Itä-Euroopan aluekokouksen vuoden 2020 pöytäkirja

1. Kokouksen avaus, paikkaolijoiden toteaminen

Kokous pidettiin virtuaalisesti 4.10.2020. Kokous alkoi kello 10.11.

USP:n Itä-Euroopan alueen edustaja Sakari Neuvonen aloitti kokouksen. Todettiin kokoukseen osallistujat:
1) Sakari Neuvonen: USP ja Tarton Suomi-seura
2) Taisto Raudalainen: Vironsuomalaisten kulttuuri-itsehallinnon kulttuurineuvosto ja Viron akateeminen Inkerinmaan seura
3) Maire Petrova: Viron Inkerinsuomalaisten liitto ja Jõhvin Inkerinsuomalaisten seura
4) Eero Pellinen: Pietarin Inkerin Liitto
5) Valeri Vasselenko: Rakveren Inkerinsuomalaisten seura
6) Tatjana Bykova; Inkerin Liiton Tyron osasto
7) Wladimir Kokko: Pietarin Inkerin Liitto
8) Aleksanteri Kirjanen: Inkerin liitto ja Inkerinsuomalaisten kansallinen kulttuuriautonomia
9) Hillar Talvik: Pärnun Inkerinsuomalaisten seura
10) Toivo Veskikko: Pietarin Inkerin Liitto
11) Sini Castrén: Suomi-Seura, parlamenttisihteeri
12) Markku Lehtonen: Länsi-Viron Inkerinsuomalaisten seura ja Haapsalun Suomi-seura

2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Sakari Neuvonen: Alueen säännöissä sanotaan, että aluekokous on päätösvaltainen, jos siihen osallistuu yli 10 organisaatiota. Todetaan, että organisaatiota on edustettuna yli kymmenen joten kokous on päätösvaltainen.

3. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta

Wladimir Kokko: Ehdotan Sakari Neuvosta puheenjohtajaksi.
Markku Lehtonen: Kannatetaan!
Sakari Neuvonen: Koska kokous äänitetään, voisin laatia kokouksesta pöytäkirjan ja lähettää sen vielä Wladimir Kokolle tarkistettavaksi.

Päätös: Kokouksen puheenjohtajana toimii Sakari Neuvonen ja hänen laatimansa pöytäkirjan tarkastaa Wladimir Kokko.

4. Esityslistan hyväksyminen

Sakari Neuvonen: Esityslista on lähetetty kokouskutsun yhteydessä 18.9.2020. Esitän muutosta kohtaan Muut asiat, siten että Sini Castrén kertoo Suomi-seuran kuulumisista ja ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmien toimeenpanon edistymisistä.
Päätös: Kokouskutsun mukana tulleeseen esityslistaan tehdään edellä mainittu lisäys kohtaan Muut asiat

Esityslista
1. Kokouksen avaus, paikallaolijoiden toteaminen
2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
4. Esityslistan hyväksyminen
5. USP:n alueen edustajan, Sakari Neuvosen katsaus USP:n toiminnasta
– USP:n päätöslauselmien eteneminen
6. Alueen järjestöjen kuulumiset maittain
7. Muut asiat
7.1. Sini Castrénin alustus ulkosuomalaisparlamentin päätöslauseiden etenemisestä
8. Kokouksen päättäminen

5. USP:n alueen edustajan, Sakari Neuvosen katsaus USP:n toiminnasta – USP:n päätöslauselmien eteneminen

Sakari Neuvonen: Kerron lyhyesti oman alueen asioista, jonka jälkeen jokainen voisi kertoa oman organisaationsa kuulumiset. Tarvitaanko tulkkausta viroksi tai venäjäksi?
Päätös: Yksikään kokoukseen osallistuneista ei toivonut tulkkausta.
Sakari Neuvonen: Korona on vaikuttanut myös Viron tilaisuuteen. Vironsuomalaisten kulttuuri-itsehallinnon ja Viron Inkerinliiton yhdessä Pärnun Inkerinsuomalaisten seuran kanssa oli tarkoitus järjestää 30. laulu- ja tanhujuhlat Pärnussa, mutta ne jouduttiin peruuttamaan koronatilanteen takia. Lisäksi Viron Suomi-seurojen kesäpäivät oli tarkoitus järjestää Haapsalussa, mutta nekin jouduttiin peruuttamaan. Suomi-seurat ovat sopineet, että vuoden 2021 kesäpäivät järjestetään Pärnussa, samalla juhlitaan Pärnun Suomi-seuran 20-vuotisjuhlia.

