Suomi-Seura ry:n Taloustutkimuksella teettämä ulkosuomalaisten identiteettitutkimus osoittaa, että yhteydenpito Suomeen on ulkosuomalaisille tärkeää. Ulkosuomalaiset arvostavat Suomea ja haluavat pitää suomalaisuutta yllä asuinmaassaan. Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä.
Valtaosa kyselyyn vastanneista osallistuu paikalliseen ulkosuomalaistoimintaan vähintään muutaman kerran vuodessa. Tapahtumat ja kohtaamiset kasvokkain ovat tärkeitä. Poikkeuksena ovat nuoret, jotka eivät ole yhtä aktiivisia seuraamaan Suomen asioita kuin iäkkäämmät sukupolvet. Tulosten mukaan sähköiset tiedotteet nousevat tärkeimmiksi viestintäkanaviksi. Toiseksi tärkein on sosiaalisen median kanavat, joita seuraavat eniten 30–59-vuotiaat.
”Tutkimustulokset haastavat pohtimaan ulkosuomalaisten osallistumisen ja yhteydenpidon muotoja.Demokratian on tultava lähemmäs myös ulkosuomalaisia ja osallistumisen on oltava helppoa. Perinteisten tapojen rinnalle on luotava uusia, innostavia osallistumisen ja viestinnän väyliä”, toteaa Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
Ulkosuomalaiset arvostavat Suomea ja haluavat pitää suomalaisuutta yllä asuinmaassaan. Perinteiden lisäksi luonto ja urheilumenestys ovat tärkeitä. Vaikka ulkosuomalaiset viihtyvät asuinmaassaan hyvin, suurin osa tuntee Suomi-ikävää vähintäänkin joskus.
”Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Verrattaessatutkimustuloksia Suomessa asuviin suomalaisiin, eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus määrittelevät ulkosuomalaisia leimallisesti”, kertoo Jussi Westinen Taloustutkimus Oy:sta.
Suomalaisille liikkuminen on etuoikeus.Työ ja ura ovat vieneet kansalaisiamme Ruotsiin ja Sveitsiin, rakkaus Kreikkaan ja Italiaan, aurinko Espanjaan. Ulkosuomalaiset kokevat pääosin olevansa osa nykyisen asuinmaansa yhteiskuntaa ja väestöä, ja he viihtyvät asuinmaassaan hyvin. Maailmalla asuvat suomalaiset ovat koulutettuja ja kyselyyn vastaajista 40 % kaksois- tai monikansalaisia. Joka kymmenes ulkosuomalaisista kertoo miettivänsä usein muuttamista takaisin Suomeen.
Taustatietoa tutkimuksesta:
Kyselytutkimuksen toteutti Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi yhteensä 2026 ulkosuomalaista 1.4.–4.5.2022 välisenä aikana. 1774 vastaajaa täytti kyselyn suomeksi, 109 ruotsiksi ja 143 englanniksi. Kysely toteutettiin niin, että Taloustutkimus ohjelmoi kysymyslomakkeen, ja vastaajalinkki lähetettiin Suomi-Seura ry:lle, joka jakoi linkkiä verkostossaan oleville. Vastaukset tallentuivat nimettöminä Taloustutkimuksen tutkimusalustalle, josta data otettiin analysoitavaksi. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Webinaarissa tarkastellaan Suomen tulevaisuutta Naton jäsenenä. Ohjelmassa esiintyvät CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas ja CMI Communicationsin johtaja Antti Ämmälä.
Webinaari järjestettiin 14. syyskuuta 2022 yhteistyössä: Finlandian CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation, Finlandia Foundation National ja Suomi-Seura ry.
Tämä on toinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit on suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun olet mukana, matka jatkuu!
Mikä CV on
Curriculum vitae (CV, resumé, ansioluettelo) on lähinnä Euroopassa käytössä oleva nimi dokumentille, jossa on kuvattuna ehdokkaan koulutukseen ja ammatilliseen historiaan liittyvät asiat. CV sisältää myös ehdokkaan yhteystiedot ja useimmiten myös valokuvan. Yhdysvalloissa samasta dokumentista käytetään nimitystä resumé.
