17.9.2020
Ulkosuomalaisten kirjeäänestys tavoitti uusia äänestäjiä
Ulkosuomalaiset saivat äänestää ensimmäistä kertaa kirjeitse kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Yli 30 000:sta vaaleissa äänestäneestä ulkosuomalaisesta joka seitsemäs (14,1 %) eli 4 500 äänesti asuinmaassaan postin välityksellä.
17. syyskuuta 2020 julkaistussa eduskuntavaalitutkimuksessa ilmenee, että erityisesti naiset ja työikäiset hyödynsivät uutta äänestysmenetelmää.
Kirjeitse äänestäminen oli mahdollista tilaamalla äänestysaineisto Suomesta ulkomailla olevaan osoitteeseensa. Aineiston tilasi vajaat 12 000 ulkosuomalaista, joista lopulta kaksi viidestä (n. 40 %) antoi äänensä postin kuljetettavaksi.
Vaalitutkimuskirjassa esiteltävien tulosten perusteella vilkkaimmin uutta menetelmää käyttäneet asuivat etäällä vaalihuoneistosta, joita olivat mm. Suomen ulkomaanedustustot.
Kaiken kaikkiaan äänioikeutettuja ulkosuomalaisia kevään 2019 vaaleissa oli yli 250 000. Heidän äänestysaktiivisuutensa oli 12,6 %, mikä oli neljänneksen suurempi kuin edellisissä, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (10,1 %). Tutkimusvastausten perusteella ulkosuomalaisten kauan odottama kirjeäänestys otettiin myönteisesti vastaan. Tämä ilmenee myös siinä, että ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa nousi kaikkien aikojen korkeimmaksi.
Muualla Euroopassa asuvat ulkosuomalaiset äänestivät noin kaksi kertaa todennäköisemmin kirjeitse kuin Pohjoismaissa asuvat.
Kirjeäänestys innosti nimenomaan kaukana äänestyspaikoista asuvia ulkosuomalaisia. Toinen tärkeä havainto on, että suuri osa kirjeitse äänestäneistä ei ollut äänestänyt edellisissä eduskuntavaaleissa.
Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass (toim.) Politiikan ilmastonmuutos, Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:5.