Viime vuonna alkunsa saanut ViaIngria, jonka tarkoituksena on yhdistää Suomenlahden ympäristön inkerinsuomalaiset, jäi myös pois. Tänä vuonna oli tarkoitus järjestää talkoot Hatsinan seudulla, muun muassa kunnostaa hautausmaata ja inkeriläiskeskusta.

Kaikki tapahtumat eivät kuitenkaan ole peruutettu. Eilen (3.10.2020) järjestettiin Narvassa Aleksanterin kirkossa Viron Inkerin 100-vuotisjuhlat. Parin viikon päästä (16.-18.10.2020) järjestetään Vironsuomalaisten kulttuuri-itsehallinnon kulttuurineuvoston vaalit.

Taisto Raudalainen: Siunattiin kaksi muistotaulua, toinen oli kolmen Viron Inkerinmaalla vuosina 1920-1944 toimineiden papin Helle Kalervo Erviön, Reino Ylönösen, Aatami Hyrrin muistotaulu ja toinen 1600-luvulla toimineelle Inkerinmaan indententti Heinrich Stahlille, Viron kirjakielen isälle. Mainituista henkilöistä pidettiin lyhyet esitelmät. Sen jälkeen oli juhlava Vox Populi -kuoron konsertti. He esittivät Veljo Tormisin suomalais-ugrilaisia lauluja sekä Pärt Uusbergin teoksen Pyhä pihlaja. Sen jälkeen pidettiin Narvan seurojentalossa tanhu- ja laulutilaisuus sekä Tuule Kann esitti Teppo Repon kantelesävelmiä. Lisäksi oli vatjalainen Katja Kutnezova esitti kansalauluja tyttärensä kanssa.

Wladimir Kokko: Sata vuotta sitten solmittiin kaksi Tarton rauhansopimusta. Toisessa perustettiin Viron Inkerinmaa ja toisessa bolshevikit lupasivat Inkerissä asuville suomalaisille kulttuuriautonomian. Tämä vuosi on hyvin merkittävä meille inkeriläisille. Lisäksi 5.10. on suomalaisen kalenterin mukaan Inkerin nimipäivä, jota on vietetty meidän kansallispäivänä. Kiitos järjestäjille!

Sini Castrén: Voisiko Wladimir kirjoittaa lyhyen esityksen näistä Tarton rauhoista, voisin laittaa ne USP:n Itä-Euroopan sivuille.

Wladimir Kokko: Inkerin Liitto on ainoa kansalaisjärjestö, joka järjesti omat kesäjuhlat, tosin koronan takia se pidettiin virtuaalisesti elokuun puolessa välissä. Yhtyeet tulivat juhlapaikalle vuorotellen ja heidän esityksistä tehtiin noin tunnin kooste internetiin. Lopullinen versio valmistuu marraskuussa. Saimme myös musiikkitervehdyksiä Virosta.

Meillä päättyi julisteprojekti, johon saimme tukea Suomi-seuralta. Se koostuu seitsemästä julisteesta suomeksi ja venäjäksi, niissä kerrotaan lyhyesti inkerinsuomalaisten kulttuurista ja historiasta. Meillä on myös kahdeksan luennon yleissivistävä sarja, niihin kuuluu myös musiikkia ja työpajoja, se kestää kokonaisen lukuvuoden kerran kuussa. Venäjänkieliset luennot on tarkoitettu Inkerin liiton jäsenille ja kaikille muille. Joka luento lähetetään suoraan nettiin. Luentosarjasta on tehty kaksikielinen esite: Keitä inkerinsuomalaiset ovat?

Tulossa on venäjänkielinen Kalevalan tekstaaminen pistekirjoituksella sokeille. Lisäksi valmistellaan selkokielistä inkerinsuomalaista historiikkia. Se on tarkoitettu Venäjällä toimiville suomen kielen opettajille.

