Teksti: Riikka Mahlamäki-Kaistinen ja Jenny Orphanou, julkaistu Suomen Silta -lehdessä 2/2023
Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämishanke etenee vääjäämättä mutta hitaammin kuin luultiin
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen piti edetä lakiuudistukseen tulevana syksynä, mutta pääministeri Marinin hallitus siirsi sen lopulta seuraajiensa päätettäväksi. Tämä aiheutti pettymystä erityisesti ulkosuomalaisten taholla, jotka ovat toivoneet asian etenemisen helpottavan verkkoasioimista.
Kyseessä ei ole vain teknologinen uudistus, vaan yhteiskunnallinen muutos, joka vaikuttaa kansalaisiin, yrityksiin, järjestöihin ja julkisiin toimijoihin.
– Digitaalinen identiteetti on suuri osa nykyajan digiturvallisuutta. Se on fyysiseen henkilöllisyystodistukseen verrattavissa oleva varmenne, joka sijaitsee verkossa. Se on henkilön tai organisaation tietoturvatunnistettu identiteetti, joka sisältää yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten henkilötunnuksen, käyttäjätunnuksia, varmenteen sekä digitaalisia tunnisteita kuten ip-osoitteen ja sähköpostiosoitteen. Digitaalinen identiteetti toimii perustana muun muassa pääsynhallinnassa organisaation resursseihin ja vahvana tunnistautumisena digitaalisiin ympäristöihin. Ulkosuomalaisille tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi asiapaperien uusiminen helpottuu, kun luotettava tunnistautuminen ei vaadi enää henkilökohtaista asiointia tai pankkitunnuksia, tietosuoja-asioiden parissa Wesentra Oy:ssä työskentelevä myyntiasiantuntija Heidi Kentala sanoo.
Jokainen Suomen kansalainen ja Suomessa asuva henkilö saa tulevaisuudessa mahdollisuuden hankkia itselleen passin ja henkilökortin rinnalle digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, joka käy sekä käyntiasioinnissa että sähköisessä asioinnissa.
EU:ssa kehitetään yhteistä lainsäädännöllistä pohjaa digitaaliseen henkilöllisyyteen, jotta asiointi EU-maiden välillä olisi sujuvampaa. Suomi on aktiivisesti mukana ohjaamassa tätä kehitystä ja edelläkävijänä vaikuttamassa siihen, millainen EU-tason ratkaisusta muodostuu.
– Ehkä tähän EU-säännöstön mukaiseen tunnistautumiseen ei ole Suomessa kiirehditty meillä voimassa olevan pankkitunnuksilla tunnistautumisen takia. Tämä tunnistautuminen ei ole kuitenkaan aivan yhtä tarkka kuin EU-lain vaatimus.
Suomessa pankkitunnuksilla tehty allekirjoitus katsotaan fyysisen allekirjoituksen vertaiseksi, mutta EU-tasolla ei.
Mikä käytännössä muuttuisi digitaalisen henkilöllisyystodistuksen myötä?
Henkilötietojen osoittamisesta tulisi entistä joustavampaa ja yhdenvertaisempaa.
- Asiointitilanteessa jokainen voisi yhdenvertaisesti todistaa henkilöllisyytensä tai muita viranomaisen vahvistamia tietoja valtion tuottamalla digitaalisella välineellä ilman välikäsiä.
- Digitaalista henkilöllisyystodistusta voisi käyttää kaikissa yhteiskunnan palveluissa, niin julkisissa kuin yksityisissäkin.
- Jatkossa henkilö voisi entistä joustavammin päättää missä, milloin ja kenelle antaa luvan tarkastella tietojaan, ja mitä niistä.