Tasavallan presidentin tervehdys ulkosuomalaisille itsenäisyyspäivänä 2022 on julkaistu videona, tekstitettynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Alla tervehdysteksti (pdf) kaikilla kolmella kielellä.
Videon ja tervehdysteksti ovat julkaisuvapaita heti. Tervehdyksen ja/tai videon voi esittää itsenäisyyspäivän tilaisuuksissa ja jakaa somessa tai upottaa verkkosivuille. Tasavallan presidentin kanslia julkaisee tervehdyksen omissa kanavissaan lähempänä itsenäisyyspäivää.
Videon tekijänoikeus säilyy tasavallan presidentin kanslialla ja sen manipulointi tai jälkileikkaus sekä käyttö muissa yhteyksissä tai mainontatarkoituksissa on kielletty.
Vietämme Suomen itsenäisyyspäivää poikkeuksellisissa tunnelmissa. Huoli Euroopassa vallitsevasta sodasta sekä selviytyminen arjessa kustannusten ja energian hinnan noustessa askarruttavat monia. Me suomalaiset olemme kuitenkin aina selvinneet vaikeuksista. Luotan, että näin on tälläkin kertaa.
Merkittävä osa maamme vauraudesta syntyy viennistä. Ja Suomi tarvitsee kansainvälisiä
osaajia hyvinvointia rakentamaan. Meidän on hyvä hyödyntää enemmän myös teidän panostanne osaajien houkuttelemisessa.
Olette rakentaneet omia verkostojanne ja jakaneet kokemuksianne Suomesta ympäri maailman. Monelle olette ehkä ainoa kosketus Suomeen. Tähän hieman vieraiseen ja kaukaiseen maahan, jossa pakkasista ja pimeydestä huolimatta asuu maailman onnellisin kansa.
Teitä suomalaisuuden perinnön vaalijoita on maailmalla noin kaksi miljoonaa, kun otetaan lukuun kaikki suomalaisesta syntyperästä olevat henkilöt. Vaikka välillämme olisikin tuhansia kilometrejä, niin suhteenne Suomeen voi olla läheinen. Muistoihin on tallentunut kokemus puhtaasta luonnosta ja toimivasta arjen palvelusta. Näitä muistoja voitte jakaa läheistenne kanssa tänäkin itsenäisyyspäivänä ja tulevana joulunaikana.
Toivotan kaikille ulkosuomalaisille ja suomensukuisille ympäri maailman oikein hyvää itsenäisyyspäivää.
Tämä on viimeinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit ovat suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Tässä artikkelisarjan osassa käsitellään tapoja ja työkaluja potentiaalisten työnantajaorganisaatioiden tunnistamiseksi ja kontaktoimiseksi.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun olet mukana, matka jatkuu!
Työpaikkailmoitukset
Helpoin tapa tunnistaa potentiaalinen työnantaja on tietysti selailla työpaikkailmoituksia. Organisaatiot ilmoittavat avoimista paikoista omilla kotisivuillaan, mutta löydät niitä myös rekrytointiorganisaatioiden
Suuri osa positioista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Se tarkoittaa sellaisia positioita, joita ei ole ilmoitettu julkisesti, tai edes organisaation sisällä avoinna olevaksi – tai sellaisia, joiden olemassaoloa ei edes työnantaja itsekään tiedä. Viimeksi mainittu tuntuu paradoksilta, mutta on täysin mahdollista, että juuri sinulla on sellainen osaamiskombinaatio, jota jokin organisaatio tarvitsisi, mutta siellä ei vielä ole täysin herätty tuohon tarpeeseen. Heitä pitää siis hieman auttaa.
Työnhaku on markkinointia
Työnhakuprojektisi on itse asiassa markkinointiprojekti. Sinun pitää määritellä tuote (sinä sekä osaamisesi ja potentiaalisi), kiteyttää markkinointiviestisi (CV ja saate), valita kohderyhmä ja viestiä asiasi kohderyhmälle.
Tunnista kohderyhmäsi
Kun haluat lähestyä potentiaalisia työnantajia suoraan, siis muutoin kuin vain vastaamalla työpaikkailmoitukseen, sinun on ensin selvitettävä itsellesi, missä sinua ja taitojasi tarvitaan. Tässä tulee tämän artikkelin ehkä tärkein vinkki:
Mieti ensimmäiseksi hyvin laajasti millaisilla toimialoilla tarvitaan samantyyppistä osaamista kuin sinulla on. Siis ei välttämättä juuri samaa osaamista, vaan myös samantyyppistä osaamista.
