomessa että Norjassa tai Ruotsissa, Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Marjaana Lundqvist sanoo.

Suomessa etätyösopimus on tärkeä etenkin pohjoisessa

Suomessa etätyösopimus on tärkeä etenkin pohjoisessa, kun työtä tehdään esimerkiksi sekä Suomessa että Norjassa tai Ruotsissa.

Etätyösopimus koskee nimensä mukaisesti nimenomaan etätyötä. Jos esimerkiksi lääkäri tai sairaanhoitaja työskentelee yksityi- sellä lääkäriasemalla Norjassa ja tekee etä-vastaanottotyötä kotoaan Suomesta Norjaan, hän voi olla sopimuksen piirissä. Jos hän taas tekee työtä kummassakin maassa työpaikalla esimerkiksi sairaalassa, hän ei voi olla etä-työsopimuksen piirissä.

Sopimus soveltuu parhaiten asiantuntija-tehtävissä työskenteleville ja toimistotyötä tekeville, jotka voivat tehdä työtä periaatteessa ajasta ja paikasta riippumatta. Sopimus ei sovellu esimerkiksi rakennusalan töihin tai tienrakennustöihin, joissa työntekijän pitää olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.

Sopimus ei koske myöskään yrittäjiä, apurahansaajia tai virkamiehiä. Heidän etätyöhönsä liittyvä sosiaaliturva määritellään edelleen EU:n normaaleilla vakuuttamisäännöillä, kuten kaikkien muidenkin, joita uusi sopimus ei koske.

Sopimus ei koske vain etätyötä tekeviä

Etätyösopimus ei koske myöskään henkilöitä, jotka tekevät pelkästään etätyötä kotoaan, vaikka työnantaja olisi ulkomailla. Jos esimerkiksi Suomeen muuttava sveitsiläisen työnantajan palkkalistoilla oleva työntekijä ei tee lainkaan töitä työpaikalla Sveitsissä, hän ei kuulu tämän sopimuksen piiriin. Tällainen henkilö vakuutettaisiin Suomessa, missä kaikki työ fyysisesti tehdään.

Lundqvist oli mukana neuvottelemassa sopimusta, joka saatiin aikaan puolessa vuodessa. Hän kuvailee sopimusta suureksi saavutukseksi. Aluksi mahdottomalta tuntuvasta tuli mahdollista, kun tahtoa ja vaihtoehtoja löytyi.

Etätyösopimus antaa mahdollisuuden poiketa työntekijän asuinmaan vakuuttamisen säännöksestä. Työnantaja ja työntekijä voivat hakea etätyösopimuksen perusteella poikkeuslupaa sille, että työntekijään sovelletaan työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista.

Sekä työntekijän että työnantajan pitää haluta etätyösopimuksen soveltamista ja normaaleista sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä poikkeamista.

Tiesitkö tämän A1-todistuksesta?

Ulkomailla tai useassa EU-maassa työtä tekevälle tulee aina hakea A1- todistus.

EU-maissa työskennellessä työntekijä voi aina kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan. A1-todistuksella työntekijä voi osoittaa, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu. Tähän maahan työnantaja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut ja täältä työntekijä saa myös kaikki etuudet.

Etätyösopimuksen soveltamista haetaan työnantajan kotimaasta, Suomessa Eläketurvakeskuksesta (ETK). Todistusta haetaan sähköisesti Eläketurvakeskuksen sivuilta. Jos työnantaja on toisessa EU-maassa, A1-todistusta haetaan sieltä.

Eläketurvakeskuksen myöntämän A1-todistuksen perusteella työntekijä saa Kelasta myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin. A1-todistuksen käsittelyaika on noin kuukausi.

Uusi etätyösopimus sekä EU:n sosiaaliturvasäännökset koskevat ainoastaan sosiaaliturvaa. Työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvät asiat eivät kuulu sen piiriin. Myöskään verotukseen liittyvät asiat eivät kuulu tähän sopimukseen. Veroasioista voi kysyä verohallinnosta.