Inkerin Liitolla on kaksi strategista tavoitetta, valitettavasti uusi puheenjohtaja Dmitri Poljakov ei ole mukana tässä kokouksessa. Hän vetää innokkaasti kahta hanketta, toinen on inkerinsuomalaisten museon perustaminen Taaitsaan. Paikka sijaitsee Keski-Inkerissä ja se on Inkerin Liiton syntymäpaikka. Meidän käytössä on siellä kaksikerroksinen puutalo, josta on tarkoitus tehdä museo. Toinen hanke on suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin pitäminen vuonna 2024 Hatsinassa. Leningradin alueella asuu neljä suomalais-ugrilaista kansaa eli suomalaisia, inkeroisia, vatjalaisia ja vepsäläisiä. Uutisena voidaan sanoa, että Leningradin hallinnollinen keskus siirtyy Hatsinaan.

Aleksanteri Kirjanen: Rauhansopimuksessa perustettiin autonomia myös Karjalaan, siitä tuli Karjalan autonominen tasavalta. Mutta inkerinsuomalaiset eivät saaneet mitään, emme ole saaneet edes Venäjällä vähemmistökansan asemaa. Suomessa päätettiin 2009, että karjalaiset ovat Suomessa vähemmistökansa.

Taisto Raudalainen: Olisi tärkeää kehittää ylirajaista yhteistyötä inkeriläisten välillä eli Ruotsin, Suomen, Viron ja Venäjän Inkerinmaan ja Karjalan välillä. Taaitsan museohanke on erittäin tärkeä. Eri maissa asuvat inkerinsuomalaiset voisivat tukea tätä hanketta, siitä voisi tulla inkeriläisten henkinen keskus.

Tatjana Bykova: Sampo-keskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on suomen kielen opettaminen ja meille on hyvin tärkeää saada selkokielisiä oppikirjoja Inkerin ja Suomen historiasta. Sampo-keskus tekee Sampo-koruja. Olemme tehneet koruja jo vuodesta 2004, Sampo-koruista voisi tulla suomalaisten kansojen brändi. Lisäksi olemme koruommelleet inkerinsuomalaisia sananlaskuja, tällä hetkellä meillä on 90 sananlaskua. Ne on kerätty eri puolilta Inkerinmaata. Aloitamme suomen kielen oppitunnit aina jollain inkerinmurteisella sananlaskulla. Tällä tavalla kieli jää elämään meidän lastenlapsillemme. Sampo-keskus valmistaa esineitä, joita se lahjoittaa uudelle museolle. Tuemme museohanketta sekä rahallisesti että esinelahjoituksin.

Sini Castrén: Suomen Inkeri-liitolla on SKS:n kanssa hanke Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun. Voisiko tähän hankkeeseen liittää helppolukuista historiajulkaisua koulujen kielenopetuksen tarpeisiin?

Wladimir Kokko: Voisin uutisena kertoa, että olen saanut selkokielinen kirjan valmiiksi, se on oikolukuvaiheessa. Seuraavaksi etsimme painokulujen rahoitusta. Hanke on toteutumassa piakkoin. Suomessa inkeriläisten muistojen keräyshanke on vireillä, ja paikallinen Inkerin Liitto tukee sitä. Lisäksi Suomessa on käynnistetty tutkimus Stalinin vainojen suomalaisista uhreista, myös tässä asiassa olemme avuksi.

Taisto Raudalainen: Helena Miettinen ja Toivo Flink ovat jo parikymmentä vuotta puhuneet helppolukuisesta historiasta ja on hienoa, että tämä hanke on nyt konkretisoitumassa.

Myös Virossa on tallennettu 20 vuoden aikana noin tuhatkunta tuntia äänitteitä, järjestelytyö on käynnissä ja tuloksena on ns. sähköinen arkisto.

Eero Pellinen: Olen koonnut inkerinmurteisia sanoja, miten niitä arkipäivässä käytettiin ja miten venäjän kieli on vaikuttanut kieleen.

