Suomi-Seuran hallitus 2022

Suomi-Seuran hallituksen kokoonpano vuonna 2022 on seuraava:

JÄSENET   VARAJÄSENET
pj Markus Aaltonen, valtiopäiväneuvos Arja Alho, valtiotieteiden tohtori
Maria Lohela, HuK Hannu Suihkonen, pääsihteeri, Merimieskirkko ry
Petri Tuomi-Nikula, suurlähettiläs Johanna Peltoniemi, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Jaana Tapanainen-Thiess, johtava asiantuntija, Valtioneuvoston kanslia Saara Pellander, toimitusjohtaja, Siirtolaisuusinstituutti
Tarja Valde-Brown, Partner, Eurofacts Marja Ala-Kokko, toimittaja, Yle
Veera Toivonen, opettaja, Suomi-koulujen Tuki ry:n puheenjohtaja Satu Oldendorff, ulkosuomalaistyön asiantuntija
Larserik Häggman, toimittaja Malin Lindholm, Förbundssekreterare för Svensk ungdom
Pasi Tuominen, konsulipäällikkö, ulkoministeriön edustaja Laura Kamras, maakuvayksikön päällikkö, ulkoministeriön edustaja
Sakari Neuvonen, fil. mag Barbro Allardt Ljunggren, fil.dr., lektor

 

Puheenjohtaja MARKUS AALTONEN

Suuri maailma tuli minulle tutuksi kansanedustajan urallani. Kaksi kautta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja vielä pitempi rupeama valtiontilintarkastajana antoivat tilaisuuden nähdä useita maita ja luoda ystävyyssuhteita, joista jotkut säilyvät pitempään. Sain olla myös Kansainvälisen parlamenttien liiton Suomen valtuuskunnassa, ja tänä kesänä poliitikon uran jäätyä jo kauas taakse minut valittiin entisten kansanedustajien Euroopan järjestön (Former Parliamentarians) varapuheenjohtajaksi.

Ainoa pitempi ulkomailla olo tapahtui, kun kirjoitin erään Illinoisissa Yhdysvalloissa asuvan eteläpohjalaisen siirtolaisen elämäkerran. Siirtolaismuseon tukiyhdistyksen aktiivina sain olla mukana rakentamassa kotikaupunkiini Seinäjoelle Siirtolaisuuden ulkoilmamuseota.

Herkin mielin muistelen tänään aikaani Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Sain allekirjoittaa ensimmäisen yhteistyösopimuksen Kiovan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Esittelen mielelläni ystävilleni sinikantista diplomia ja mitalia, jotka kertovat minun olevan Kiovan Taras Shevchenko yliopiston kunniajäsen.

Lue Puheenjohtajan palstan artikkelit Suomen Silta -lehdestä.

MARIA LOHELA

Toimiessani kansanedustajana ja puhemiehenä minulle oli suuri ilo tavata ulkosuomalaisia ulkomaille suuntautuneiden työmatkojen yhteydessä sekä Suomessa järjestetyissä tilaisuuksissa.

Muistelen hymyillen erityisesti vuotta 2017, jolloin iloitsimme Suomen 100-vuotisesta itsenäisyydestä. Tulen aina tuntemaan syvää kiitollisuutta ja onnea mahdollisuudesta kokea tuo juhla myös ulkosuomalaisten kanssa. Vuosi oli erinomainen muistutus omien juurien merkityksestä sekä siitä miten paljon Suomi merkitsee meille kaikille, vaikka siellä ei enää pysyvästi asuisikaan. Kiitos kaikille teille, jotka tuona vuonna järjestitte meille Suomesta tulleille vieraille unohtumattomia elämyksiä.

Työskentelen yksityisellä sektorilla isossa kansainvälisessä yrityksessä. Olen tavannut lukuisia ulkomaalaisia kollegoita, ja vastaani on tullut useita, joilla on suomalaisia tuttavia tai perheenjäseniä eri maissa.

Suomalaisia on aina lähtenyt maailmalle, heitä lähtee edelleen maailmalle. Suomi-Seura on linkki, jolla on oma, perinteitä kunnioittava rooli myös tulevaisuudessa.