Artikkelisarjan edellisessä osassa jo sivuttiin hieman CV:tä, kerrataanpa vielä:
CV:tä voisi verrata elintarvikkeen tuoteselosteeseen: se sisältää faktoja. Sen kaveri, saatekirje, motivation letter, tai millä nimellä sitä kutsuukin, on puolestaan markkinointiväline, jossa kehut itseäsi ja kerrot mitä haluaisit tehdä ja missä olisit hyvä.
CV:n pituudella ei ole mitään merkitystä, kunhan se vain sisältää työn kannalta oleellisia asioita. Kokenut CV:iden lukija osaa hyödyntää useampisivuisenkin CV:n.
Sisältö ratkaisee, ei muoto. Ellet ole hakemassa esimerkiksi taide-/media-alalle, älä tee ”hienon” näköistä ja ”luovaa” CV:tä, josta saa faktoja oikein hakemalla hakea.
Kirjoitusvirheet pilaavat mahdollisuuksiasi päästä haastatteluun.
Valokuvan saa laittaa mutta se ei ole pakollinen. Jos sinun on vaikea päättää, laitatko valokuvan vai et, laita.
Fiksu tapa on kirjoittaa ensin ”master-CV” jossa on ”kaikki mahdollinen” ja jota ylläpidät sitten loppuelämäsi ajan. Tästä sinun on sitten helppo muokata kuhunkin tarpeeseen sopiva versio poistamalla tarpeettomat asiat.
CV:n sisältö ja rakenne
CV:si voi sisältää ainakin, ja tyypillisesti tässä järjestyksessä:
valokuvasi
yhteystietosi
kielitaitosi (myös taso, esim. ”Kielitaito, asteikko 1-5: suomi 5 (äidinkieli), englanti 5 (kotikieli), ruotsi 3, swahili 2”)
maat joissa olet opiskellut/asunut/työskennellyt, merkitse myös ajanjakson pituus
muut erityisen tärkeät koulutustietosi (erityiskurssit, pätevyydet)
työhistoriasi, tuoreimmasta alkaen: ajanjakso, organisaation nimi, tittelisi, tarvittaessa kuvaus organisaatiosta, kuvaus työsi sisällöstä ja vastuualueistasi
harrastuksesi.
Kiinnitä erityistä huomiota
Kuvaus työsi sisällöstä: ranskalaisia viivoja voi käyttää selkeyden vuoksi. Kuvatessasi vastuualueitasi, aloita lause sanoilla ”Vastasin”, ”Osallistuin”, ”Tuin” tms., joka antaa lukijalle tarkemman mielikuvan roolistasi.
Numeroita: jos voit, anna numeerisia tietoja. Näin lukija saa selkeämmän käsityksen asioiden dimensioista. Esimerkiksi:
– ”Vastasin b2b -myyntitiimissämme (5 henkeä) henkilökohtaisesti suurimmista asiakkaistamme (9 kpl), joiden osuus tiimimme myynnistä oli vuonna 2020 27% (3,1 milj. euroa) ja vuonna 2021 24% (3,6 milj. euroa). Myyntitiimimme on tyypillisesti tuonut noin puolet koko yrityksen liikevaihdosta.”
Organisaatiot Suomen ulkopuolella
CV:ssä on hyvä antaa lukijalle myös taustatietoja eri työnantajistasi, hänhän ei kaikkia organisaatioita välttämättä tunne.
Erityisen tärkeää tämä on silloin kun olet työskennellyt Suomen ulkopuolella, koska lukija tuskin tuntee sikäläisiä organisaatioita.