Taisto Raudalainen: Hyvin ajankohtainen kokoelma. Olemme laatimassa keski-inkerin murteen sanakirjaa, tällä hetkellä koottu noin 6000 sana-artikkelia. Eeron keräämät sanat voidaan liittää tähän. Kaikki materiaali on tervetullutta! Murrekokoelmassa on käytetty petroskoilaisen Marja Mullosen, Kotimaisten kielten keskuksen ja Arvo Survon 40 vuoden aikana keräämää materiaalia sekä Mehmet Muslimovin keräämä materiaali.

Tatjana Bykova: Minua kiinnostaa sananlaskuihin liittyvä aineisto! Olemme tehneet ristipistotöitä, joihin liitämme seurakunnan nimen ja kauniin kukan. Niitä voi lähettää minulle.

Taisto Raudalainen: Järjestimme pienen seminaarin Putronniemellä eli Mooses Putron kotimuseolla Helena Miettisen aloitteesta. Paikalle tuli osallistujia Turusta, Helsingistä ja Tartosta inkerinsuomalaisia. Kyseessä on ainoa inkerinsuomalaiselle merkkihenkilölle omistettu museo maailmassa. Käsittelimme seuraavia aiheita:

1) perustetaan Putronniemeen Mooses Putron luontopolku. Hän soitti viululla luonnon ääniä;
2) Mooses Putron musiikkitapahtuma, jossa esitetään inkeriläiseen perinteeseen liittyvää uutakin musiikkia;
3) Aale Tynnin runotapahtuma ja runokilpailu;
4) karjalais-inkeriläinen ylirajainen talviurheilutapahtuma;
5) striimattuja yleisöluentoja inkerinsuomalaisista aiheista.

Markku Lehtonen: Olen Turusta Haapsaluun muuttaneena onni ollut tutustua inkerinsuomalaisuuteen syvemmin. Koska olen Viron kansalainen, minut valittiin Vironsuomalaisten kulttuuri-itsehallinnon kulttuurineuvostoon ja siinä toimiessani olen lakimieskoulutuksen saaneena tutkinut vähemmistökansallisuuslakia ja siihen mahdollisesti tehtäviä muutoksia. Olemme Taisto Raudalaisen kanssa käyneet ministeriössä esittämässä muutosehdotuksia.

Haapsalun Suomi-seuran toiminta on vilkasta, lisäksi vaihtuvuus on lisääntynyt. Tällä hetkellä enemmän suomalaisia muuttaa jostain syystä takaisin Suomeen ja luovuttu täkäläisestä kakkosasunnosta. Jäsenmäärä on laskussa, mutta on meitä vieläkin noin 150. Seuran tarkoitus on järjestää kesäpäivät vuonna 2022, jolloin seura täyttää 20 vuotta. Länsi-Viron Inkerinsuomalaisten kulttuuriseura on asettanut minut ehdolla uudestaan kulttuurineuvoston vaaleissa.

Maire Petrova: Meidän onnistui järjestämään Itä-Virumaalla lastenleiri tosin tavallista pienempänä. Merje Malkki kertoi inkeriläisten historiasta ja leikimme ja lauloimme. Lasten ryhmät eli sunnuntaikoulut (pühapäevakool) toimivat Pärnussa ja Jõhvissa. Nina Petruhhinan opettamat vanhemmat lapset osaavat jo hyvin suomea. Tänä vuonna on tulossa pienempien 4-5-vuotiaiden ryhmä, koronan takia äidit ovat kotona. Toivottavasti saamme Tatjanalta sananlaskuja lapsille!

Marraskuun 7. päivä järjestetään Kohtla-Järvellä Inkerin kulttuuripäivät. Sen yhteydessä on esillä Taisto Raudalaisen laatima inkerinsuomalaisnäyttely.

Sakari Neuvonen: Suunnitelmissa on tehdä vielä ennen talvea siirrettävä kyläkeinu. Se on aidon kyläkeinun pienoismalli, sen voi purkaa peräkärryyn ja viedä erilaisiin suomalaisten kulttuuritapahtumiin, se toimii niiden tapahtumien mainoksena ja vetonaulana. Tähän projektiin käytetään Suomi-seuran hankerahoja. Keinun rakentamisesta tehdään dokumenttielokuva, johon liitetään Taisto Raudalaisen luento suomalais-ugrilaisesta kyläkeinuperinteestä, keinumiseen liittyvästä suullisesta perinteestä ja lauluista.

