USP:n puhemiehistö syyskokouksessa 2017: eturivissä vasemmalta Katia Brunetto, Josefin Gustafsson, Satu Oldendorff, takarivissä vasemmalta Seija Sjöstedt, Barbro Allardt Ljunggren, Mikko Pekkala, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg ja puheenjohtaja Jarmo Virmavirta, Hanna Wagner ja parlamenttisihteeri Sini Castrén sekä taaimpana Sakari Neuvonen. Kuvasta puuttuu Kanadan edustaja Veli Niinimaa.
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu Helsingissä 12. – 13.4.2018

MISSÄ OVAT ULKOSUOMALAISET HALLITUKSEN POLITIIKASSA?

Näkyvätkö ulkosuomalaiset hallituksen politiikassa? kysyy ulkosuomalaisparlamentin (USP) puhemiehistö Suomi-Seura ry:n puheenjohtajan ja USP:n puhemiehen Jarmo Virmavirran johdolla eduskuntaryhmiltä perjantaina 13.4. klo 10:30 – 12:00 Kansalaisinfossa järjestettävässä avoimessa keskustelutilaisuudessa.

Tilaisuuden avaa kansanedustaja, Suomi-Seura ry:n varapuheenjohtaja Eva Biaudet. Keskustelun kärjessä on tarve turvata ulkosuomalaisparlamentin asema Hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelman 2017 – 2021 mukaisesti. Muita ajankohtaisia ulkosuomalaisasioita on tiedotuskampanja kirjeäänestyksestä sekä Suomi-koulujen ja suomalaisten ulkomaankoulujen toimintaedellytysten varmistaminen.

”Ulkosuomalaisparlamentin asema tulee vahvistaa lainsäädännöllä”, toteaa USP:n puhemies Jarmo Virmavirta ja jatkaa: ”USP hoitaa selkeästi julkista tehtävää eli yhteydenpitoa suomalaisen yhteiskunnan ja ulkosuomalaisten välillä. Se on mielletty tärkeäksi jo itsenäisyyden alussa. Sen merkitys on 2000-luvulla globalisaation aikakaudella vain kasvanut. Suomi-Seura vetoaa eduskuntaan asioiden hoidon kiirehtimiseksi, sillä valtioneuvoston ja hallinnon kautta kaikki tapahtuu liian hitaasti. Kaksoiskansalaisuus ja kirjeäänestys ovat siitä esimerkkejä. Molempien toteuttaminen kesti viitisentoista vuotta, mikä nopeasti muuttuvassa maailmassa on tietenkin uskomattoman pitkä aika. Ulkosuomalaisparlamentin aseman vahvistaminen sopisi hyvin myös hallituksen tavoitteeseen kehittää demokratian instituutioita osallisuuden vahvistamiseksi.”

Kirjeäänestyksestä tiedotuskampanja ulkosuomalaisille

Suomi-Seura ry ja USP järjestävät tehokkaan ja monikanavaisen tiedotuskampanjan kirjeäänestyksestä ulkosuomalaisille. Eduskunta hyväksyi 21.11.2017 Suomen vaaliolosuhteissa historiallisen lainmuutoksen, joka sallii kirjeäänestyksen ulkosuomalaisille kevään 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on lähes 250 000. Äänestysvilkkauden odotetaan kasvavan ulkosuomalaisten keskuudessa.

”Mahtaako päättäjien mielenkiinto myös ulkosuomalaisia kohtaan vihdoin herätä?”, kysyyPohjois-Euroopan alueen varapuhemies Seija Sjöstedt. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Ruotsissa oli jo yli 109 000 äänioikeutettua.

Ulkosuomalaisten maailmanlaajuinen verkosto Suomen tukena

Suomen etu on ottaa maailmalla asuvat suomalaiset mukaan rakentamaan yhdessä kansainvälisesti verkostoitunutta Suomea. USP:n puhemiehistö keskustelee ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden kanssa siitä, miten ulkosuomalaiset voivat tukea Suomen elinkeinoelämän ja koulutuksen kansainvälistymistä. Ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa, joista Suomen kansalaisia on noin 300 000.

www.usp.fi