Organisaation kuvaus voisi näyttää vaikkapa tällaiselta:
”Carlton, Aunt & Sons on pienen Mullhollandin kaupungin (39 000 asukasta) paras, hyvin kannattava ja kasvava hotelli (27 huonetta), jonka ravintolaan tullaan aterioimaan myös kauempaa ja joka on suosittu mm. hääjuhlien järjestämispaikkana. Yrityksen liikevaihto oli kumpanakin vuonna 2020 ja 2021 koronasta johtuen 10 milj. puntaa, mutta ennen koronaa LV oli yli 20 miljoonaa puntaa. Työntekijöitä on normaalisti yli 50.”
ja tämän alle sitten kuvaat omat työtehtäväsi:
– ”Vastasin…”
Mitä CV ei sisällä
Anglosaksisissa maissa resumé ei yleensä sisällä syntymäaikaa, ikää, perhesuhteita tms. seikkoja, jotka voivat altistaa syrjinnälle tai toisaalta voisivat mahdollistaa syrjintäväitteen. Suomessa nuo edellä mainitut asiat voit vielä mukaan laittaa, mutta syytä on Suomessakin jättää pois arkaluonteiset tiedot, kuten poliittinen suuntautuneisuus, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuneisuus jne.
Oletko käynyt armeijan?
Koska Suomessa on yleinen asevelvollisuus, ja naisetkin pääsevät suorittamaan asevelvollisuuden vapaaehtoisina, Suomeen suunnattuihin CV:hin usein kirjataan myös mahdollinen asevelvollisuuden suorittaminen. Sen sijaan väärinkäsitysten välttämiseksi muihin maihin suunnattuihin CV:hin sitä ei välttämättä kannata merkitä – useissa maissa on ammattiarmeija ja sen asema ja merkitys poikkeaa Suomessa totutusta.
Kieli
CV:n kieli valitaan vastaanottajan mukaan. Käytännössä yleisimmät kielet tänä päivänä ovat suomi ja englanti. Jos lähetät hakemuksesi työpaikkailmoituksen perusteella, hakemuksesi ja CV:si kielen tulee olla sama kuin ilmoituksen kieli on. Eli jos ilmoitus oli suomeksi, CV:n ja hakemuksen kieli on suomi, jos ilmoitus oli ruotsiksi, laadi ruotsinkielinen CV ja hakemus.
Jos et ole vastaamassa työpaikkailmoitukseen vaan olet lähettämässä ns. avointa hakemusta, kannattaa lähettää CV:si kaikki kieliversiot. Konkretisoit siinä samalla mukavasti kunkin kielen taitosi tason.
CV-malleja löytyy internetistä useita, mutta pohjana omalle ansioluettelollesi voit käyttää esimerkiksi Europass-ansioluetteloa:
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Suomi-koulujen verkostot: to 26.1.2023 klo 19–20.30
Millaisia verkostoja Suomi-kouluilla on ja mikä on niiden merkitys? Millainen paikallisverkosto Suomi-koululla voisi olla? Tule kuulemaan ja jakamaan kokemuksia verkostoista! Ilmoittaudu mukaan tästä.
Tabletit ja suosikkisovellukset: to 9.3.2023 klo 19–20.30
Moni Suomi-koulu on viime aikoina hankkinut tabletteja. Opetuskäytön lisäksi tabletteja voi käyttää moneen Suomi-koulun ylläpitämiseen ja hallintoon liittyvään tehtävään. Webinaarissa jaetaan ideoita tablettien ja sovellusten käyttömahdollisuuksista. Opitaan toisiltamme! Ilmoittaudu mukaan tästä.
Kyselyistä tukea Suomi-koulun toimintaan: ma 24.4.2023 klo 19–20.30
Lisää tietoa tilaisuuden sisällöstä päivitetään vuoden 2023 alussa. Ilmoittaudu mukaan tästä.