Lue myös: ETÄTYÖN VEROTUS EU:SSA – Suomi-Seura

Suomi-Seuran kautta Erasmus-vaihtoon

By

Jenny Orphanou

-

5 lokakuun, 2023

0

Viestinnän harjoittelija Mette

Aloitin Suomi-Seurassa viestinnän harjoittelijana elokuun alussa. Opiskelen tällä hetkellä Turun yliopistossa pääaineenani mediatutkimus, minkä vuoksi tehtävä viestinnän harjoittelijana kiinnosti minua kovasti. Ulkosuomalaisuus ja eri kansalaisuudet ovat myös aina kiehtoneet minua. Lisäksi oma kansainvälinen kokemukseni vaikutti kiinnostukseeni Suomi-Seurasta harjoittelupaikkana, olen Viron ja Suomen kaksoiskansalainen. Halusin ehdottomasti olla mukana tukemassa vähemmistöä, jonka tärkeys voi usealla jäädä huomiotta. Kaksoiskansalaisuus on opettanut paljon, joten toivoin sen olevan eduksi Suomi-Seurassa esimerkiksi ulkosuomalaisten näkökulmia ajatellessa.

Päätehtäväni Suomi-Seurassa on ollut digitaalisen Virta-alustan ylläpito. Virtaan on juuri julkaistu uusi virtapiiri “Opiskelu ulkomailla”, jonka työryhmässä olen ollut itsekin mukana. Virtapiirin suunnittelu osui omaan elämäntilanteeseeni täydelliseen aikaan, sillä olen lähdössä harjoitteluni jälkeen Erasmus-vaihtoon Italian Padovaan syyskuun lopulla.

Kaksoiskansalaisuus ja vaihtoon lähtö

Uskon, että kaksoiskansalaisuus voi olla iso tuki vaihto-opiskelussa. Kahden kulttuurin yhdistäminen toisiinsa on vaatinut totuttelua, mutta se on varmasti iso etu uuteen kulttuuriin tutustumisessa.

Kaksoiskansalaisuus on opettanut minua olemaan avoin muita kulttuureita kohtaan ja ymmärtämään kansainvälisyyden merkitystä. Positiivinen asenne muita kulttuureita kohtaan on vaihtoon lähtijöille varmasti suuri etu!

Vaihtoon lähtiessä moni ei osaa paikallista kieltä, mikä voi tietenkin tuntua aluksi ikävältä. Kaksikielisenä on tyypillistä, että kielet saattavat sekoittua toisiinsa, jolloin välillä kielestä toiseen vaihtaminen saattaa tuntua vaikealta. Kokemuksestani olen ymmärtänyt sen, että vaikkei paikallista kieltä osaisikaan täydellisesti tai ollenkaan, voi olla silti mahdollista tuntea itsensä kuuluvaksi ja hyväksytyksi toisessa maassa.

Miten olen valmistautunut lähtöön?

Suurin apu vaihtoon valmistautumisessa on ollut vertaistuki. Olen jutellut samassa tilanteessa olevien ja jo vaihdosta palanneiden kanssa vaihto-opiskelusta. Vaihdossa käyneet opiskelijat osaavat kertoa hyvin, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ennen lähtöä – ja millä asioilla taas ei kannata vaivata itseään liikaa.

– Vaihdosta jo tulleilta olen saanut kuitenkin isona vinkkinä sen, että ei kannata liikaa suunnitella etukäteen, sillä suurin osa asioista selviää kyllä ajallaan!

Tiimissämme aloitti 19.9. uusi yliopistoharjoittelija Astrid Söderström, johon voi jatkossa olla yhteydessä Virta-alustaan liittyen.

Teksti ja kuva: Mette Kaleton

Uusi jäsenetu: Rytmikäs kieli; musiikkikasvatusta ja pianotunteja

By

Päivi Kukkakorpi

-

15 syyskuun, 2023

0

Jäsenetu: Suomi-seuran jäsenille ensimmäinen pianotunti tai valmennus on maksuton. Loppuvuoden tunneista ja valmennuksista -10 % alennus.

