Lakimiehen vinkkejä ulkomailla etätyötä tekeville

0

Etätyöbuumi koronapandemian aikana on luonut uusia tilanteita työnantajille ja -tekijöille. Työntekijä on jäänyt lomamatkalleen tai lähtenyt vapaa-ajan paikkaansa työhön. Etätyöhön liittyy seikkoja, jotka on syytä tiedostaa. Ensinnäkin etätyötä koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on hyvä sopia työntekemisestä, työn seurannasta ym. seikoista. Pääsääntöjä, jotka on syytä tietää ovat:

    • Yhtiölle saattaa muodostua ulkomaille kiinteä toimipaikka ja yleinen verovelvollisuus yhtiön johtavan henkilön etätyöskentelyn vuoksi, mikäli yhtiöllä on siellä liikepaikka tai sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee siellä. Ratkaisevaa on se, missä yhtiön strateginen johtaminen sijaitsee.
    • Kukin valtio haluaa pitää kiinni verovelvollisistaan ja tietää näiden kaikki tulot olivatpa ne mistä päin maailmaan tahansa. Yleinen verovelvollisuus muodostuu kuuden (6) kuukauden maassa oleskelun vuoksi. Verotus perustuu maassa asumiseen ja siellä työskentelyyn eikä kansalaisuudella ole merkitystä. Poikkeuksena Yhdysvallat, joka katsoo kansalaistensa olevan velvollisia ilmoittamaan kaikki tulonsa olivatpa ne mistä tahansa. Kansainvälinen yhteistyö viranomaisten välillä on tiivistynyt ja yhteinen tavoite on veropakolaisuuden kitkeminen.
    • Vakituisessa asuinmaassaan henkilö on velvollinen ilmoittamaan kaikki tulonsa kolmen (3) vuoden ajan muuttovuodesta lähtien, ellei hän osoita, että hänellä ei ole enää olennaisia siteitä entiseen kotimaahan. Siten esim. kahden vuoden asuminen ulkomailla katsotaan tilapäiseksi asumiseksi. Koronan aiheuttama poikkeustilanne pidentänee kolmen vuoden sääntöä.
    • Viranomaiset haluavat tietää, ketkä maassa oleskelevat. EU kansalaiset voivat oleskella toisessa EU maassa kolmen (3) kuukauden ajan ja pidempiaikainen oleskelu on rekisteröitävä poliisille. Joissain maissa myös kolmea (3) kuukautta lyhyempi oleskelu on ilmoitettava ”kohtuullisen ajan kuluessa”. Laiminlyönneistä seuraa sakkorangaistus.  Kun liikutaan EU:n ulkopuolella, on syytä varmistua oleskeluluvasta.
    • Pääsääntönä on, että tilapäinen, alle 183 päivän työskentely ulkomailla verotetaan ainoastaan verovelvollisen asuinmaassa (ns. kuuden kuukauden sääntö). Jos työnteko ulkomailla kestää yli 183 päivää, työskentelyvaltio saa yleensä verosopimuksen nojalla verottaa.
    • Suomella on tuloverosopimus yli 70 maan kanssa mutta ei esim. Portugalin kanssa. Verosopimus on hyvä tarkistaa. Ilman verosopimusta työskentelyvaltio verottaa paikallisen lainsäädännön perusteella ja valtio, jossa henkilö on yleisesti verovelvollinen, oman lainsäädäntönsä perusteella. Valtioiden välisissä, kahdenkeskisissä verosopimuksissa on sovittu siitä, kummalla valtiolla on verotusoikeus.
    • Työntekijän on ilmoitettava nämä ulkomailta saadut tulonsa työskentelyvaltiossa mutta myös vakituisen asuinvaltion verottajalle, jonka pitäisi hyvittää ulkomainen tulovero. Henkilö voi olla yleisesti verovelvollinen asumisen perusteella useammassa maassa kolmen (3) vuoden säännön perusteella. Ulkomailta saadut tulot ja siitä maksetut verot tulee siis ilmoittaa, vaikka valtiolla ei olisi oikeutta verottaa niitä. Verosopimuksen sääntöihin kannattaa tutustua.
    • Etätyössä työnantaja vastaa työsopimussuhteeseen liittyvistä työnantajan velvoitteista. Etätyöntekijä rinnastetaan ulkomaille lähetettyyn työntekijään. Työnantaja saattaa olla velvollinen raportoimaan etätyöntekijän palkan ym. työskentelyvaltiossa. Pääsääntöisesti työntekijä kuuluu työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin.
    • EU ja ETA maissa sekä Sveitsissä on käytössä A1(E101)-todistus, joka kertoo, että etätyöntekijä kuuluu asuinvaltionsa sosiaaliturvan piiriin eikä työskentelyvaltiossa peritä vakuutusmaksuja. Suomessa A1-todistuksen myöntää Eläketurvakeskus edellytyksin, että työnantaja on asuin-valtiossa ja etätyötä tehdään toisessa valtiossa. Jos tuollaista A1-todistusta ei ole, palkasta saatetaan joutua maksamaan sairaus-, eläke- ym. vakuutusmaksut työskentelymaassa. Jos suomalainen työskentelee muualla kuin EU/ETA maassa tai Sveitsissä, työntekijä pysyy enintään kuuden (6) kuukauden ajan vakuutettuna Suomessa. Jos etätyöntekijä työskentelee muualla yli kuuden (6) kuukauden ajan, Kansaneläkelaitos joutuu harkitsemaan, onko työntekijä oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan.
    • Etätyössä työtapaturma on hankalasti todistettava eikä työnantajan tapaturmavakuutus kata etätyössä tapahtuvia tapaturmia. Työnantajan tulee ottaa työntekijälleen vapaa-ajan vakuutus tai etätyövakuutus.
    • Brexit ei ole tuonut muutoksia tuloverotukseen vaan palkkatulon verotukseen sovelletaan vero-sopimusta. Sen sijaan EU:n sosiaaliturvaa koskevan sopimuksen piirissä Britannia ei enää ole. Siksi Brexit tarkoittaa, että henkilöllä tulisi olla yksityinen vakuutus. Suomen Kansaneläkelaitoksen säännöt voi tarkistaa Kansaneläkelaitoksen nettisivuilta. Vastaavasti Britanniassa työskentelevän sosiaaliturva muodostuu siinne rekisteröitymisen ja maksettujen sosiaaliturvamaksujen perusteella.