Tervetuloa kuulemaan, miten yhteisö- ja media-avustusprosesseja on uudistettu ja kysymään avustuksiin liittyviä kysymyksiä. Entäpä miten Yhteisöjen ideapankki liittyy avustuksiin? Ideapankin kokoaja Kaisa Pudas kertoo Yhteisöjen ideapankin synnystä ja sitä varten tehdyn taustaselvityksen tuloksista. Mukana myös Marko Suomalainen Pohjois-Kreikan Suomi-Seurasta sekä Irene Mäkelä-Brunnekreef Finnish Women Worldwide -yhteisöstä. Klinikka ja julkkarit Zoomissa 22.1.2023 klo 15.00 Suomen aikaa. Ilmoittaudu mukaan tästä!
Sisäministeriö järjestää ulkosuomalaisstrategian seurantaseminaarin
9.2.2023 klo 9-12 (Suomen aikaa).
Tilaisuuteen voi osallistua verkossa.
Seminaarin ohjelmasta sekä tilaisuuteen ilmoittautumisesta informoidaan tällä sivulla myöhemmin lisää. Tässä vaiheessa kannattaa merkita päivämäärä ylös.
Tiedon tulva on valtava ja yhä useammin onkin kysyttävä, mihin tietoon voi luottaa. Helsingissä 4. – 5.8.2022 järjestettävien Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivien kantavana teemana on tulevaisuuden taidot monilukutaidosta ekologisesti kestävään kehitykseen. Koulutuspäivillä pohditaan myös identiteetin merkitystä maailmanmuutosten keskellä.
Maailma on muuttunut paljon viimeisten vuosien aikana. Nopeatempoinen arkemme, uutistulva ja monialainen media vaativat meiltä taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivillä keskitytään tänä vuonna media- ja monilukutaitoon. Monilukutaito on taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti mutta terveen kriittisesti.
Kaksipäiväisten koulutuspäivien aikana opettajat luotaavat myös katseensa tulevaisuuteen pohtien maailmalla olevien Suomi-koulujen suuntaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuspäiville osallistuu noin 60 Suomi-koulujen opettajaa 16 maasta. Euroopassa toimivien Suomi-koulujen opettajien lisäksi osallistujia tulee Kanadasta, Somalimaasta, USA:sta ja Yhdistyneistä Arabiemiraateista.
Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Kielellisen ja kulttuurisen identiteetin ylläpitäminen ja vahvistaminen on entistä tärkeämpää maailmanmuutosten keskellä. Suomi-koulut ovat merkittävä tuki ulkosuomalaislasten identiteetin vahvistamisessa, kielellisessä kehityksessä ja monikielisyyskasvatuksessa.
Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Kouluja on maailmalla noin 140 ja niissä opiskelee noin 4 000 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Vanhin edelleen toiminnassa oleva Suomi-koulu on Toronton Suomen Kielen Koulu, joka on perustettu vuonna 1960. Ensimmäinen eurooppalainen Suomi-koulu oli v. 1972 perustettu Lontoon suomalainen lauantaikoulu.
Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat ulkosuomalaislapsia ja lasten vanhempia suomen kielen käyttöön ja arvostamiseen ulkomailla. Koulut ovat merkittävä tuki ulkosuomalaislasten kielellisessä kehityksessä ja monikielisyyskasvatuksessa. Suomi-koulut toimivat myös ulkosuomalaisten kohtaamispaikkoina, joissa lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia, keskustella suomeksi, lainata koulun kirjastosta suomenkielisiä kirjoja ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia.
Suomi-koulujen koulutuspäivät järjestävät yhteistyössä Suomi-koulujen tuki ry, Opetushallitus ja Suomi-Seura ry.
Rajatarkastuksissa on palattu koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen
Koronapandemiaan liittyvät maahantulon rajoitukset ovat päättyneet eikä Suomeen saapuvilta matkustajilta enää edellytetä rokotus- tai koronatestitodistuksia eikä rajanylityspaikoilla tehdä koronatestejä.
Rajatarkastuksissa on palattu koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen.