Rytmikäs kieli tarjoaa tarjoaa musiikkikasvatusta ja pianotunteja ulkosuomalaisille perheille lasten kielen kehityksen tueksi. Musiikin harrastamisella on tutkitusti myönteinen vaikutus kielen oppimiseen. Suomenkielinen harrastus myös lisää altistusta kielelle. Coaching-palveluissa tarjotaan asiantuntijavalmennusta perheille kielen kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Perhevalmennus sopii hyvin suomalaisille perheille, jotka muuttavat ulkomaille tai perheille, joissa lapsi oppii toisen vanhemman kieltä kotona. Valmennuksen tarkoituksena on tukea vanhempien kasvatustyötä lapsen kaksikieliseksi kasvattamisessa.

Hanna-Mari Saari on Ranskassa asuva musiikkikasvattaja (MuM). Hän opettaa musiikkia ja pianonsoittoa sekä lapsille että aikuisille ympäri maailman etäyhteyksien välityksellä. Musiikin käyttö kielen oppimisen tukena kuuluu osaksi hänen opetusmenetelmää.
FT Pia Ory on tutkija ja ratkaisukeskeinen valmentaja. Hän työskentelee Pariisissa Kieli ja kognitio-tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan lasten kielen ja kognitiivisten taitojen kehittymistä.
https://rytmikaskieli.wixsite.com/info

Suomi-Seura ry:n turvallisemman tilan periaatteet

By

Sonja Sorri

-

13 syyskuun, 2023

0

Suomi-Seura ry on toiminnassaan sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. Näiden turvallisemman tilan periaatteiden avulla Suomi-Seura pyrkii takaamaan, että sen toiminta ja tapahtumat ovat kaikille osallistujille avoimia, turvallisia ja entistä yhdenvertaisempia.

