Teksti: Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Kuvat: Maria Männistön ja Eva-Christina Pietarinen arkistot
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 4/2023.
Kun 180-päinen kuoro harjoittelee, kukaan ei kuule miltä kokonaisuus kuulostaa
Maria Männistö osallistuu haastatteluun Yhdysvalloista, Seattlesta ja Saksassa pitkään asunut Eva-Christina Pietarinen Suomesta. Yhdelle toivotetaan siis huomenta ja toiselle mukavaa iltaa.
Haastattelun ajankohdan säätäminen on pientä verrattaessa Männistön ja Pietarisen vetämiin kuoroharjoituksiin. Niissä mukana voi olla jopa reilusti yli 100 ihmistä ja osallistumismaitakin kymmenkunta Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.
Jo aikataulujen suunnittelu on kunnioitusta herättävä ponnistelu, mutta varsinainen tunnustus tulee itse toiminnasta. Suomi-Seura ry valitsi Vuoden ulkosuomalaiseksi 2023 globaalin ulkosuomalaisten suurkuoron, jota Männistö ja Pietarinen johtavat.
– Tämä tuntuu aivan valtavan hienolta tunnustukselta, Männistö ja Pietarinen toteavat silminnähden otettuina tittelistä.
Kuoron syntyhistoria
Muusikkoina työskentelevillä Pietarisella ja Männistöllä on pitkä kokemusta kuoronjohtamisesta ja alueellista toimintaa laajemmista kokonaisuuksista. Männistön ”käsialaa” on esimerkiksi Pohjois-Amerikan laulajien kanssa tehty Finlandia -nauhoitus itsenäisyyspäiväksi 2020. Pietarinen puolestaan on ollut useana vuotena vahvasti mukana Eurooppalaisten ulkosuomalaisten kuorojen kuorotapaamisissa.
Kuoronjohtajien ensimmäinen yhteistyö oli toteuttaa vuonna 2021 virtuaaliseen Suomi-kylään ja ulkosuomalaisparlamentin etäistuntoon ulkosuomalaiskuorojen esiintyminen suurkuorona. Projektin piti olla kertaluontoinen, mutta toisin kävi. Nyt virtuaalisia harjoituksia on vedetty jo toista vuotta ja kuoron on julkaissut levynkin.
– Suurkuoron laulajisto koostuu sekä ulkosuomalaisten kuorojen laulajista että yksittäisistä laulajista, joiden kotipaikkakunnalla ei ole ulkosuomalaista kuoroa. Näemme Ulkosuomalaisten suurkuoron ikään kuin sateenvarjona, joka kokoaa eri ulkosuomalaisten kuorojen laulajat yhteen, Pietarinen kertoo.
Ajatus siitä, että yli sata ihmistä laulaa yhteen ääneen Zoom-alustalla, kuulostaa lähtökohtaisesti kaoottiselta. Sellaista se olisikin, jos kaikilla olisivat mikrofonit auki. Kuorotreenit etenevät kuitenkin niin, että äänessä on vain harjoitusten vetäjä ja kuorolaisten mikit on mykistetty — he laulavat siis kukin omassa rauhassaan kotona, kuunnellen harjoitusten vetäjää.
Pietarinen sanoo, että tällä on sekä plussansa että miinuksensa. Toisaalta pois jää se sellainen toisen ääneen peilautuminen ja yhdessä tekemisen tunne, mutta toisaalta harjoituksiin voi osallistua mistä päin tahansa ja laulajat pystyvät keskittymään paremmin omaan lauluunsa. Sitä, miltä yhteislaulu minäkin harjoituskertana kuulostaa, ei tiedä sen paremmin laulajat kuin kuoronjohtajatkaan.
Ensi kertaa yhdessä
Suurkuoro julkaisi vuonna 2022 Cd-levyn nimeltä Yli rajojen. Nimi viittaa sekä laulajiin, että kappaleisiin, sillä mukaan on valittu useita ulkosuomalaista alkuperää olevia klassikoita kuten vaikka Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen.
Levy koostettiin liittämällä yhteen kuorolaisten äänitteet omista lauluosuuksistaan. Äänitteitä tuli Kanadasta, Yhdysvalloista, Englannista, Skotlannista, Ranskasta, Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä, Kreikasta, Ruotsista, Virosta, Norjasta ja Suomesta. Männistö sanoo, että nauhojen yhteen miksaaminen tuntui suuren yllätyksen paljastamiselta.
– Siitä tuli hieno lopputulos, jota piti ihan yllättävänkin vähän hioa. Tuntuu, että osuudet naksahtivat helposti yhteen.
Pietarinen kertoo, että osaa laulajista jännitti lähettää nauhaa eteenpäin.