Koronarajoitusten päättyminen 1.7.2022 koskee Suomen rajoja. Lentojen vaatimukset ja lennonvaihtomaiden rajoitukset voivat olla edelleen voimassa ja saattavat muuttua pandemiatilanteesta riippuen. Tarkista aina lentojen ajankohtainen tilanne ja jatkoyhteydet Suomeen suoraan lentoyhtiöltäsi sekä kauttakulkuvaatimukset vaihtomaan viranomaisilta.
Eri maiden koronatodistusten käytännöt ja vaatimukset rajanylitystilanteessa vaihtelevat. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu Re-open EU -verkkosivustolle.
Myös koronapandemiaan liittyvät terveysturvallisuustoimet Suomen rajanylityspisteillä ovat päättyneet
EU:n koronatodistuksen käyttö Suomessa on loppunut. Perjantaista 1.7. lähtien matkustajien ei enää tarvitse esittää koronarokotuksiin tai sairastettuun tautiin liittyviä todistuksia maahan tultaessa eikä käydä koronatestissä. Koronaan liittyvien terveysturvallisuustoimien päättyminen koskee kaikkia matkustajia.
Vaikka terveysturvallisuustoimet Suomen rajoilla päättyvät, voivat muut maat edelleen rajoittaa matkustamista koronapandemian takia. Kaikkien Suomesta ulkomaille matkustavien tulee tarkistaa matkustamiseen mahdollisesti liittyvät rajoitukset kohdemaan viranomaisilta.
Jotkut maat saattavat vaatia esimerkiksi EU:n digitaalista koronatodistusta maahan pääsemiseksi. EU:n digitaalisia koronatodistuksia myönnetään matkustuskäyttöön ainakin kesäkuun 2023 loppuun asti.
Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit on suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun tulet mukaan, nyt mennään!
Lähtöruutu
Työnhaun aluksi sinun tulee määritellä nykytilanne ja maali. Kartoita taitosi, kykysi, vahvuutesi, toiveesi ja unelmasi – persoonaasi unohtamatta. Pyri kiteyttämään realistinen tavoitteesi. Aina tuohon tavoitteeseesi et työnhaussa suinkaan pääse. On myös täysin normaalia, että matkan varrella tavoite muuttuu ja törmäätkin sattumalta johonkin hyvin odottamattomaan alaan tai tehtävään, joka sitten saattaakin olla sinulle juuri se oikea. Itsellenikin kävi niin!
Mutta ilman maalia työnhaustasi tulee helposti harhailua.
Kannattaa myös olla rauhallisin ja avoimin mielin. Lehtiartikkeleissa esitetään toisinaan määrätietoisia uralla etenemisiä ja johdonmukaisia työpaikanvaihdoksia. Vaikka niitäkin on, ne ovat usein myös vain jälkiviisautta – sattumalla on uran etenemisessä paljon suurempi osuus kuin halutaan myöntää. Eivätkä kaikki halua johtajiksi.
Seuraavassa vinkkejä työnhaun ensimmäisiksi toimenpiteiksi.
Työnhaun alkutoimenpiteet
a) Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Tämä avaa sinulle pääsyn TE-toimistojen tarjoaminen monipuolisten palveluiden piiriin.
b) Päivitä CV:si (curriculum vitae eli ansioluettelo), tulet tarvitsemaan ajantasaista CV:tä moneen kertaan. Netti on pullollaan erilaisia ohjeita CV:n kirjoittamiseen, joten en ala käydä tässä läpi kaikkia yksityiskohtia vaan nostan esiin muutaman oleellisen asian:
CV:tä voisi verrata elintarvikkeen tuoteselosteeseen: se sisältää faktoja. Sen kaveri, saatekirje, motivation letter, tai millä nimellä sitä kutsuukin, on puolestaan markkinointiväline, jossa kehut itseäsi ja kerrot mitä haluaisit tehdä ja missä olisit hyvä.
CV:n pituudella ei ole mitään merkitystä, kunhan se vain sisältää työn kannalta oleellisia asioita. Kokenut CV:iden lukija osaa hyödyntää useampisivuisenkin CV:n.