Kunnioita toisia
- Kunnioita aina toisten fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä itsemääräämisoikeutta. Muista, että ei tarkoittaa aina ei.
- Aggressiivinen, uhkaava tai muuten epäkunnioittava käytös ei ole sallittua.
- Mikäli toinen henkilö ilmaisee, että käytöksesi on heidän mielestään epäasiallista, kuuntele ja kunnioita heidän kokemustaan ja muuta käytöstäsi.
- Kunnioita ihmisten pronomineja ja nimiä.
- Puhu muista ihmis- ja vähemmistöryhmistä kunnioittaen ja vältä turhia yleistyksiä tai stereotypioita.
Suhtaudu toisiin tasavertaisesti ja muista jokaisen yhtäläinen oikeus ilmaista itseään ja omia mielipiteitään
- Kaikenlainen syrjintä ja epätasa-arvoinen käytös on Suomi-Seuran toiminnassa kielletty. Muista, että kaikilla on yhtäläinen oikeus tulla mukaan toimintaan ja tuntea olonsa tervetulleeksi sekä tasavertaiseksi yhteisön jäseneksi.
- Suomi-Seuran toiminnassa kaikilla on yhtäläinen oikeus ilmaista omia mielipiteitään ilman, että muut tuomitsevat tai kommentoivat epäasiallisesti. Kunnioita tätä oikeutta ja ota toisten ihmisten mielipiteet huomioon tasavertaisesti.
- Älä arvota ihmisiä tietämyksen, kokemusten tai heidän ulosantinsa perusteella. Ota huomioon, että asia, joka voi olla sinulle ilmiselvä voi toiselle olla vielä tuntematon.
Vältä turhia oletuksia
- Älä tee oletuksia toisten seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, etnisyyteen, kansalaisuuteen, uskontoon, arvoihin, sosioekonomiseen taustaan ja asemaan, terveyteen tai toimintakykyyn liittyen.
- Ota huomioon ja ole tietoinen omista etuoikeuksistasi.
Pyri aina kunnioittavaan ja rakentavaan keskusteluilmapiiriin
- Kuuntele toisia, älä keskeytä tai jyrää keskusteluissa.
- Ole osaltasi mukana luomassa avointa ja luottamuksellista ilmapiiriä. Anna jokaiselle tilaa ilmaista itseään keskustelussa omalla tavallaan ja muista, että myös vähemmän aktiiviset henkilöt ovat arvokkaita keskustelun jäseniä.
- Kysy muiden näkemyksiä ja yritä saada esiin monipuolisia näkökulmia. Kunnioita myös eriäviä mielipiteitä ja näkökantoja.
- Keskustele käyttäen kieltä, joka on kaikille ymmärrettävää ja saavutettavaa.
- Älä korota ääntäsi tai käytä muuten hyökkäävää tai epäkunnioittavaa kieltä.
Puutu häirintään ja syrjintään
- Jos huomaat häirintä- tai syrjintätilanteen, älä jää sivustaseuraajaksi vaan puutu tilanteeseen. Esimerkiksi rasismi ja seksismi ovat syrjintää, johon tulee aina puuttua.
- Kysy häirinnän tai syrjinnän kohteeksi joutuneelta tarvitseeko hän tukea tai apua. Ohjaa hänet oikeanlaisen avun piiriin tarvittaessa.
Kysy ja opi virheistäsi
- Aina kannattaa kysyä ennen kuin toimit epävarmassa tilanteessa. Mikäli et tiedä jostain asiasta tarpeeksi, voit aina kysyä ja oppia lisää. Muista kuitenkin muotoilla kysymyksesi kunnioittavasti.
- Jos huomaat tehneesi virheen, pyydä anteeksi ja opi tilanteesta. Älä myöskään nolaa tai tuo naurunalaiseksi toisia, jotka ovat tehneet virheitä.
Pidä mielessä myös sosiaalisen median pelisäännöt
- Turvallisemman tilan periaatteet koskevat myös digitaalisia ympäristöjä ja sosiaalista mediaa.
- Sosiaalisessa mediassa syrjivä ja vihamielinen keskustelu ei ole sallittua. Väärän tai harhaanjohtavan tiedon levittämiseen puututaan.
- Pyri myös sosiaalisessa mediassa turvalliseen ja rakentavaan keskusteluilmapiiriin.

Suomi-Seura ry:n lausunto: esitys ulkoministeriön maksuasetukseksi vuonna 2023

By

Liisa Oinonen

-

16 elokuun, 2023

0

Päivitetty 18.9.2023

Ulkoministeriön ja Suomen edustustojen antamiin viranomaispalveluiden hintoihin tuli muutoksia 1. syyskuuta 2023. Edustuston myöntämän passin hinta nousi 175 eurosta 235 euroon ja notaaripalveluiden hinnat nousivat 10–20 eurolla. Edustuston myöntämän henkilökortin hinta sen sijaan aleni 96 eurosta 60 euroon. Hinnat ovat voimassa 31. joulukuuta 2023 saakka.

Suomi-Seura ry antoi lausunnon asian valmisteluvaiheessa ja vastusti passien ja ulkoasiainhallinnon muiden suoritteiden hintojen korotusta. Ulkomailla myönnettyjen Suomen passien hinnan korottaminen 60 eurolla on kohtuuton ja täysin ulkosuomalaisten toiveiden ja odotusten vastainen.

Hinnat ovat voimassa vuoden 2023 loppuun, joten nyt on aika vaikuttaa tuleviin päätöksiin. Osallistu keskusteluun Virrassa! Toimitamme keskustelun yhteenvedon ulkoministeriöön myöhemmin syksyllä. Ulkomailla haettavan Suomen passin hinta -keskustelu on auki syyskuun loppuun saakka!