Tarkoitus on laajentaa kohderyhmää sen ulkopuolelle, joka on itsestään selvä ja jonka jo tiedät. Sama toisin sanoin: älä mieti mihin voisit mennä töihin, vaan mieti, millä muilla toimialoilla on samankaltaisuuksia aiempien työnantajiesi toimialan kanssa.
Esimerkki: jos olet kumisaapastehtaan tuotantopäällikkö, seuraava työpaikkasi voisikin olla rengastehtaassa tai nahkasaapastehtaassa.
Tuohon lähestymistapaan pääset sitä paremmin käsiksi mitä laajempi tietämys sinulla on eri toimialoista ja niiden liiketoimintalogiikoista. Tämä vaatii asioihin perehtymistä. Voit hyödyntää tässä myös omaa kontaktiverkostoasi: kysy ihmisiltä heidän näkemystään, kysy mitä he itse tekevät työssään, kysy millaisia ammattiryhmiä, osaamista ja positioita heidän organisaatiossaan on.
Esimerkki: suorahakukonsultteina toimii muun muassa opettajia, kadettiupseereita ja pappeja. Noista lähtökohdista katsoen suorahakukonsultiksi ryhtyminen ei ehkä ole se ihan kaikkein ilmeisin ura-askel, mutta tarkemmin pohtiessa tuosta on tiettyä logiikkaa löydettävissä.
Toimialoista organisaatioihin
Kuin olet saanut määriteltyä kohdetoimialat, sinun tulee selvittää sillä toimivat organisaatiot.
Alla on muutamia lähteitä, joista maksullisissakin saattaa olla myös maksuton koekäyttömahdollisuus tai maksuttomat rajalliset – työnhakuun riittävät – hakumahdollisuudet. Tilanne elää jatkuvasti, joten en ryhmittele niitä tässä yhteydessä maksullisiin ja maksuttomiin.
Mene tiedonlähteen kotisivulle, rekisteröidy, jos sitä vaaditaan ja tee lähteestä tiedonhakuja: käytä lähtökohtana tunnistamiasi toimialoja ja etsi niillä toimialoilla toimivat organisaatiot sinulle sopivalla maantieteellisellä alueella. Tämän jälkeen onkin aika mennä kyseisten organisaatioiden kotisivuille perehtymään niihin tarkemmin, ja kontaktoimaan lupaavimmat.
Talouselämä -lehden 500 suurinta ja 500 haastajat -listat (lehti, kirjastossa, tai sähköinen arkisto)
Toimialajärjestöt ja teollisuusliitot
Maantieteellinen näkökulma: Kauppakamarit ja kauppayhdistykset sekä kuntien organisaatiot
Otan myös itse mielelläni vastaan suomalaisten ekspatriaattien CV:itä ja välitän niitä sopiville rekrytoijille. Lisätietoja täältä.
Organisaatioista henkilöihin
Yhteydenottosi kohde voi olla rekrytointi-/henkilöstöosasto, mutta jos olet jonkin alan asiantuntija, voi kykyjäsi tarvitseva esimies olla paras kohde. Selvitä esimerkiksi LinkedInin avulla, kuka on juuri sinua kiinnostava henkilö.
Yhteydenottotapasi voit valita itse. Voit käyttää sinulle sopivinta ja luontevinta lähestymistapaa, oli se sitten puhelinsoitto, sähköposti, LinkedIn -viesti tai joku muu. Suositeltava tapa on ensin lähettää sähköposti ja jos vaikkapa viikkoon ei kuulu vastausta, voit soittaa lyhyesti perään ja varmistaa, että viesti on tavoittanut vastaanottajansa. Kunnioita kuitenkin myös vastaanottajan ajankäyttöä – älä esimerkiksi yritä tunkea väkisin henkilökohtaiseen tapaamiseen. Tämä pätee myös rekrytointiyrityksiin.
On aina suureksi avuksi, jos voit mainita jonkun henkilön, joka on sinulle vinkannut, että voisit olla yhteydessä siihen henkilöön, jonka kontaktoit. Se rakentaa luottamusta ja kohdehenkilö ottaa sinut “enemmän tosissaan”. Eli hyödynnä omaa verkostoasi: jos et heti osu oikeaan kohteeseen, pyydä aina vinkkiä seuraavaksi kohteeksi ja etene ketjua pitkin! Voit myös aina ripotella CV:täsi matkan varrelle.
Eteenpäin!
Olemme päässeet artikkelisarjan loppuun. Toivottavasti olet saanut työkaluja ja eväitä oman urasi edistämiseen! Muista: kukaan ei ole sopiva kaikkiin työpaikkoihin, mutta jokaiselle on olemassa sopiva työpaikka.