Sisältö ratkaisee, ei muoto. Ellet ole hakemassa esimerkiksi taide-/media-alalle, älä tee ”hienon” näköistä ja ”luovaa” CV:tä, josta saa faktoja oikein hakemalla hakea.
Kirjoitusvirheet pilaavat mahdollisuuksiasi päästä haastatteluun.
Valokuvan saa laittaa mutta se ei ole pakollinen. Jos sinun on vaikea päättää, laitatko valokuvan vai et, laita.
Fiksu tapa on kirjoittaa ensin ”master-CV” jossa on ”kaikki mahdollinen” ja jota ylläpidät sitten loppuelämäsi ajan. Tästä sinun on sitten helppo muokata kuhunkin tarpeeseen sopiva versio poistamalla tarpeettomat asiat.
c) Luo tai laita kuntoon LinkedIn-profiilisi. LinkedIn on paikka, jossa työnantajat samoilevat rutiininomaisesti osaajia etsiessään. Myös LinkedIn-profiilin laatimisesta löydät paljon ohjeita netistä, joten en käsittele sitä tässä sen syvemmin. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä nostaa esiin LinkedIn-gurun, Tom Laineen. Kannattaa tutustua hänen sivustoonsa, sieltä löytyy paljon tietoa ja vinkkejä LinkedInin käyttöön.
Työnhakukin on taito, ja taitoja voi opetella, parantaa ja harjoitella.
Tänä päivänä on tarjolla paljon maksutonta työnhaun opastusta ja koulutusta. Sitä tarjoavat esimerkiksi TE-toimistot, ammattiliitot, jopa LinkedInillä on omaa tarjontaa. Pohdi, onko omassa verkostossasi jo organisaatioita, jotka voisivat tarjota sinulle koulutusta!
Artikkelisarjan seuraavassa osassa käsitellään tarkemmin CV:n laatimista, ja sitä seuraavassa osassa eri työnhaun kanavia ja sitä miten valitset niistä sinulle sopivimmat. Joten tarkkaile tätä blogipalstaa!
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Saunaravintola Löyly on valittu Time Magazinen World’s 100 Greatest Places-listalle. ”Lapin talvimatkailubuumi on osoittanut sen, että Suomeen ollaan valmiita matkustamaan hyvinkin kaukaa”, Jasper Pääkkönen uskoo. Kuva: Matti Tieaho
18.5.2022 Jasper Pääkkönen tunnetaan luontoaktiivina, joka on puhunut paljon muun muassa vesistöjen suojelusta. Hän iloitsee siitä, että vesivoimalaitospatojen purku on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maailmallakin menestynyt näyttelijä antoi haastattelun Suomen Sillalle.
Suomen Silta: Olet puhunut paljon siitä, ettei Suomessa ole ymmärretty luontomatkailun arvoa siinä mittakaavassa kuin mitä se voisi olla. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä?
Jaser Pääkkönen: Suomessa ei ymmärretä sitä, mikä tekee Suomesta poikkeuksellisen muiden silmissä. Puhdas luonto on suomalaisille niin itsestään selvä asia, että emme pidä sitä lainkaan erityisenä tai ihmeellisenä, ja siksi emme ole osanneet hyödyntää sitä matkailun kehittämisessä. Puhdas luonto alkaa olla harvinaisuus. Se, että ilma on aidosti puhdasta, vettä voi juoda suoraan järvestä ja maasta voi poimia sieniä ja marjoja.
Suomen pitäisi olla edelläkävijä maailmassa pohjoisen luonnon ympärille rakennetun matkailun saralla, mutta valitettavasti meidän luontoamme hoidetaan aika huonosti. Meillä on toki valtava määrä metsää, mutta valtaosa siitä on pelkkää puupeltoa.