*******************

Suomi-Seura ry on erittäin huolestunut ulkoasianhallinon suoritteiden maksuihin esitettävistä korotuksista. Viimeksi vuonna 2021 passin hintoja korotettiin 140 eurosta 175 euroon. Nyt esitettävä passin hinnan korotus 175 eurosta 235 euroon on täysin kohtuuton ja syrjii ulkosuomalaisia. Ulkomailla haetun Suomen passin hinta on jo nykyisellään paljon korkeampi kuin Suomessa, sillä kotimaassa haettavan passin hinta on 50 euroa ja sähköisesti haettuna sen hinta on 44 euroa. Konsulipalveluihin esitetään merkittäviä, jopa 100 % korotuksia. Myös esitetty hintamuutosten aikataulu on kohtuuton, sillä uudet maksut tulisivat voimaan 1.9.2023 ja olisivat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka.

Suomi-Seura ry vastustaa esitystä korottaa ulkomailla myönnettävien passien hintoja sekä ulkoasianhallinnon muita suoritteita 1.9.2023 alkaen.

Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu pysyvästi noin 300 000 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Ulkosuomalainen tarvitsee palatakseen matkustusasiakirjan, joko Suomen passin tai henkilökortin. Henkilökortti ei käy matkustamiseen kaikista maista ja siksi passi on ainoa kaikille ulkomailla asuville suomalaisille yhdenvertainen asiakirja.

On hieno asia, että henkilökortin hintaa ehdotetaan laskettavaksi, mutta se, että korotetaan passin hintaa huomattavan paljon, lisää maantieteellistä eriarvoisuutta entisestään.

Ulkosuomalaisille on tärkeää, että he voivat uusia matkustusasiakirjansa ulkomailla
matkustaakseen Suomeen. Passin uusiminen ulkomailla on jo nyt kallista ja monille
ulkosuomalaisille passinhakumatkat ovat pitkiä, ikääntyneille jopa mahdottomia. Erityisen korkeiksi passikulut nousevat ulkomailla asuville suomalaisille lapsiperheille.

Passi on voimassa korkeintaan viisi vuotta, mutta maahantulorajoitusten takia monet joutuvat uusimaan sen 4–4,5 vuoden välein. Monet ulkosuomalaiset hankkivat ulkomailla syntyneelle Suomen kansalaiselle lapselleen passin heti tämän syntymän jälkeen, jotta vauvan kanssa voidaan matkustaa Suomeen. Näin passiin tulee vastasyntyneen lapsen vauvakuva. Lapsikaappausten estämiseksi Suomen rajavartiolaitos suosittelee vauvana hankitun passin uusimista lapsen ollessa taapero, 2–3-vuotias, sillä vauvakuvasta lasta on hyvin vaikea tunnistaa.

Ulkosuomalaiset ovat useaan otteeseen esittäneet ulkomailla myönnetyn passin hinnan alentamista, sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi, passien hakupaikkojen lisäämistä ja hakuprosessin helpottamista ulkosuomalaisille. Kymmenen vuoden passi on käytössä monessa muussa maassa kuten Alankomaissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka on avoin ja kansainvälinen maa. Hallitusohjelman mukaan myös ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen halutaan helpottaa. Ulkoministeriön esitys korottaa ulkoasianhallinnon maksuja ei ole linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Esitys ei myöskään tue Suomen ulkosuomalaisstrategian 2022–2026 tavoitteiden toteuttamista. Strategialla edistetään toimenpiteitä, joilla myös ulkomailla asuvat suomalaiset
säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian toimilla halutaan mm. tukea Suomen kansalaisten sujuvaa paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisille asetettu passin hinta voi toimia joko vetävänä tai työntävänä tekijänä. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paluumuuttajia riittävän työvoiman takaamiseksi, mutta Suomi hyötyy myös kulttuurisesti ja muilla tavoin ulkosuomalaisten aktiivisista Suomi-suhteista ja Suomen käynneistä. (Lähde: Ulkosuomalaisstrategia 2022–2026 – Valto valtioneuvosto.fi->)

Suomen edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston 21.9.2021 antamassa
vastauksessa eduskunnan kirjalliseen kysymykseen koskien passin hinnan
kohtuullistamisesta, sen kestoajan pidentämisestä ja ulkosuomalaisten matkustusasiakirjojen uusimisen helpottamisesta sekä ulkomailta Suomeen matkustamisen edistämisestä todetaan seuraavaa (Lähde: KKV eduskunta.fi->):

