Suomen kansalaisuuslakia uudistetaan hallituskaudella 2023-2027. Lakiuudistus toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen koskee kansalaisuuslaissa säädettävien asumisaikaedellytyksien muutoksia. Lakiuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtävien muutosten on määrä tulla voimaan jo kesän 2024 aikana.
Suomi-Seura ry antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi kansalaisuuslain muuttamisesta lausuntokierroksella, joka oli osa lakiuudistuksen ensimmäisen vaiheen valmisteluprosessia. Lausunnossaan Suomi-Seura ry painotti erityisesti ulkosuomalaisiin kohdistuvien vaikutusten parempaa arvioimista lakiuudistuksen valmistelussa. Löydät Suomi-Seura ry:n antaman lausunnon kokonaisuudessaan alapuolelta.
Haluaisimme kuulla ulkosuomalaisten mielipiteitä Suomen kansalaisuuslain uudistuksesta. Voit osallistua keskusteluun aiheesta Virrassa, jossa keskustelu aiheesta Suomen kansalaisuuslain uudistus on auki kesäkuun loppupuolelle saakka!
**************************************************
Suomi-Seura ry haluaa kiittää sisäministeriön antamasta mahdollisuudesta lausua
luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain
(359/2003) muuttamisesta. Suomi-Seura ry pitää kannatettavana esityksen kohtia,
jotka pyrkivät selkiyttämään kansalaistamisen edellytyksiä ja helpottamaan
viranomaisten työtä. Suomi-Seura ry on jo aiemmissa lausunnoissaan
sisäministeriölle puoltanut esimerkiksi asumisaikana sallittujen ulkomaanmatkojen
säätelyn yksinkertaistamista sekä ehdotettua luopumista yhtäjaksoisen ja kerätyn
asumisajan välisestä jaottelusta.
Suomi-Seura ry:n toimialaa koskien on kuitenkin ongelmallista, että
esitysluonnoksessa ei oteta lainkaan huomioon ulkosuomalaisia tai arvioida
kansalaisuuslain muuttamisesta heille koituvia vaikutuksia. Lisäksi Suomi-Seura ry
näkee, että näine puutteineen esitys on tällä hetkellä ratkaisevasti ristiriidassa niin
Suomen ulkosuomalaisstrategian 2022–2026 kuin nykyiseen hallitusohjelmaan
kirjattujen ulkosuomalaisia koskevien tavoitteiden kanssa.
Koska valtaosa ulkosuomalaisista on korkeasti koulutettuja, heidän
paluumuuttonsa edistäminen voidaan nähdä yhtenä merkittävänä ratkaisuna
Suomessa vallitsevaan osaavan ja koulutetun työvoiman vajeeseen. Pääministeri
Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ”Vahva ja välittävä Suomi, 20.6.2023” on
kirjattu ulkosuomalaisten paluumuuttoa koskien seuraavasti (4.4 Kansainvälinen
rekrytointi, s. 75): ”Suomen vetovoimaa parannetaan usealla eri toimenpiteellä.
Myös ulkomailla asuvien suomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen
helpotetaan.” Myös ulkosuomalaisstrategian 2022–2026 yksi keskeinen tavoite on
ulkosuomalaisten paluumuuton houkuttelevuuden sekä sujuvuuden lisääminen.
Asiantuntijuuteensa ja tutkimustietoon nojaten Suomi-Seura ry pitää
todennäköisenä, että tässä esityksessä kansalaisuuslakiin kaavaillut
asumisaikaedellytystä koskevat muutokset päinvastoin vaikeuttaisivat useiden eri
ulkosuomalaisryhmien paluumuuttoa Suomeen.
Sisäministeriön määritelmän mukaan ulkosuomalaiset ovat ”vakituisesti Suomen
ulkopuolella asuvia henkilöitä, jotka ovat joko Suomen kansalaisia tai heidän
jälkeläisiään. Jälkeläiset eivät välttämättä ole Suomen kansalaisia tai Suomessa
syntyneitä. Ulkosuomalaisia yhdistää kuitenkin suomalainen identiteetti eli se, että
he pitävät itseään suomalaisina.” Ulkosuomalaisia, joilla on Suomen kansalaisuus,
on tällä hetkellä maailmalla noin 300 000. Siirtolaisinstituutin vuonna 2021
julkaiseman ”Muuttuva ulkosuomalaisuus”-kyselytutkimuksen mukaan ulkomailla
asuvista suomalaisista suurin osa on perheellisiä ja noin 75 % perheellisten
ulkosuomalaisten puolisoista on ulkomaalaisia. Sekä Siirtolaisuusinstituutin
tutkimuksessa että E2 Tutkimuksen ”Kansainvälisten osaajien Suomi”-
tutkimushankkeen loppuraportissa todetaan, että ulkosuomalaisille juuri puolisoon
vaikuttavat syyt ovat usein ratkaiseva tekijä paluumuuttopäätöstä tehdessä.