Pätevyys ja sopivuus eivät ole sama asia. Vaikka hakisit, mutta et tulisikaan valituksi siihen, mikä vaikutti unelmatyöpaikaltasi, kyse tuskin on sinun puutteistasi vaan siitä, että joku toinen vain on kokonaisuutena juuri tuohon paikkaan sopivampi. Sinä olet sitten puolestasi häntä sopivampi johonkin toiseen työpaikkaan. Nyt vain reippaasti etsimään tuota paikkaa!
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisiksi 2022 kaksi merkittävää kulttuurialan
ulkosuomalaista Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Petterssonin ja Tukholman kaupunginteatterin johtaja Maria Sidin.
Valinnallaan Suomi-Seura haluaa kiinnittää huomiota suomalaisen osaamisen arvostukseen, vahvaan kulttuuriseen yhteyteen ja arvopohjaan länsinaapurinsa kanssa.
Ruotsinsuomalaiset ovat suurin ulkosuomalaisten ryhmä. Ruotsissa asuu yli 150 000 Suomessa syntynyttä henkilöä. Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia arvioidaan asuvan Ruotsissa n. 700 000 henkilöä.
Ruotsin keskeisissä kulttuuri-instituutioissa on historian aikana vaikuttanut ja vaikuttaa
parhaillaan useita suomalaisia kulttuurialan huippuosaajia.
”Suomea ja suomalaista osaamista arvostetaan ulkomailla. Suomi-Seura haluaa valinnallaan kunnioittaa vahvaa kulttuurista yhteyttä Ruotsiin ja yhteistä pohjoismaista arvopohjaa. Suomi-Seuran 95-juhlavuoden kunniaksi päätimme palkita tänä vuonna kaksi merkittävää ruotsinsuomalaista – Susanna Petterssonin ja Maria Sidin – jotka molemmat toimivat Ruotsin ikonisten kulttuurilaitosten johdossa”, toteaa Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen.
Viimeaikaiset ulkosuomalaistutkimustulokset osoittavat, että merkittävä osa ulkosuomalaisista painottaa asuinmaan valinnassa erityisesti työmahdollisuuksia ja arvioivat niiden olevan parempia ulkomailla kuin Suomessa. Suomalaista osaamista arvostetaan maailmanlaajuisesti.
”Nimitys tuli melkoisena yllätyksenä. Suomalaiset osaajat ovat levittäytyneet hienosti eri puolille maailmaa. Olen iloinen siitä, että työni museokentällä saa huomiota, ja museot yhteiskunnallisina toimijoina saavat näkyvyyttä ja nostetta”, toteaa pääjohtaja Susanna
Pettersson.
Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.
”On tietysti todella hienoa, että se työ mikä tehdään täällä Tukholmassa kaupunkilaisten ja yleisön eteen huomioidaan tällä tavalla. Itse koen olevani yleisön palvelija ammatissani missä vain vaikutan ja huomaan ilolla, että tapaan yhä enemmän suomalaisia, jotka vaikuttavat eri aloilla täällä. Hyvä Suomi!”, iloitsee Tukholman kaupunginteatterin johtaja Maria Sid.
Vuoden ulkosuomalaiset 2022 palkitaan Tukholmassa 22.11.2022. Palkitsemistilaisuuden avaa suurlähettiläs Maimo Henriksson. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Suomen Tukholman-suurlähetystön Instagramissa @finlandstockholm.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. +358 (0)44 7129 230
Liisa Oinonen liisa.oinonen@suomi-seura.fi puh. +358 (0)44 710 9384
Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset
1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
1996 Karita Mattila, sopraano
1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
2004 Erkki Toivanen, toimittaja
2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
2018 Mika Keränen, kirjailija
2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
2020 Eeva Lennon, toimittaja
2021 Joy Wolfram, apulaisprofessori, nanotieteilijä
2022 Susanna Pettersson, Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtaja ja Maria Sid, Tukholman
kaupunginteatterin johtaja
Aloitin Suomi-Seurassa lokakuussa Ulkosuomalaisten digitaalisen osallistumispalvelun hankekoordinaattorina. Taustaltani olen valtiotieteilijä Helsingin yliopistosta, ja valmistuin viime vuonna pääaineenani maailmanpolitiikka.
Ennen Suomi-Seuraa olen työskennellyt muun muassa ulkoministeriössä sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa. Ulkomailla asumisesta minulla on kokemusta ympäri maailmaa: olen Suomen lisäksi asunut Ecuadorissa, Intiassa sekä Yhdysvalloissa.
Minua kiinnostaa erityisesti nuorten, ja varsinkin tyttöjen, asema yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Tämän teeman pariin pääsenkin sukeltamaan pian avautuvan digitaalisen palvelun parissa: toivon, että erityisesti nuoret ulkosuomalaiset löytävät alustan pariin ja saavat äänensä sen kautta kuuluviin ulkosuomalaisnuoria koskettavissa kysymyksissä.