”Ulkosuomalaisstrategian valmistelun yhteydessä on keskusteltu siitä, että
sisäministeriössä arvioitaisiin passien voimassaoloajan perusteet ja että
Poliisihallitus jatkaisi yhteistyötä ulkoministeriön kanssa sähköisen palvelun
kehittämiseksi. Toimenpiteillä pyritään osaltaan turvaamaan ulkosuomalaisten
mahdollisuus uusia Suomen passi ulkomailta käsin nykyistä helpommin.
Ulkoministeriö näkee hyödyllisenä arvioida passin voimassaolon pidentämistä 10
vuoteen, mikä on useimmissa eurooppalaisissakin maissa passin voimassaoloaika
kuten Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Virossa. Tämä turvaisi ulkosuomalaisten
mahdollisuuden uusia Suomen passi ulkomailta nykyistä harvemmin ja siten
helpommin ja kokonaisuudessaan halvemmin.”

Ulkoministeriön asetusehdotuksessa esitetään edelleen, että konsulipalveluiden hintoja
korotetaan. Suomi-Seura vastustaa erityisesti seuraavien notaaripalveluiden suoritteiden kohtuutonta hinnankorotusta:

ulkoministeriön antama laillistus julkisen notaarin tai muun viranomaisen
viranhaltijan allekirjoituksellaan todistamaan asiakirjaan silloin, kun asiakirja on
tarkoitettu väestörekisteritietojen päivittämistä varten,
allekirjoituksen oikeaksi todistaminen edustustossa,
jäljennöksen oikeaksi todistaminen edustustossa,
edustuston antama elossaolotodistus eläkettä varten.

Näistä erityisesti elossaolotodistus koskee suurta joukkoa eläkeläisiä, jotka joutuvat
maksamaan jo suurlähetystöön matkustamisesta aiheutuneet kustannukset ja mahdollisen avustajan käytön.

***
Suomi-Seura ry katsoo, että valtionhallinnon tulee ensi sijassa kehittää kaikille Suomen kansalaisille yhdenvertaisesti saavutettavia palveluja niin, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kuluja suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Ulkoministeriön maksuasetuksen muutosesitys on ristiriidassa valtionhallinnon ulkosuomalaisstrategian ja ulkosuomalaisten toiveiden kanssa. Esitys asettaa Suomen kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä todetaan, että erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Suomi-Seura ry esittää, että pykälää sovelletaan ulkosuomalaisten osalta niin, että ehdotettuja ulkoasiainhallinnon suoritteiden korotuksia ei toteuteta.

Huomautamme myös että maksuasetustaulukossa on mahdollinen laskuvirhe koskien sotiin osallistuneiden henkilökortin hintaa.

Suomi-Seura ry vastustaa esitystä korottaa ulkomailla myönnettävien passien hintoja sekä ulkoasianhallinnon muita suoritteita 1.9.2023 alkaen. Esitämme aikalisän ottamista passien hintojen ja ulkoasianhallinnon muiden suoritteiden maksuasetuksen uudistamisessa ja ettei maksuihin tehdä korotuksia ainakaan vuoden 2023 aikana.

LIITTEET:

Moninainen Suomi: Lähes 80 Suomi-koulujen opettajaa 16 maasta kokoontuu Helsinkiin 3.-4.8.2023

By

Tina Strandberg

-

3 elokuun, 2023

0

Suomi Seura 3. elokuuta 2023. Compic/Kimmo Brandt — Noin 80 Suomi-koulujen opettajaa kokoontuu Helsinkiin koulutuspäiville 3. - 4.2023. Kuva: Kimmo Brandt.