Taisto Raudalainen: Kyseessä on suuren perinteisen kyläliekun pienoismalli. Keinun piirustukset on peräisin SKS:n arkistosta.

7. Muut asiat

7.1. Sini Castrénin alustus ulkosuomalaisparlamentin päätöslauseiden etenemisestä

Sini Castrén: Tämä ulkosuomalaisparlamentin Itä-Euroopan aluekokous on historiallinen, rajat ovat menneet kiinni, mutta silti kokous voidaan pitää virtuaalisesti ensimmäisenä laatuaan.

Viime täysistunnossa tehtiin 56 päätöslauselmaa. Meidän piti järjestää tänä vuonna 10. täysistunto, mutta pandemian takia, me jouduimme perumaan sen maaliskuussa. Istunto siirrettiin vuodella, tällöin tuli myös vuosi aikaa panna päätöslauselmia toimeen, toimintaraportti tulee ennen seuraavaa istuntoa.

Puhemiehistön syyskokoukset jaettiin kolmeen osaan ja ne pidetään virtuaalisesti syksyn aikana. Ensimmäisessä virtuaalisessa tapaamisessa suunniteltiin toimintaa, lokakuussa keskustellaan päätöslauselmien edistymisestä.

Kirjeäänestys on tärkeä asia, se oikeuttaa osallistumaan valtiollisiin vaaleihin ympäri maailmaa. Ensimmäistä kertaa pääsi kirjeitse äänestämään 2019 eduskuntavaaleissa ja heti perään EU-vaaleissa. Se nosti massiivisesti ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuutta. Löimme laudalta Ruotsin, heidän ensimmäisissä kirjeäänestysvaaleissa ei tapahtunut näin suurta äänestysinnostuksen nousua. Kirjeäänestysmahdollisuus on kaksoiskansalaisuuden rinnalla USP:n tärkeimpiä saavutuksia.

Itä-Suomen alueella on suomalaisten peruskoulujen edellytysten turvaaminen. Kuudesta ulkomaankoulusta Itä-Euroopan alueella toimii neljä, Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Tartossa. Koulut olivat mukana vuosina 2018-2019 toimineessa opetus- ja kulttuuriministeriön ulkomaankoulujen asemaa ja tulevaisuutta kartoittavassa työryhmässä. Työryhmä lopetti toimintansa 2019 kesäkuussa. Ulkomaankoulut olivat hyvin tyytymättömiä työryhmän tulokseen. Työryhmä käsitteli samalla ulkomailla toimivia 145 Suomi-koulua. Se oli periaatteessa hyvä, mutta kuusi ulkomaankoulua joutui lopulta antamaan eriävän mielipiteen työryhmän loppuselvitykseen. Koulujen päätavoite eli toiminnan turvaaminen oppilaiden hyväksymisen kriteerien osalta ei edistynyt. Eriävän mielipiteen allekirjoitti myös Suomi-seura. Työ kuitenkin jatkuu.

Suomi-koulujen toimintaedellytyksiä on turvattu. Olemme yhdeksän kertaa saaneet ministeriön ehdotuksesta suuremman summan. Viime syksyä tukea nostettiin historiallisesti 32 prosenttia. Seuraavaan istuntoon on tulossa aloite, että valtionavun kriteeriä tulee laskea 6 oppilaasta neljään oppilaaseen työryhmää kohden ja että alle kolmivuotiaat otetaan valtionavun piiriin. Lisäksi valtionavun määräraha pitäisi saada pysyväksi riittävälle tasolle.

Yleisen kielikokeen osalta, ei vieläkään ole selvää, miksi YKI:ä ei voi suorittaa Suomen ulkopuolella. Tämä on vastoin ministeriön aikaisempia selvityksiä. Tämä helpottaisi lasten opettamisen motivointia.