– Heitä huoletti, onko oma laulu tarpeeksi hyvä, mutta kaikki äänet solahtivat hienosti kokonaisuudeksi. Niille, jotka toivoivat tarkempaa palautetta ja ohjeistusta, oli helppo antaa neuvoja.
Pietarinen toteaa vielä, että tämä on sellaista työtä, jota normaali kuoronjohtamisessa ei pääse tekemään. Kun äänet soivat aina yhtä aikaa, on yksittäisen laulajan suoritusta vaikea erottaa.
Laulajat saivat itse valita kuinka monessa kappaleessa he olivat mukana.
– Mukana oli 80 laulajaa ja heistä 50 lauloi jokaisessa laulussa, Männistö kertoo.
Yhteisöllisyys ja yhteinen kieli
Osa kuorolaisista kohtasi viime kesänä livenä Yhdysvalloissa vuosittain järjestettävillä FinnFesteillä. Juhlat järjestettiin 40. kertaa ja koska aivan ensimmäisillä FinnFestissä oli kuoroesiintymisiä, näin oli nytkin. Mukana Duluthin tapahtumassa oli ulkosuomalaisista kuoroista muodostunut kokonaisuus ja monta laulajaa suurkuorosta.
Kuoronvetäjät kertovat, että oli melkein järisyttävän upeaa kohdata kasvotusten ihmisiä, joiden kanssa oli laulanut jo useamman vuoden virtuaalisesti ja tutustunut harjoituksiin kuuluvalla kahvittelutuokiolla.
Pietarinen kertoo, että niin kuorolaiset kuin kuoron vetäjätkin saavat toiminnasta paljon yhdessä laulamisen riemua ja iloa. Samalla syntyy syviä yhteyksiä ihmisten välille.
Männistö sanoo suomenkielen käytön olevan myös olennainen osa toimintaa.
– Varisinkin Yhdysvalloista mukana on kolmannenkin sukupolven ulkosuomalaisia, jotka pääsevät arjessaan harvoin puhumaan suomea.
Saumaton yhteistyö
Pietarinen ja Männistö kehuvat yhteistyötään saumattomaksi ja mahtavalla tavalla toisiaan tukevaksi. Molemmilla on omat vahvuutensa ja yhdessä ne ovat vielä paljon enemmän kuin osiensa summa.
– Meillä on aivan valtavasti ideoita ja koko ajan tuntuu tulevan vain lisää, Männistö sanoo.
– Sekin oli aivan mahtavaa, että kun ehdotin, että tehtäisiinkö virtuaalilevy, Mariaa ei tarvinnut ylipuhua vaan hän oli heti, että tehdään, Pietarinen sanoo ja nauraa.
Erityiskehun kuoronjohtajat antavat Suomi-Seuralle, Finnish Lutheran church of Seattle:lle ja Merimieskirkolle sekä Finlandia Foundationille, joka on tukenut toimintaa apurahalla.
Poikkeuksellinen valinta
Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan. Tässäkin mielessä Ulkosuomalaisten suurkuoro on siis poikkeuksellinen – yhden ihmisen sijaan se on kokonainen ihmisjoukko. Aivan tavatonta tämä ei kuitenkaan ole. Vuonna 2017 vuoden ulkosuomalaiseksi valittiin eri maissa toimivat Suomi-koulut.
Mukaan kuoroon?
Jos haluat mukaan Ulkosuomalaisten suurkuoroon, ole yhteydessä sen vetäjiin:
Eva-Christina Pietarinen ecpiet@gmx.de
Maria Männistö mhmannisto@gmail.com
VUODEN ULKOSUOMALAINEN 2023
Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2023 globaalin ulkosuomalaisten suurkuoron, jota johtavat Maria Männistö (USA) ja Eva-Christina Pietarinen (Saksa).
Valinnallaan Suomi-Seura ry haluaa kiinnittää huomiota monipaikkaisuuteen ja suomalaisen identiteetin tärkeään merkitykseen ulkosuomalaisille. Ulkosuomalaisten suurkuoro on rajatylittävän yhteistyön taidonnäyte. Suurkuoro yhdistää maailmalla olevat suomalaiset ja Suomen ystävät, tekee suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla ja toimii digitaalisuutta innovatiivisesti hyödyntäen. Vuonna 2022 suurkuoro julkaisi oman Cd-levyn Yli rajojen. Vuoden ulkosuomalainen 2023 palkinto luovutetaan suurkuorolle sivistyksen juhlavuotena 2024 järjestettävässä tilaisuudessa, josta Suomi-Seura ry tiedottaa myöhemmin lisää. Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.
Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset
1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
1996 Karita Mattila, sopraano
1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
2004 Erkki Toivanen, toimittaja
2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
2018 Mika Keränen, kirjailija