Esityksen mukainen suomen kansalaisten puolisoiden asumisajan nostaminen
neljästä vuodesta viiteen vuoteen hankaloittaisi ulkosuomalaisten ulkomaalaisten
puolisoiden pysyvää asettumista Suomeen ja näin ollen voidaan pitää
todennäköisenä, että muutoksen vaikutukset ulkosuomalaisten
paluumuuttoaikeisiin olisivat negatiivisia. Tutkimuksissa ulkosuomalaiset ovat
myös pitäneet Suomen ulkomaalaisille poissulkevaa asenneilmapiiriä rajoitteena
paluumuutolle, mikä kansalaisuuteen suunniteltujen tiukennusten myötä
potentiaalisesti muodostuisi yhä suuremmaksi ongelmaksi. Tästä syystä Suomi-Seura ry ei pidä kannatettavana Suomen kansalaisten puolisoiden asumisajan
pidentämistä vaan suosittelee tämän ryhmän asumisajan pitämistä ennallaan
neljässä vuodessa.
Lisäksi ulkomailla asuu arvioiden mukaan noin 1,6-2 miljoonaa suomalaista
syntyperää olevaa henkilöä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomi-Seura ry
pitää tärkeänä, että myös suomalaista syntyperää olevien henkilöiden, joilla ei ole
Suomen kansalaisuutta, mahdollista Suomeen muuttoa edistetään, koska he ovat
merkittävän suuri ryhmä, jolla voisi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten
tapaan olla merkittäviä vaikutuksia Suomen työmarkkinoilla vallitsevan
osaajapulan ratkaisemiseksi. Esitysluonnoksen mukaan tällaisten syntyperäisten
Suomen kansalaisten jälkeläisten vaadittu asumisaika nousisi viidestä vuodesta
kahdeksaan vuoteen. Kansalaisuuden hakemiseen liittyvien pitkien
käsittelyaikojen myötä suomalaista syntyperää olevien henkilöiden
kansalaisuuden saaminen saattaisi muutoksen myötä tosiasiallisesti kestää lähes
kymmenen vuotta. Suomi-Seura ry näkee tämän muutoksen merkittävänä esteenä
suomalaista syntyperää olevien henkilöiden muutolle ja pysyvälle asettumiselle
Suomeen. Esityksen mukainen kansalaistamiseen vaadittavan asumisajan lähes
kaksinkertaistuminen myös merkittävästi heikentäisi suomalaista syntyperää
olevien paluumuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomi-Seura
ry haluaa tuoda esiin mahdollisuuden, jossa lakiesitykseen voitaisiin lisätä
syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläisten osalta poikkeus, jossa vaadittu
asumisaika ei nousisi lainkaan tai ainakaan niin merkittävästi kuin nykyisessä
esitysluonnoksessa.
Esitys kansalaisuuslain muutoksesta pitää myös sisällään asumisaikaan
hyväksyttävien ulkomaanpäivien vähentämisen. Tämän osalta Suomi-Seura ry
haluaa painottaa nykyisin yleistyvän monipaikkaisuuden sekä ylirajaisen
työelämän merkitystä. Etenkin ulkosuomalaiset puolisoineen ovat usein hyvin
liikkuva ihmisryhmä, jolle yli rajojen ulottuva elämä on arkipäivää. Asumisaikaan
hyväksyttävien ulkomaanpäivien vähennys todennäköisesti vaikeuttaisi
ulkosuomalaisten paluumuuttajien tai heidän puolisoidensa kansalaistamista
tarpeettomasti esimerkiksi tapauksissa, joissa henkilön työ- tai perhetilanne vaatii
oleskelua myös muissa maissa.
Nykyisellään hallituksen esitysluonnos ei ota lainkaan kantaa ulkosuomalaisiin
kohdistuviin vaikutuksiin, vaikka kansalaisuuslakiin esitetyt muutokset
aiheuttaisivat merkittäviä vaikutuksia eri ulkosuomalaisryhmille. Suomi-Seura ry
pitääkin erityisen tärkeänä, että lakiesityksen ulkosuomalaisiin kohdistuvia
vaikutuksia arvioidaan perusteellisesti. Koska Suomen kansalaisten
nettomaahanmuutto Suomeen on jälleen pandemiavuosien 2020 ja 2021 jälkeen
kääntynyt negatiiviseksi ja paluumuuttajien kokonaismäärä on parin viime
vuoden aikana ollut laskusuhdanteinen, Suomi-Seura ry näkee, että
paluumuuttoon liittyvät kysymykset on tärkeää ottaa huomioon lainvalmistelussa,
jos Suomen houkuttelevuutta kansainvälisen väestön keskuudessa halutaan lisätä.
Asumisaikojen pidentämisestä koituvat vaikutukset hankaloittaisivat
ulkosuomalaisten paluumuuttoa ja vähentäisivät sen houkuttelevuutta, mikä on
merkittävässä ristiriidassa Suomen nykyisen hallitusohjelman sekä Suomen
ulkosuomalaisstrategian 2022–2026 kanssa.