Vesistöistä iso osa on tuhottu vesivoimarakentamisella. Suomalaisilla on ehkä ollut sellainen ajatus, että luontoa on niin paljon, että sitä voi hyväksikäyttää loputtomiin ilman, että se siitä juurikaan kärsii. Homma kiteytyy hyvin siinä, että mietitään, pitäisikö Lappiin rakentaa isoja kaivoksia vai pitäisikö Lapin luontoa suojella ja vaalia. Se kertoo siitä, ettei ymmärretä luontomatkailun potentiaalia lainkaan.
Kuinka paljon enemmän työllisyyttä ja vaurautta kukoistava matkailu toisi kansantaloudellisesti ja paikallistaloudellisesti ajatellen? Luontomatkailijat haluavat maksaa paikallisille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille hyvinvoivan luonnon ympärille rakennetuista palveluista. Se olisi kestävämpää ja kauaskatseisempaa verrattuna siihen, että monikansallinen kaivosyhtiö hyödyntää parikymmentä vuotta maata. Voitot valuvat monikansallisten miljardiyritysten taskuihin, ja paikallisille jää pelkkä tuhottu luonto.
Suomen Silta: Olet puhunut myös patojen purkamisen puolesta ja ollut edistämässä monia hankkeita niihin liittyen. Onko mitään muutosta tapahtunut?
Jasper Pääkkönen: Suomessa on tapahtunut valtava murros viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kymmenen vuotta sitten, kun puhuttiin padoista ja niiden haitallisuudesta, ymmärrys oli sen suhteen aika matalalla tasolla. Ajatus vesivoimapadon purkamisesta tai joen ennallistamisesta oli täysin absurdi ajatus.
Nyt muutaman vuoden aikana patoja on purettu ympäri Suomen. Kaikkein tunnetuimpana esimerkkinä Hiitolanjoki Itä-Suomessa, jossa viime kesänä purettiin yksi vesivoimalaitospato, tänä kesänä toinen ja ensi kesänä kolmas. Kiihtyvällä tahdilla purkuprojekteja syntyy koko ajan lisää. Maa- ja metsätalousministeriö tukee purkuhankkeita miljoonilla euroilla ja se on asia, josta kukaan ei osannut kymmenen vuotta sitten vielä haaveilla.
WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen totesi hyvin, että padon purkaminen on tärkein yksittäinen toimenpide, joka voidaan luonnon ennallistamiseksi tehdä. Sen vaikutus on niin dramaattinen, että mikään muu yksittäinen toimenpide ei ole yhtä tehokas. Suomessakin puhutaan paljon biodiversiteettikadosta. Yksi niistä suurista palapelin paloista on vesistöt. Meidän virtavesistämme iso osa on luokiteltu luontotyyppeinä uhanalaiseksi Suomessa.
Vesivoimalaitospato tuhoaa koko vesistön, kosken, kosken ekosysteemin, katkaisee eliöstön vaellusyhteydet, tappaa vaelluskalat sukupuuttoon… Kuinka jotain sellaista voidaan kutsua ympäristöystävälliseksi? Kun riittävän kauan toistellaan jotain valhetta, niin pikkuhiljaa siitä muodostuu yleinen totuus, jota kukaan ei kyseenalaista.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Koskien kunnostushankkeilla kalat on saatu nousemaan uudestaan koskiin. Kuvassa käynnissä Vihtijoen Levoinkosken kunnostustyöt 2019. Kuva: Annukka Vakkuri
Suomen Silta: Mistä alun perin huomasit, etteivät kalakannat voi Suomessa hyvin?
Jasper Pääkkönen: Ensimmäistä kertaa havahduin asiaan ollessani Venäjällä Kuolan niemimaalla kalastamassa lohta vuonna 2001. Siellä, vapaana virtaavien jokien äärellä ymmärsin, kuinka paljon paremmin asiat voisivat Suomessakin olla. Kalasaaliit olivat aivan toista luokkaa.