PETRI TUOMI-NIKULA

Kokemusta ulkosuomalaisuudesta sain diplomaattityöurani aikana Bonnissa, Wienissä, New Yorkissa, Lontoossa, Budapestissa ja Roomassa yhteensä 20 vuoden ajan. Koin tärkeäksi yhteydenpidon suomalaiseen yhteisöön. Asemamaan olojen tuntemisessa ja tuntojen tulkinnassa on omien maanmiesten näkökulma aina erilainen ja terveen kriittinenkin. Ulkosuomalaiset ovat aitoja kokemusasiantuntijoita. Yhteistyökumppanina ulkosuomalaiset ovat suomalaisille diplomaateille parhaimmillaan erinomainen voimavara.

Ulkomailla saadut ystävyyssuhteet ovat olleet perheelleni suuri rikkaus. Mikä parasta, kontaktit suomalaisiin ystäviin maailmalla ovat edelleen vilkkaat. Lisäksi toinen sisaristani asuu Saksassa, toinen Tanskassa ja muuta sukua on Lontoosta Singaporeen.

Minun Suomi-Seurani on se väylä, joka johtaa ulkosuomalaiset oikean tiedon lähteille. Se on ulkosuomalaisten oma järjestö, jonka tavoitteena on ulkosuomalaisten etu ja sen edistäminen Suomessa ja maailmalla.

PASI TUOMINEN

Ulkosuomalaisuus on taas perheelleni ajankohtaisempaa kuin koskaan. Olen 10.6.2022 lukien asunut Prahassa, jossa toimin Suomen suurlähettiläänä. Juuri nyt tätä kirjoittaessa eletään Tshekin EU-puheenjohtajuuden kiireisintä aikaa ja Susijengi on saapunut koripallon EM-kisoihin. Voittamaan.

Olen toiminut suurlähettiläänä myös Unkarissa, jossa aloitin kymmenen vuotta sitten. Runsaat 20 vuotta sitten toimin myös nuorena virkamiehenä Tukholman suurlähetystössä vastaten konsuliasioista. Olen myös toiminut vuoden rauhanturvaajana UNIFIL-operaatiossa. Kokemusta on myös puolison roolissa olemisesta ulkomailla, kun vaimoni oli töissä Wienissä ja minä kotona.

Minulle tärkeää on varmistaa, että ulkosuomalaisten palvelut ovat kunnossa. Osan palveluista tuottaa Suomi-Seura, osan viranomaiset, erityisesti ulkoministeriö. Olemme saaneet monia edistysaskelia: kirjeäänestys on mahdollista, samoin kaksoiskansalaisuus ulkosuomalaisille.

JAANA TAPANAINEN-THIESS

Olen ollut yhteensä 25 vuotta ulkosuomalaisena. Suurimman osan tuosta ajasta olen asunut Saksassa mm. Hampurissa, Münchenissä sekä Wiesbadenissa, josta käsin kävin töissä Kölnissä.

Ulkosuomalaisuuden kipinän aloitti vaihto-oppilasvuosi Uudessa Seelannissa. Olen opiskellut sen jälkeen Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Israelissa ja Hong Kongissa. Viimeinen asuinpaikkani ulkomailla oli Yhdistyneet Arabi­emiirikunnat. Olin töissä heidän Prime Minister’s Officessa Dubaissa tulevaisuusneuvonantajana.

Hallituksen jäsenenä haluan vaikuttaa siihen, että ulkosuomalaisten paluumuuttoa ja heidän sopeutumistaan Suomeen tuetaan vahvemmin. Myös ulkomailla olevien suomalaisten osaamista tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.

SAKARI NEUVONEN

Muutin ulkomaille vuonna 1992 vaihtoylioppilaaksi Tarton yliopistoon. Valmistuin yliopistosta Viron kieli pääaineena vuonna 2001. Olen suorittanut maisterintutkinnon Tarton yliopistossa virtuaaliympäristöjen suunnittelulinjalta. Olen vuonna 2012 perustetun Tarton Suomi-seuran hallituksen puheenjohtaja sekä ulkosuomalaisparlamentin Itä-Euroopan edustaja vuodesta 2017 lähtien. Lisäksi olen Vironsuomalaisten Kulttuuri-itsehallinnon säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja. Työskentelen nykyään Tarton ja Tampereen ystävyyskaupunkien yhteisen kulttuuri- ja yhteistyökeskuksen toiminnanjohtajana.