Odotan innolla myös kevään 2023 eduskuntavaaleja – ulkosuomalaisten osallisuuden kasvattaminen tulevissa vaaleissa on äärimmäisen tärkeä tavoite.
Saana Annala joined the Finland Society in October as the project coordinator of Virta, a digital participation platform for expatriate Finns.
“I have studied social sciences at the University of Helsinki, majoring in world politics. I graduated last year,” she says.
“Before joining the Finland Society, I worked for instance at the Foreign Ministry and the Finnish National Youth Council Allianssi. In addition to Finland, I have lived in several countries around the world: Ecuador, India and the United States.”
“I’m interested especially in the status of young people, and girls in particular, in social issues. The soon-to-be-launched digital participation platform will allow me to delve into this theme. I hope that Virta will reach young expatriates in particular and that it will allow them to make their voice heard on issues that are close to them.”
“I’m looking forward to the Finnish parliamentary elections in spring 2023. Enhancing expatriate Finns’ participation in the coming elections is a goal of utmost importance,” says Annala.
Oletko muuttanut? Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesta Digi- ja väestötietovirastolle (DVV).
Osoitteen ajantasaisuus on tärkeää esimerkiksi vaalien lähestyessä. Digi- ja väestötietovirasto lähettää sinulle äänioikeudesta kertovan ilmoituskortin tiedossa olevaan osoitteeseen. Seuraavat vaalit ovat eduskuntavaalit 2023.
Ilmoita uusi osoitteesi 30.1.2023 mennessä, jotta saat ilmoituskortin oikeaan osoitteeseen. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
Paluumuuttaja tuo Suomelle merkittävää osaamispääomaa. Ulkomailla asuneen Suomen kansalaisen paluuta kotimaahan pidetään usein helppona. Sitä se ei kuitenkaan aina ole.
Paluumuuttoon liittyvät tutkimukset ja kyselyt paljastavat, että paluumuuttaja tarvitsee tukea erityisesti työllistymisessä ja kotiutumisessa. Myös mukana muuttavan ulkomaalaisen puolison sopeutumisessa ja kielen oppimisessa on omat haasteensa, eikä lapsillekaan siirtyminen suomalaiseen koulujärjestelmään ole aina ongelmatonta.
Neuvontaa ja vertaistukea paluumuuttoon
Kysymyksiä paluumuutosta? Ota yhteyttä Suomi-Seuran neuvontaan ja tule mukaan tilaisuuksiimme!
Lue paluumuuttajien kirjoituksia Perhe maailmalla -blogista. Perhe maailmalla -sivusto toteutettiin Suomi-Seuran ja Kansanvalistusseuran yhteistyöhankkeena ja on vuoden 2022 alusta lähtien Suomi-Seuran ylläpitämä.
Osaajaväylä Suomeen -malli rakentuu Suomi-Seura ry:n maailmanlaajuisen suomalaisverkoston ja sen ainutlaatuisen ulkosuomalaisuuden asiantuntijuuden perustalle. Seurassa on pitkä kokemus neuvontapalveluiden tuottamisesta maailmalla asuville ja sieltä palaaville suomalaisille. Suomi-Seura tekee paluumuuttotyönsä puitteissa aktiivista yhteistyötä valtionhallinnon, tutkimuslaitoksen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Suomi-Seura edistää osaltaan ulkosuomalaisstrategiaan vuosille 2022–2026 kirjattua tavoitetta: ”paluumuuttaminen Suomeen on ulkosuomalaisille houkuttelevaa ja sujuvaa”.
Purjevene purjehtii sivutuulessa väylämerkin ohi.
Aikajana
2022
International House Helsinki next Newcomer Information Session is on 14.12. at 14.00-17.15! This online session is in English and covers a wide range of topics like the steps to take before and after you move, healthcare, education, entrepreneurship, the local job market, and more. Learn more and sign-up.