TIEDOTE 3.8.2023

Suomalaisuus on aina ollut monia kieliä ja kulttuureja, useita suomalaisia kulttuureja, kaikki erilaisia – kaikki suomalaisia. Helsingissä 3. – 4.8.2022 järjestettävien Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivien kantavana teemana on moninainen Suomi. Kaksipäiväisten koulutuspäivien aikana opettajat luotaavat myös katseensa tulevaisuuteen pohtien maailmalla olevien Suomi-koulujen suuntaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuspäiville osallistuu noin 80 Suomi-koulujen opettajaa 16 maasta.

Moninainen Suomi, moninainen ulkosuomalaisuus. Maastamuutto Suomesta on viime vuosikymmeninä ollut kasvava, monimuotoinen ja muuttuva ilmiö. Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Viimeaikaiset ulkosuomalaistutkimukset osoittavat, että ulkomailla asuvat suomalaiset ovat kielellisesti, kansalaisuudeltaan ja kulttuurisesti hyvin monimuotoinen ryhmä. Kaksoiskansalaisia, kaksikielisiä ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia on paljon. Suomalaisuus koetaan tärkeäksi ja kieli nähdään keskeisenä osana etnistä ja kulttuurista identiteettiä. Suomi on läsnä arjessa juuri äidinkielen muodossa. Eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus määrittelevät ulkosuomalaisia leimallisesti. Ulkosuomalaisten identiteetti onkin monitahoinen ja siinä yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. (Siirtolaisuusinstituutti 2021; Taloustutkimus 2022).

Kielellisen ja kulttuurisen identiteetin ylläpitäminen ja vahvistaminen on entistä tärkeämpää maailmanmuutosten keskellä. Suomi-koulut ovat merkittävä tuki ulkosuomalaisperheiden identiteetin vahvistamisessa, kielellisessä kehityksessä, monikielisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatuksessa. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Kouluja on maailmalla noin 140 ja niissä opiskelee noin 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Vanhin edelleen toiminnassa oleva Suomi-koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu vuonna 1960. Ensimmäinen eurooppalainen Suomi-koulu on v. 1972 perustettu Lontoon suomalainen lauantaikoulu.

Suomi-koulut toimivat myös ulkosuomalaisten kohtaamispaikkoina, joissa lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia, keskustella suomeksi, lainata koulun kirjastosta suomenkielisiä kirjoja ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia.

Suomi-koulujen koulutuspäivät järjestävät yhteistyössä Suomi-koulujen tuki ry, Opetushallitus ja Suomi-Seura ry.

Tiedustelut ja haastattelupyynnöt: yhteisöpäällikkö Maarit Hyvärinen +358 (0)44 710 9324, maarit.hyvarinen@suomi-seura.fi ja Suomi-koulu assistentti Sonja Sorri, +358 (0)44 7109386, sonja.sorri@suomi-seura.fi

Lähteet:

Hovi, Tervonen ja Latvala-White: Muuttuva ulkosuomalaisuus. Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta. Siirtolaisuusinstituutti. Turku 2021.

Westinen ja Rahkonen: Meren takana kotimaa. Mitä ulkosuomalaiset ajattelevat identiteetistään ja suhteestaan Suomeen sekä nykyiseen asuinmaahansa? Kyselytutkimuksen raportti. Taloustutkimus 2022.

Blogi: Antoisa ja monipuolinen harjoittelu Suomi-Seurassa

By

Liisa Oinonen

-

1 elokuun, 2023

0

Kuvassa Sara (ylempänä oikealla) ja Salla (alempana vasemmalla) istuvat Helsingin tuomiokirkon edustalla, josta on lyhyt kävelymatka Suomi-Seuran Mariankadun toimistoon.

Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla yliopistoharjoittelijat Sara ja Salla ovat työskennelleet Suomi-Seurassa erilaisten tehtävien parissa. Sara toimi Suomi-Seuralla vaaliviestinnän harjoittelijana tammikuun puolesta välistä maaliskuun puoliväliin. Harjoittelujakson päätyttyä hän on jatkanut järjestössä osa-aikaisena someagenttina. Salla puolestaan aloitti viestinnän harjoittelunsa huhtikuun alkupuolella ja hänen harjoittelunsa kesti heinäkuun alkuun asti.