Espanjan aurinkorannikolle saatiin sosiaalityöntekijä. Siellä asuu talvikausina 30 000 suomalaista. He eivät ole perinteisiä turisteja. Työntekijä auttaa erityistukea vaativia, keskivertosuomalainen ei ole veropakolainen tai varakas, vaan terveytensä takia Espanjaan talvikaudeksi osittain tai pysyvästi muuttanut. Jotkut valtion virastot ja monet suomalaiset yritykset ovat ulkoistaneet työntekijänsä Espanjaan mm työvälitysyritys Barona. Tyypillinen suomalainen on määräaikaisessa työsuhteessa Espanjassa toimiva ihan tavallinen suomalainen.

Opiskelijoiden rajaesteiden madaltamisen helpottamiseksi opetushallitus on lisännyt sivustolle opintopolku.fi ruotsin- ja englanninkieliset sivut. Sieltä saa tietoa ammatillisesta koulutuksesta.

Päätöslauselma 5/2017 Suomen pitkät viisumit myös ulkosuomalaisyhteisöjen suosittelukirjeellä sekä päätöslauselma 6/2017 Suomen kansalaisten lähisukulaisten ilmaiset ja pysyvät viisumit eivät valitettavasti ole edenneet. Puhemiehistö keskusteli asiasta keväällä 2019 ulkoministeriön kanssa, mutta emme saaneet toivottua vastausta. Syksyllä Venäjä muutti viisumikäytäntöjään siten, että suomalaisilla on mahdollista hakea 8 päivän sähköistä ilmaista viisumia Pietariin ja Leningradin alueelle. Vastavuoroisuus ei toteutunut. Schengen-sääntöjen mukaan on vaatimus, että Venäjältä tulevilta omatoimimatkailijoilta ja turisteilta vaaditaan palkka- ja varallisuustietoja viisumia haettaessa. Kuitenkin EU:n ja Venäjän välisen Schengen-sopimuksen mukainen mahdollisuus myöntää maksuttomia viisumeja säilyi.

Ulkoministeriön mukaan Suomen kansalaisten sisarukset eivät ole EU- ja Venäjän välisen helpotussopimuksen mukaisesti lähisukulaisia. Suomessa asuvalla lähisukulaisella on oltava Venäjän kansalaisuus. Sopimuksen mukaan lähisukulaisia ovat puoliso, lapset, adpotiolapset ilman ikärajaa, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset. Eli lähisukulaisuus tulkitaan vertikaalisesti, mutta ei horisontaalisesti sisarukset.

Suomi-seura on perustanut ulkosuomalaisten tiedotukseen seuraavat sivustot: Nuoret maailmalla, Seniorit maailmalla sekä Perhe maailmalla. Näiltä sivuilta saa tietoa maailmalle muuttavat, siellä asuvat ja sieltä palaavat.

Syyskuussa eduskunta perusti ulkosuomalaisten ystävyysryhmän. Sitä johtaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Toivottavasti myös tätä kautta saadaan tuoda esille ulkosuomalaisien tärkeitä asioita.

Tällä hetkellä näyttää olevan selvä, että emme pysty järjestämään ulkosuomalaisparlamentin 10. istuntoa Helsingissä kesäkuussa 2021. Istunto pidetään digitaalisesti. Pyrimme takaamaan, että kaikki pääsevät mukaan istuntoon, äänestämään sekä osallistumaan valiokuntatyöskentelyyn. Istuntoon tulevat presidentin ja eduskunnan puhemiehen etätervehdykset. Aloitteita istuntoon voi tehdä ja kaikki jo esitetyt aloitteet otetaan käsittelyyn, niitä on jätetty jo 69. Jätetyt aloitteet löytyvät kotisivulta tulojärjestyksessä. Voi olla, että 11. istunto järjestetään hybridina siten, että se järjestetään paikan päällä Helsingissä ja samalla pääsee mukaan myös etänä. Meidän täytyy varmistaa, että karanteeni- tai kokoontumisrajoitukset eivät estä istuntojen järjestämistä.

Sakari Neuvonen: Voimme Wladimir Kokon kanssa miettiä, onko tarvetta virtuaaliseen yhteydenpitoon muissakin asioissa. Myös Taisto Raudalaisen esittämä virtuaaliluento jostain tietystä aiheesta on hyvä idea. Samalla harjoittelemme digitaitoja ja testaamme yhteyksien sujuvuutta.

8. Kokouksen päättäminen

Sakari Neuvonen: Päätämme kokouksen kello 11.40.