Työnhaku Suomessa -blogisarja ulkosuomalaisille ja etätyöstä Suomeen kiinnostuneille:
Suomi-Seura järjesti 3.11. maahanmuuttodialogin ulkosuomalaisille, jotka suunnittelevat muuttoa Suomeen ja jotka ovat hiljattain muuttaneet Suomeen. Dialogi käytiin Erätaukomenetelmällä ja keskustelun aiheena oli kotoutuminen. Osallistujat kertoivat kokemuksistaan, kokemistaan haasteista ja siitä, mikä oli auttanut muuton suunnittelussa, muutossa ja/tai kotoutumisessa. Anonyymit kokousmuistiinpanot toimitettiin sisäministeriölle, joka koostaa kaikkien maahanmuuttodialogien kirjaukset yhteen. Kirjauksista teetetään yhteenveto, jota hyödynnetään muun muassa Suomen kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan valmistelussa. Lue lisää aiheesta: Maahanmuuttodialogit – Sisäministeriö (intermin.fi)
Tilaisuudet paluumuuttajille, ml. paluumuuttajien kuulemistilaisuus virtuaalisessa Suomi-kylässä kesäkuussa 2021
Suomi-Seura mukana Siirtolaisuusinstituutin Muuttuva ulkosuomalaisuus -tutkimuksessa, jossa yhtenä selvitettävänä aiheena paluumuuttajille suunnattujen palveluiden kehittäminen
Tilastokeskuksen (2021) mukaan vuonna 2021 suomalaisten paluumuutto oli poismuuttoa aktiivisempaa. Vuonna 2021 yli 7 100 Suomen kansalaista muutti ulkomailta Suomeen, kun taas lähes 6 700 kansalaista muutti maasta pois (Tilastokeskus, 2021). Ulkosuomalaisten osaajien houkutteleminen Suomeen vaatii tuoreen tutkimustiedon mukaan monikielisten, kansainvälisten perheiden kohdalla panostusta puolison työllistymiseen, perheenjäsenten kielenopiskelun ja arkielämän järjestelyihin.
Suomi-Seura ry:n Osaajaväylä Suomeen -mallin tavoitteena on:
tukea sujuvaa paluumuuttoa neuvonnalla ja tiedotuksella,
nostaa ulkosuomalaisten osaajien tietotaidon arvostusta, kysyntää ja saatavuutta Suomessa,
ideoida keinoja, joiden avulla ulkosuomalaiset osaajat ja suomalaiset työnantajat voivat paremmin kohdata,
kannustaa osaamispääoman paluuta Suomeen ja
helpottaa paluumuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tämä on kolmas osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit on suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun olet mukana, matka jatkuu!
CV ja hakemus ovat kaksi eri dokumenttia
CV on tuoteseloste. Se kertoo muun muassa mitä olet tehnyt ja opiskellut – millaista kokemusta sinulla on. CV kertoo faktat.
Hakemus (a cover letter, covering letter, motivation letter, motivational letter, letter of motivation) on puolestaan markkinointityökalu. Sen avulla mainostat itseäsi, kerrot, miksi juuri sinut pitäisi valita tiettyyn avoinna olevaan positioon (työhakemus, letter of application) tai johonkin mahdolliseen, vielä tarkemmin määrittelemättömään positioon (avoin hakemus, letter of inquiry) kohdeorganisaatiossa. Eli avoimella hakemuksella lähestytään toivottua työnantajaa ja pyritään herättämään heidän mielenkiintonsa, jotta päästään ehdokkaaksi nyt tai lähitulevaisuudessa haettavaksi julkistettavaan työpaikkaan tai mahdollisiin piilotyöpaikkoihin. Avoimen hakemuksen voi lähettää myös rekrytointiyrityksiin.
Hakemus ja CV täydentävät toisiaan, lähetä ne aina yhdessä. Voit siirtää hakemukseen sellaisia asioita, jotka tuntuvat CV:hen liian ”pehmeiltä”. Hakemus kertoo sinusta persoonana, mitä osaat, millainen olet, miksi työnantajan kannattaisi palkata juuri sinut.
Hyvän hakemuksen tuntomerkit
tiivis, tarkka ja ajantasainen (kirjoita se yksilöitynä jokaiseen hakemaasi paikkaan)
kieliopillisesti ja teknisesti virheetön (luetuta ja pyydä kommentteja mielestäsi viimeisestä versiosta vielä kahdelta eri henkilöltä ennen sen lähettämistä)
voit halutessasi visualisoida asioita (aikajana, oppimiskäyrä)
konkretisoi asioita viittaamalla aiempiin työpaikkoihisi ja positioihisi, mieluiten tuoreisiin ja luonnollisesti sellaisiin, jotka vastaavat tavoittelemaasi paikkaa.
jos mahdollista, perustele ja havainnollista esittämiäsi asioita numeroiden avulla
Jos kyseessä on työhakemus, toimi näin:
käytä saamaa kieltä, jota työpaikkailmoituksessa käytettiin (sama pätee CV:hen)
kirjoita kuvaus itsestäsi, älä toista tarpeettomasti CV:ssäsi jo olevia asioita vaan käytä adjektiiveja, kuvaile pehmeitä taitojasi, erityisosaamistasi, työtapojasi, tavoitteitasi, mikä saa sinut innostumaan jne.