Koronatilanne on viranomaisillekin uusi ja viranomaisten tietojärjestelmiä kehitetään vastaamaan uusia haasteita. Viranomaisvalvonta on erityisesti verotusta ajatellen jälkikäteistä valvontaa. Yllätysten välttämiseksi kunkin on hyvä selvittää oma tilanteensa ja hoitaa paikalliset rekisteröinnit kuntoon. Suomessa sähköinen tunnistautuminen toimii pankkitunnusten avulla. Muualla sähköisten palvelujen käyttäminen edellyttää paikallista sosiaaliturvanumeroa ja PIN-koodia.

Etätyöntekijän verotusstatus saattaa jäädä rekisteröimättä ulkomailla työskentelyvaltiossa. Etätyön valvonta on vaikeaa, kun suomalainen työnantaja tekee tuloveroilmoitukset Suomessa. Paikalliset rekisteröinnit ovat työntekijän etu. Jos työntekijää kohtaa vakava tapaturma tai sairaus, oikein hoidettu sosiaaliturva ja vakuutukset ovat tärkeät. Luvaton oleskelu tai viranomaismääräysten rikkominen saattaa johtaa rangaistusseuraamuksiin. Siksi on tärkeää, että asiat on hoidettu sääntöjen mukaan, kun nautit etätyöstäsi ja sen tuomasta vapaudesta.

Lisätietoja: Anne Nikula, varatuomari, +358 50 341 6562 / anne@nikulalegal.fi

Anne Nikula on kokenut verotukseen ja kansainvälisiin asioihin erikoistunut lakimies, joka toimii lakitoimistossaan Nikula Legal. Palvelu on maksullista. Suomi-Seura ry:n jäsenet saavat maksuttoman alkukeskustelun ja 20% alennuksen, joten ilmoitathan jäsennumerosi.

Artikkelin löytää myös Suomen Silta 1/2021 lehdestä.