VEERA TOIVONEN

Suuri osa Suomen vaikuttavuutta ja kilpailukykyä on ulkomailla. Jokainen ulkosuomalainen rakentaa osaltaan Suomi-brändiä, Suomi-kuvaa sekä vie Suomi-tietoutta alueelleen. Tässä ruohonjuurityössä ulkosuomalaisten osuus on tärkeämpi ja vaikuttavuus henkilökohtaisempi kuin yhdenkään virallisen tahon raportti tai tempaus.

Suomen ulkopuolella asuvien suomalaisten osaaminen pitäisi tunnistaa ja tunnustaa entistä enemmän Suomessa – ulkosuomalaisten muodostama tieto- ja taitoverkostoa maailmalla tulisi entisestään jäntevöittää sekä tuoda yhä lähemmäs suomalaista yhteiskuntaa, yritysmaailmaa ja arkea.

Olen itse entinen ulkosuomalainen. Yhteensä noin 10 vuotta kolmessa eri maassa ovat tuoneet näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan ja eri maiden elämänrytmien yhteensovittamiseen. Ulkosuomalaiset ovat sydämen asia. Toivon, että Suomi-Seuran hallituksessa voin omalta osaltani olla vaikuttamassa koko Suomen asiaan: voimme lisätä sisältöä, uudistaa toimintatapoja ja vahvistaa verkostoja niin Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen kuin ulkosuomalaistenkin kesken.

TARJA VALDE-BROWN

Suomi tarvitsee kaikkia kansalaisiaan ja suomalaista syntyperää olevia henkilöitä. Siksi erityisesti ulkosuomalaisten tavoittaminen on tärkeää, jotta myös he kokevat suomalaisuuden merkitykselliseksi ja itsensä osaksi suomalaisyhteisöä.

Omat kokemukseni ulkosuomalaisuudesta ovat nuoruudesta. Asuin 1980-luvun puolivälin paikkeilla vuoden verran Tukholmassa sekä 1980- ja -90-lukujen taitteesta noin kolmen vuoden ajanjakson useammassa paikassa Portugalissa. Maailma oli kovin erilainen kuin nykyisin ja erityisesti tiedonkulku hitaampaa. Siitä huolimatta tärkeää ulkomailla asuessani oli seurata kotimaan asioita sekä kokea olevansa osa suomalaisyhteisöä. Molemmat ulkosuomalaisuusjaksot ovat uskoakseni vahvistaneet omaa suomalaista identiteettiäni sekä arvostustani omaan kieleen ja kulttuuriin.

LARSERIK HÄGGMAN

Asuin kolme ja puoli vuotta perheineni Moskovassa Pohjoismaiden tietotoimistojen yhteisenä kirjeenvaihtajana perestroika-aikana. Silloin Moskova oli pullollaan suomalaisia. Poikani kävi pohjoismaista koulua ja tyttäreni venäläistä tarhaa.

Moskovasta siirryin liki kuudeksi vuodeksi Tukholmaan 90-luvulla Nordisk kontak -lehden päätoimittajaksi, niin ikään perheineni. Niinä vuosina olin tiiviissä yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten keskusliiton kanssa.

Palattuamme Suomeen toimin Suomi-Seuran tiedotuspäällikkönä ja Suomen Sillan päätoimittajana. Tämän työn ohella olin mukana valmistelemassa ulkosuomalaisparlamentin perustamista seuran silloisen puheenjohtajan Kalevi Sorsan johdolla. Toimin myös perustavan istunnon sihteerinä ja sääntövaliokunnan sihteerinä.

Suomi-Seura-vuosien jälkeen toimin 15 vuotta Pohjola-Nordenin pääsihteerinä. Niinä vuosina minut pyydettiin useaan ulkosuomalaisparlamentin istuntoon sääntövaliokunnan sihteeriksi.

Olen nyt toista kautta seuran hallituksen jäsen.