ota työpaikkailmoitus ja poimi sieltä vaatimukset: tarkista onko kirjoittamassasi kuvauksessasi käsitelty kaikkia vaatimuksia, onko niihin vastaus/vastine – jollei, täydennä tekstiäsi niiltä osin
jos olet taipuvainen vaatimattomuuteen, tee vielä yksi kirjoituskierros, jossa lisäät itsekehua ja positiivisia adjektiiveja; jos olet taipuvainen ylenpalttiseen itsekehuun, tarkista, että sanoillesi löytyy aina vastine ja katetta CV:stäsi – niitä saatetaan kysyä haastattelussa
Jos kyseessä on avoin hakemus, toimi näin:
älä turhaan lukitse ja rajoita mahdollisuuksiasi kertomalla tavoitteistasi liian laajalti tai tarkkaan (voit jättää ne kokonaan poiskin), saatat tällöin nimittäin rajata ulos jonkin position, jota et ole itse tullut ajatelleeksi ja joka kuitenkin voisi sopia sinulle todella hyvin (tämä on erityisen tärkeää, jos lähetät avoimen hakemuksen suorahakuyritykseen)
kerro myös nykyisestä työtilanteestasi, milloin voisit aloittaa uudessa positiossa ja esimerkiksi onko sinulla jotain maantieteellisiä rajoitteita työn vastaanottamisen suhteen
voit halutessasi laittaa avoimen hakemuksen loppuun suosittelijoitasi yhteystietoineen (kysy heiltä ensin suostumus tähän)
voit halutessasi helpottaa tiedon leviämistä kohdeorganisaation sisällä kirjoittamalla avoimen hakemuksesi loppuun esimerkiksi ”Luovutan tämän avoimen hakemukseni sekä CV:ni ja kaikki niiden sisältämät tiedot [organisaation nimi]:n vapaasti käytettäväksi rekrytoimistarkoitukseen [päivämäärä, esim. 3 vuoden päähän] saakka.”
Kerrataan vielä:
CV kertoo faktat, hakemus myy.
Työhakemuksessa haetaan tiettyyn työpaikkaan.
Avoimessa hakemuksessa haetaan laajemmin tiettyyn – tai mihin vain – organisaatioon tietämättä etukäteen onko siellä avoinna itselle sopivia työpaikkoja.
Ohessa erityisesti teknisesti (ulkoasu) hyvä työhakemusmalli.
Artikkelisarjan viimeisessä neljännessä osassa käsitellään tapoja ja työkaluja potentiaalisten työnantajaorganisaatioiden tunnistamiseksi ja kontaktoimiseksi. Joten tarkkaile tätä blogipalstaa!
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 3/2022
Koronapandemia on näkynyt Suomi-Seuran edunvalvonta- ja neuvontapalvelussa jo 2,5 vuoden ajan.
Suomi-Seuran neuvontapalvelussa koronapandemiaan liittyvät yhteydenotot lisääntyivät maaliskuusta 2020 alkaen. Suomi-Seura otti yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen pandemiaan liittyvistä asioista tiedottamisen ja neuvomisen.
Pandemian aikana ulkosuomalaisia ja ulkomailla tilapäisesti oleskelevia kansalaisia askarruttivat muun muassa koronarokotukset, matkustusrajoitukset, hoitoon pääseminen Suomessa sekä koronatodistuksen saaminen ja käyttäminen. Ulkosuomalaisille päivitetyt ajankohtaiset tiedotteet pandemiatilanteen vaikutuksesta Suomeen matkustamiseen ovat olleet kotisivujemme luetuimpia artikkeleita.
Päättäväistä edunvalvontatyötä
Suomessa viranomaiset eivät aluksi huomioineet ulkosuomalaisia ja heidän kansainvälisiä perheenjäseniään tehdessään pandemiaan liittyviä päätöksiä. Suomi-Seurassa oltiin aktiivisesti yhteydessä Suomen päättäjiin ja viranomaisiin, kuten Sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), Kelaan ja Aluehallintoviraston (AVI) koronainfoon.
Erityisesti pandemian alkuvaiheessa hankalaan tilanteeseen joutuivat ne Suomessa vierailevat ulkosuomalaisseniorit, jotka kuuluivat riskiryhmään eivätkä terveydentilansa ja matkustusrajoitusten takia pystyneet palaamaan kotimaahansa. Koska heillä ei ollut kotikuntaa Suomessa, heille ei annettu Suomessa koronarokotusta. Tässä asiassa ei auttanut edes se, että he kuuluivat sosiaaliturvasopimusmaan sosiaaliturvan piiriin. Koronarokotusta ei myöskään voinut hankkia yksityiseltä sektorilta. Tämä kestämätön tilanne sai Suomi-Seuran palvelutiimin toimimaan.