Saralta ja Sallalta kysyttiin kolme harjoitteluun liittyvää kysymystä. Alta voit lukea heidän vastauksensa.

Mitä olet tehnyt harjoittelusi aikana?

Sara:

Harjoitteluni keskittyi kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Pääsin viestimään aktiivisesti vaaleihin liittyvistä tiedotteista, päivämääristä, sekä jakamaan ohjeita mm. kirjeäänestykseen liittyen. Työ vaati jatkuvaa vaaliseurantaa sekä kaikkien Suomi-Seuran viestintäalustoiden hallitsemista. Kaikista antoisin tehtäväni oli etävaalipaneelin järjestäminen helmikuun lopulla. Yli 100 osallistujaa kerännyt paneeli sai paljon kiitosta ja jätti itsellenikin hyvän fiiliksen!

Salla:

Harjoitteluni tehtävät voi jakaa kolmeen eri alueeseen: Ulkosuomalaisten digitaalisen osallistumisalusta Virran ylläpitoon, ulkosuomalaisten viestintäkartoitukseen sekä neuvonnassa ja sen viestinnässä avustamiseen. Tehtäväni ovat olleet todella monipuolisia ja työpäiväni olivat ihanan erilaisia ja mielenkiintoisia. Parasta työtehtävissäni onkin juuri ollut monipuolisuus ja se, että olen päässyt haastamaan itseäni niiden parissa sekä olemaan mukana asioiden kehityksessä.

Millaista on ollut työskennellä Suomi-Seurassa?

Sara:

Työverkosto Suomi-Seuralla on laaja, sillä teemme paljon yhteistyötä ulkosuomalaisyhteisöjen, muiden järjestöjen sekä hallinnon elinten kanssa. Toimistolla on siis usein vilkasta ja vierailuja voi päivän aikana olla useampikin. Harjoittelijana pidin tästä kovasti, sillä pääsin halutessani osallistumaan palavereihin, joissa opin lähes aina jotain uutta. Vaikka nykyään käynkin toimistolla ainoastaan maanantaisin, on Mariankadulle aina tervetullut olo tulla.

Salla:

Mariankadulla on sydämellinen työyhteisö, joka sai minut tuntemaan oloni tervetulleeksi jo heti ensimmäisestä työpäivästäni alkaen. Työskentely Suomi-Seurassa on tästä syystä ollut oikein mukavaa. Harjoittelijoiden näkemyksiä arvostetaan oikeasti ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Apua ja ohjeistusta on myös aina saanut, jos sitä on tarvinnut. On ollut mielenkiintoista päästä kokemaan, mitä työskentely järjestössä on, ja Suomi-Seuralla onkin pitkä ja vaikuttava historia Suomen järjestökentällä.

Mitä harjoittelustasi jäi käteen?

Sara:

Harjoittelusta jäi paljonkin käteen, mutta päällimmäisenä varmasti erinomaiset viestinnälliset taidot. Pääsin kirjoittamaan, editoimaan, tiedottamaan, visualisoimaan ja raportoimaan monenlaisia tekstityyppejä ja imin innolla oppeja kaikista tekemisistäni. Konkreettisten taitojen lisäksi harjoittelu avarsi minulle myös laajaa ulkosuomalaiskenttää, joka kattaa monia eri kieliryhmiä, kansalaisuuksia, kulttuureja, ja ikäpolvia. Työskentely näin moninaisen yhteisön parissa tekee työstä Suomi-Seuralla erityisen antoisaa.

Salla:

Opin paljon uusia käytännönläheisiä asioita viestinnästä ja järjestötoiminnasta. Lisäksi ulkosuomalaiskenttä avautui minulle uudella tavalla. Oli mahtavaa päästä tekemään oivalluksia moniin ulkosuomalaisiin ja ulkosuomalaisuuteen liittyviin ajatuksiini. Harjoittelustani olen lähtenyt osaavampana viestijänä sekä tietoisempana siitä, miten pystyn hyödyntämään ja kehittämään asiantuntijuuttani tulevaisuudessa.