Tulevaisuudessa suomalaiselle työnantajalle työskenteleminen ei välttämättä tarkoita muuttoa Suomeen. Osaajapulan näkökulmasta etätyö voisi tarjota ulkosuomalaisille mahdollisuuden osallistua suomalaiseen työelämään myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
Teksti: Roosa Veijola E2 Tutkimus, julkaistu Suomen Silta -lehdessä 2/2023
Etä- ja digityön kautta Suomen ulkopuolella asuvat ihmiset voivat työskennellä yhä joustavammin suomalaisille työnantajille ilman tarvetta asua pysyvästi Suomessa. Jopa neljä viidestä (82 %) ulkosuomalaisesta voisi harkita työskentelyä Suomeen osin tai kokonaan etätyötä tehden. Selvä enemmistö (62 %) olisi myös valmis matkustamaan ajoittain Suomeen työnantajan niin toivoessa.
”Olisi myös hienoa, jos ei olisi pakko olla koko ajan läsnä, vaan työtä voisi tehdä osittain etänä. Tällöin ei olisi pakko valita elämää vain yhdessä maassa.”
– Nainen, 32 vuotta, ulkosuomalaisten kysely
Tiedot selviävät E2 Tutkimuksen Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen maaliskuussa 2023 julkaistusta loppuraportista. Tutkimusta varten haastateltiin 32 ulkosuomalaista ja paluumuuttajaa. Osa haastatteluista tehtiin Teamsissa ja osa Isossa-Britanniassa touko–kesäkuussa 2022. Hankkeen kyselytutkimukseen vastasi 252 paluumuuttajaa ja 895 ulkosuomalaista 15.2–13.3.2022.
Työnantajien kannattaa panostaa ulkosuomalaisten rekrytointiin
Korona-aika on voimistanut työelämän murrosta, joka on tehnyt etätyön mahdolliseksi aiempaa useammissa ammateissa. Ammatillisten yhteyksien ylläpito Suomeen voisi myös kannustaa ja sujuvoittaa myöhempää paluumuuttoa. Toistaiseksi ulkosuomalaisten ammatillinen yhteydenpito Suomeen on kuitenkin ollut melko vähäistä ja vain harva (14 %) seuraa aktiivisesti suomalaista työpaikkatarjontaa.
Suomessa esimerkiksi työnantajien ja työvoimaviranomaisten kannattaa omalta osaltaan miettiä, miten pitää ulkosuomalaiset informoituina Suomen työpakkatarjonnasta. Ulkosuomalaiset tuntevat suomalaisten työmarkkinoiden toimintaa huonommin kuin Suomessa asuvat. Verkostojen heikkous asettaa töitä etsivät heikompaan asemaan, sillä ulkomailta käsin on vaikeampi luoda työelämäyhteyksiä.
Suomessa kärsitään työvoimapulasta, joten suomalaisen työelämän olisi hyvä tulla puolitiehen vastaan: työnantajien kannattaisi parantaa valmiuksiaan rekrytoida ulkosuomalaisia osaajia. Etätyömahdollisuuksien lisääntyessä työnantajien kannattaa pohtia, millaisissa tehtävissä ja toimenkuvissa töitä voisi tehdä ainakin osin myös ulkomailta käsin ja millaista lisäarvoa se voi tuoda yritykselle. Ulkosuomalaisten kielitaito ja ymmärrys sekä alansa suomalaisesta että kansainvälisestä toimintakentästä voivat olla yrityksille merkittävä kilpailuetu.
”[Ulkosuomalaisten] houkutustapoja: mahdollistaa 50–70 % ajasta ulkomailla asuminen (etätyöt), aito luotto kansainvälistä työkokemusta kohti ja kulttuurisen ymmärtämisen arvostus, osuva palkka – -.”
– Nainen, 36 vuotta, ulkosuomalaisten kysely
Työnantajien kampanjat ja ulkosuomalaisille suunnattu rekrytointi voisivat lisätä tiedonkulkua työpaikoista ja kannustaa etsimään töitä myös Suomesta. Monet haastatellut ulkosuomalaiset toivovat, että suomalaiset yritykset lähestyisivät heitä aktiivisemmin ja kertoisivat työhakemuksissa avoimesti halunsa palkata myös ulkomailta tulevia työnhakijoita. Tutkimushaastatteluissamme ehdotettiin muun muassa kesälomien aikana järjestettävää rekrytointitapahtumaa, jossa ulkosuomalaiset ja suomalaiset työnantajat voisivat kohdata – moni ulkosuomalainen kun vierailee kotimaassaan kesäaikaan.
Paikkariippumattomaan työhön liittyviä esteitä tulisi pyrkiä madaltamaan myös valtiollisella tasolla. Etätyön mahdollistamiseksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Ulkosuomalaiset nostivat haastatteluissamme verotukseen, lupakäytäntöihin ja säätelyyn liittyvät kysymykset suurimpina monipaikkaiseen työskentelyyn liittyvinä haasteina.
Yhden luukun palvelu paluumuuttoa sujuvoittamaan – myös perheenjäsenet huomioitava
Etätyön mahdollistamisen lisäksi myös paluumuutosta tulisi tehdä sujuvampaa. Paluumuuttajien toiveena on mahdollisimman yksinkertainen asiointi viranomaisten kanssa. Yhdestä paikasta löytyvät asettautumisen ja työelämän palvelut tulisi muotoilla tukemaan niin ulkomaalaisten osaajien kuin paluumuuttajien tarpeita, sillä ne ovat eri ryhmillä yllättävän samankaltaisia.
Usein työntekijän mukana tulee myös perheenjäseniä. Heidän kotiutumisensa ja viihtymisensä voi lopulta ratkaista sen, jääkö paluumuuttaja perheineen Suomeen. Panostaminen myös puolison työllistymiseen ja verkostoitumiseen on tärkeää.
”– – mun työn takia voitais muuttaa Suomeen – –. Mutta kun se ei ole ainoastaan yhden ihmisen työstä, vaan sit se pitäis olla, että se joku suomalainen firma olis valmis rekrytoimaan sen mun ei-suomea-puhuvan puolison.”
– Ulkosuomalaisten haastattelu
Hyvänä verkostoitumismahdollisuutena toimivat työpaikan sosiaaliset tilaisuudet, joihin kutsutaan mukaan myös perheenjäseniä. Mielekäs tapa vahvistaa perheenjäsenten kotiutumista ja työllistymistä olisi myös yhteistyö esimerkiksi kaupunkien tai muiden organisaatioiden puoliso-ohjelmien kanssa. Mukana muuttava puoliso on usein myös osaaja, jonka potentiaalia ei kannata hukata.