– Päätin, etten anna periksi, ennen kuin Suomeen jumiin jääneet ulkosuomalaiset rokotetaan. Tilanne oli monelle heistä hyvin pelottava ja vakava. Siksi oli todella tärkeää hoputtaa päättäjiä huomioimaan viranomaisohjeistuksessaan myös Suomessa tilapäisesti oleskelevat kotikunnattomat henkilöt ja saada heidät rokotuksen piiriin. Päättäjillä oli jo muutenkin kädet täynnä pandemian hallintatyössä, mutta onneksi saimme ulkosuomalaisten tarpeen kuuluviin, neuvonnan asiantuntija Jenny Orphanou kommentoi.
Kun EU-asetus koronatodistuksesta säädettiin, jäsenmaat aloittivat sen täysimääräisen soveltamisen eri aikoihin, ja jopa Pohjoismaiden välillä liikkui kansalaisia, jotka aluksi jäivät väliinputoajan asemaan. Myös tämän epäkohdan parissa Suomi-Seurassa tehtiin paljon töitä.
Pandemia-ajan tiedotusta monikanavaisesti
Suomi-Seura on säännöllisesti yhteydessä viranomaisiin. Ennakoimalla tulevia päätöksiä voimme tiedottaa niistä ajantasaisesti ja ymmärrettävästi ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille.
Maaliskuussa 2021 ulkosuomalaisten mahdollisuus päästä koronarokotukseen Suomessa alkoi edetä. Tiedotimme, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suosituksen kunnille covid-19-rokotuksista henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Vähitellen ulkosuomalaisten rokotukseen pääseminen kunnissa helpottui myös käytännössä. Kesällä 2021 saimme tiedottaa kotikunnattomien henkilöiden oikeudesta koronatestiin, koronarokotukseen ja koronan hoitoon maksutta heinäkuussa 2021 voimaan astuneen lainmuutoksen myötä.
Myös koronatodistuksen käyttö mietitytti ulkosuomalaisia ja paluumuuttajia. EU:n koronatodistus ja matkustaminen pandemian aikana -tiedote aloitettiin elokuussa 2021 ja sitä päivitettiin jouluun 2021 asti.
Suunnittelija Liisa Oinosen sormet syyhysivät matkustustiedotteen parissa maaliskuusta 2020 alkaen aina 30.6.2022 asti, jolloin oli suuri ilo kertoa, että matkustamiseen liittyvät koronatoimet ovat päättyneet Suomen rajoilla. 1.7.2022 alkaen ei maahan saavuttaessa tarvitse enää esittää rokotustodistuksia tai käydä koronatesteissä.
Pandemia ei ole vieläkään ohi, ja jatkamme tilanteen seuraamista ja siitä tiedottamista tarpeen mukaan.
Taloustutkimus teki keväällä 2022 Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta laajan kyselytutkimuksen, jossa eri puolilla maailmaa asuvilta ulkosuomalaisilta kysyttiin muun muassa heidän identiteetistään ja juuristaan sekä nykyistä asuinmaata ja synnyinmaata koskevista käsityksistä.
Teksti: Juho Rahkonen & Jussi Westinen/Taloustutkimus Oy
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 3/2022
Ulkosuomalaiset kokevat pääosin olevansa osa nykyisen asuinmaansa yhteiskuntaa ja väestöä, ja he viihtyvät asuinmaassaan hyvin. Vain kymmenisen prosenttia ulkosuomalaisista kertoo miettivänsä usein muuttamista takaisin Suomeen.
Suomea arvostetaan silti monin tavoin: Suomi ja yhteydenpito Suomeen ovat keskeisiä asioita elämässä, vaikka oma asuinmaa on muodostunut läheiseksi.
Juuret ovat arvossaan niin ulkosuomalaisilla kuin Suomessa asuvilla suomalaisilla. Eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus määrittelevät kuitenkin ulkosuomalaisia leimallisesti verrattuna Suomessa asuviin suomalaisiin.
Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Joka neljäs ulkosuomalainen pitää sekä heimoa (esim. savolainen, eteläpohjalainen, karjalainen) että maailmankansalaisuutta identiteetissään tärkeänä.
Työ ja ura ovat vieneet maailmalle
Vastaajien joukossa yleisin asuinmaa on Saksa, josta tuli 18 prosenttia vastauksista. Sitä seurasivat Yhdysvallat (12 %), Ruotsi (11 %) ja Iso-Britannia (9 %). Vastauksia saatiin kaikista maanosista ja kaikkiaan 61 maasta.
