Ulkosuomalaisten äänestysprosentti presidentinvaaleissa historiallisen korkea

Presidentinvaaleissa 2024 ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus kasvoi sekä 2018 presidentinvaaleihin että 2023 eduskuntavaaleihin verrattuna. Äänestysaktiivisuus oli oikeusministeriön mukaan 16.1 prosenttia ensimmäisellä kierroksella ja 16.5 prosenttia toisella kierroksella. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa äänestysprosentti oli 13.3 prosenttia ja vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 12.2 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja oli presidentinvaalien aikaan yli 263 000 henkilöä. Näihin lasketaan ne henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet kotipaikkakuntansa olevan ulkomailla. Heidän oli mahdollista äänestää niin ulkomaan edustustossa, kotimaan äänestyspaikassa kuin kirjeitsekin.

Tietoa siitä, miten ulkosuomalaisten äänet jakautuivat ehdokkaiden välillä ei ole saatavilla, sillä äänet kirjataan äänioikeutetun Suomessa olevaan kotikuntaan tai väestökirjanpitokuntaan.

Ennakkoäänestyspaikoissa erityisen vilkasta

Ennakkoäänestyspaikoissa ulkomailla äänesti ensimmäisellä kierroksella 58 757 henkilöä ulkoministeriön julkistamien tilastojen mukaan. Eniten äänestettiin Ruotsissa (14 630 ääntä), toiseksi eniten Espanjassa (12 577 ääntä) ja kolmanneksi Yhdysvalloissa (3222 ääntä). Tukholma oli vilkkain kaupunki. Ennakkoääniä annettiin tällä kertaa ulkomailla huomattavasti enemmän kuin edellisissä presidentinvaaleissa.

Vakituisesti ulkomailla asuvien lisäksi edustustoissa saivat äänestää myös ulkomailla tilapäisesti oleskelevat äänioikeutetut. Näihin lasketaan esimerkiksi opiskelun takia ulkomailla olevat ja muut tilapäisesti ulkomailla oleskelevat suomalaiset. Sisäministeriön mukaan Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000, ja joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa.

Kirjeäänestys uutena mahdollisuutena

Vuoden 2024 vaalit olivat ensimmäiset presidentinvaalit, joissa äänestäminen oli mahdollista myös kirjeitse. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kirjeitse äänesti 4089 äänioikeutettua ja toisella kierroksella 3336 äänioikeutettua. Kirjeitse sai äänestää kaikki ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän asuvat tai oleskelevat äänioikeutetut.

Vaalien toinen kierros kiinnosti enemmän

Kaikkien äänestäneiden kesken toiselle kierrokselle mentäessä äänestysprosentti laski 75 prosentista 70,7 prosenttiin, mutta ulkosuomalaisten kohdalla äänestysinto vain kasvoi toiselle kierrokselle mentäessä. Ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa äänestysaktiivisuus nousi toisella kierroksella jopa 6 prosenttia ulkoministeriön tietojen mukaan. Presidentinvaalin toisella kierroksella ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa äänesti 62 294 henkilöä eli yli 3500 henkilöä enemmän kuin ensimmäisellä kierroksella. Vilkkaimmat maat ja kaupungit pysyivät samana.

Kirjeäänestyksen hankaluus toisen vaalin tiukan aikataulun kanssa saattoi vaikuttaa ennakkoäänestyksen aktiivisuuden kasvuun. Toisella kierroksella kirjeääniä lähetettiin 750 kappaletta vähemmän, mikä ei kuitenkaan yksinään selitä kuuden prosentin äänimäärän kasvua ulkomaan edustoissa. Yleisesti toisella kierroksella äänestettiin erityisen vilkkaasti ennakkoon: 46,4 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ennakkoon presidentinvaalin toisella kierroksella.

Presidentinvaali aktivoi ulkosuomalaisia

Äänestysprosentin kasvuun voi vaikuttaa esimerkiksi presidentinvaalien ennakkoasetelma ja jännittävyys tänä vuonna. Myös kotimaassa äänestysprosentti kasvoi vuoden 2018 presidentinvaaleihin verraten, mutta ulkomailla äänestysprosentti kasvoi huomattavasti enemmän.

Tilastoista huomaa, että presidentinvaalit selvästi aktivoivat ulkosuomalaisia. Presidentinvaaleissa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuudessa on viime vuosina päästy 13–14 prosenttiin, kun taas eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on jäänyt 10–12.5 prosentin luokkaan ja europarlamenttivaaleissa vielä alhaisemmaksi. Trendi on kuitenkin nousujohteinen.

Äänestysintoa voi selittää myös se, että ulkosuomalaiset huomiotiin hyvin kampanjassa. Ensimmäisellä kierroksella useampi ehdokas kampanjoi kohdennetusti ulkosuomalaisille. Lisäksi molemmat toisen kierroksen ehdokkaat, Alexander Stubb ja Pekka Haavisto, kävivät vaalikampanjansa aikana tapaamassa suomalaisyhteisöjä ulkomailla. Myös Suomi-Seura ry järjesti oman paneelikeskustelun vaalien toisen kierroksen alla, jonka tallennetta katsottiin yli tuhat kertaa.

Ulkosuomalaisten äänellä on merkitystä

Äänestysprosentin lisäksi on ulkomailla asuvien määrä viime vuosina kasvanut. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa äänioikeutettuja ulkosuomalaisia oli yhteensä vain 230 422, yli 30 000 vähemmän kuin tänä vuonna. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa 251 201 äänioikeutetuista asui ulkomailla. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa; vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 43 prosenttia kaikista äänioikeutetuista ulkosuomalaisista oli juuri Ruotsista. Seuraavaksi eniten ulkosuomalaisia löytyy Yhdysvalloista, Saksasta, Iso-Britanniasta sekä Kanadasta. Myös Espanjassa äänestetään aktiivisesti.

Vaikka äänestysprosentti kasvoi, on se vielä alhainen. Siitäkin huolimatta ulkosuomalaiset ovat jo nyt Keski-Suomen vaalipiirin kokoinen äänestäjäkunta (Kantola et al., 2019). Jos sekä ulkomailla asuvien suomalaisten määrä että heidän äänestysaktiivisuutensa jatkaa kasvuaan, ovat ulkosuomalaiset tulevaisuudessa vielä ratkaisevampi äänestäjäryhmä.

Kirjoittaja: Astrid Söderström, Suomi-Seura ry:n viestinnänharjoittelija