Naapurimaissamme asioista vastaavat päättäjät ovat ymmärtäneet, kuinka arvokasta kalastusmatkailu voi syrjäseuduille olla. Suomessa muuttotappioiset kunnat Pohjois-Suomessa kärsivät siitä, ettei paikalliseen talouteen ole oikein mitään piristystä. Yksi kaikista itsestään selvin ja helpoin ratkaisu olisi nimenomaan puhtaan ja hyvinvoivan luonnon ympärille rakennettu matkailu, oli sitten kysymys kalastuksesta, luontovalokuvauksesta tai vain tavallisesta luonnossa liikkumisesta.
Luontomatkailu on valtava trendi maailmalla, ja siinä liikkuu valtavat rahat. Lapin talvimatkailubuumi on osoittanut sen, että Suomeen ollaan valmiita matkustamaan hyvinkin kaukaa.
Suomen Silta: Oletko huomannut konkreettisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia reissuillasi?
Jasper Pääkkönen: Kyllä olen, viimeksi viime kesänä, kun olin Venäjän tundralla kuvaamassa dokumenttia lohen kalastuksesta kesä–heinäkuun vaihteessa. Siellä oli kahden viikon ajan sellainen trooppinen helle, ettei kalastuksesta tullut yhtään mitään. Öisinkin oli paahtava kuumuus.
Kun arktinen tundra oli joitain päiviä koko Euroopan lämpimin alue, niin se kertoo karua kieltä siitä kuinka tällaiset ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät.
Suomen Silta: Mikä on eksoottisin paikka, jossa olet käynyt kalastamassa?
Jasper Pääkkönen: Ehkä yksi eksoottisimmista on Bolivian viidakko, jossa vaelsimme ja perhokalastimme viikon ajan Tsimane-heimon jäsenten kanssa heidän maillaan. Aamulla, kun heräsimme teltasta, rantahiekalla oli jaguaarin jälkiä, eli olimme aika villissä luonnossa.
Argentiinalainen tuttavani on tehnyt sopimuksen pienen leirin rakentamisesta heidän mailleen, ja matkailusta saatavat tuotot jaetaan puoliksi. Eli keskellä viidakkoa, satojen kilometrien päässä lähimmästä kylästä, he ovat kestävän ja vastuullisen matkailun kautta saaneet omaan kyläänsä oikealla tavalla modernisaation tuomaa turvaa, esimerkiksi koulun ja nykyaikaisen terveydenhuollon.
Alkuperäiskansa, joka yhä aidosti metsästää ruokansa jousipyssyillä ja elää hyvin syrjässä sivilisaatiosta, voi hyötyä vastuullisesti tehdystä kalastusmatkailusta.
Suomen Silta: Olet myös yrittäjä, onko mitään uutta sillä saralla?
Jasper Pääkkönen: Olemme saunaravintola Löylyn arkkitehtien kanssa suunnitelleet Suomessa valmistettavia, minne päin maailmaa tahansa kuljetettavia kotisaunoja, joissa helppous on kaiken a ja o. Niissä on säädettävät jalat, eli sauna ei vaadi rakennuslupaa, vain normaalin sähköjohdon ja vesiletkuliitännän, ja se on käyttövalmis.
Saunamiehenä turhauttaa nähdä maailmalla saunoja, joissa on niin huonot löylyt, että niitä voi hädin tuskin saunaksi kutsua. Saunabuumi on nyt kovassa nosteessa erityisesti Yhdysvalloissa, ja saunan terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Yritämme viedä mahdollisimman laadukasta suomalaista saunaa maailmalle.
Mistä Jasper Pääkkösen näyttelijänura sai alkunsa ja mitä vinkkejä hän antaa näyttelijänurasta ulkomailla haaveilevalle? Lue Pääkkösen haastattelu kokonaisuudessaan Suomen Sillan painetusta tai näköislehdestä.
Jasper Pääkkönen on innokas perhokalastaja ja matkustaa lajin parissa ympäri maailmaa. Pääkkösellä on kakkoskoti Espanjassa. Kuva: Rositsa Bliznakova.