Naisia oli vastaajista selvä enemmistö, 82 prosenttia. Naisilla ulkomaille muuton syynä on miehiä viisi kertaa useammin rakkaus ja kaksi kertaa useammin seikkailunhalu. Myös perhesyyt tai parisuhde korostuu naisilla (32 %) useammin kuin miehillä (20 %). Miehet kertovat naisia useammin muuton ensisijaseksi syyksi oman työn tai uramahdollisuudet (37 % vs. 18 %).
Perhesyyt tai parisuhde on ollut tärkein muuton peruste erityisesti Ranskaan (40 %) tai USA:han (40 %) muuttaneille. Oma työ tai uramahdollisuudet korostuvat hieman Ruotsiin (30 %) ja Sveitsiin (29 %) muuttaneilla.
Rakkauden perässä on muutettu erityisesti Kreikkaan (37 %) ja Italiaan (32 %). Suomea miellyttävämpää ilmastoa pitää ensisijaisena muuton syynä vain 5 prosenttia kaikista vastaajista, mutta Espanjaan muuttaneista peräti 47 prosenttia nimeää sen muuton syyksi. Kanadassa (19 %) on eri maista ylivoimaisesti eniten niitä, jotka eivät ole muuttanut nykyiseen asuinmaahansa, vaan syntyneet siellä.
Omaa suomalaisuutta tuodaan esiin
Kanadassa (66 %) ja Sveitsissä (62 %) asuvat ovat useimmin täysin samaa mieltä väittämästä ”Tuon aina mielelläni keskusteluissa esiin sen, että olen Suomesta lähtöisin tai että minulla on suomalaiset juuret”. Espanjassa (30 %) ja Benelux-maissa (31 %) asuvissa on eniten niitä, jotka eivät tuo keskusteluissaan suomalaisuuttaan mielellään esiin.
Kanadan- ja ruotsinsuomalaiset ovat eniten innoissaan suomalaisten urheilumenestyksestä. Heistä yli 50 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämästä ”suomalaisten urheilumenestys sykähdyttää minua”.
Nuoret eivät ole yhtä kiinnittyneitä ulkosuomalaistoimintaan, -mediaan ja Suomen asioiden seuraamiseen kuin vanhemmat ikäluokat. Edes sosiaalinen media ei tavoita heitä erityisen hyvin näiden teemojen osalta. Some-foorumeja seuraavat eniten 30–59-vuotiaat, kun taas alle 30-vuotiaille suhteessa tärkeämpi kanava ulkosuomalaisia koskevissa asioissa on ministeriöiden verkkosivut.
_____
Kimmo Kajaste:
Suomalaisuus pitää pintansa
Globaalit verkostot, informaatiotulva ja moninainen vuorovaikutus muokkaavat omakuvaamme. Kahtiajaot, sosiaalinen media ja populismi edistävät maailmankuvan ja identiteettien pirstaloitumista.
Identiteetit ovat kuitenkin aina yhteydessä kieleen, kulttuuriin, historiaan. Kulttuuriset juuret edistävät vahvan identiteetin syntyä.
Vaikka samaistuminen on monien eri tekijöiden summa, on suomalaisuus yhä suomalaisten itseymmärryksen keskiössä.
Suomi-Seuran identiteettitutkimuksen mukaan ulkosuomalaisista 2/3 osaa kokee itsensä täysin ja loput 1/3 jossain määrin suomalaisiksi. Olosuhdemuutokset eivät näytä murentavan suomalaisuutta.
Suomalainen luonto ja perinteet, juhlat ja symbolit koetaan tärkeiksi.
Tutkimustulos sen kertoo: äidinkieli on vahvin tekijä, kun ihminen pohtii käsitystä itsestään. Ollaan suomalaisuus-samaistumisen ytimessä.
Vahvan identiteetin turvin siedämme epävarmuutta ja muutosta.
Vahvalla identiteetillä ja yhteenkuuluvuudella on merkitystä myös silloin, kun kansalaiset ja kansakunta haluavat säilyttää demokratiansa ja sen arvoperustan.
Kimmo Kajaste on maakuntaneuvos ja entinen päätoimittaja. Hän toimi Suomi-Seuran hallituksessa kevääseen 2022 asti ja käynnisti seuran identiteettitutkimuksen.
____
Kyselytutkimuksen toteutti Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy.
Kyselyyn vastasi yhteensä 2026 ulkosuomalaista 1.4.–4.5.2022 välisenä aikana.
Kysely toteutettiin niin, että Taloustutkimus ohjelmoi kysymyslomakkeen, ja vastaajalinkki lähetettiin Suomi-Seura ry:lle, joka jakoi linkkiä omassa jäsenrekisterissään oleville vastaajille. Vastaukset tallentuivat nimettöminä Taloustutkimuksen tutkimusalustalle, josta data otettiin analysoitavaksi.Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
