Sisäministeri Maria Ohisalo. Takana näkyy ministeriön vehreä sisäpiha.

Teksti: Kari Martiala Kuvat: Valtioneuvoston kanslia 
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 2/2020

”Lähetän terveiset kaikille suomalaisille  sinne maailmalle ja heidän perheenjäsenilleen.” 

Sisäministeri Maria Ohisalo-

– On erittäin tärkeää, että kaikki näkemykset otetaan vastaan ja saamme sen näkökulman, miten me toimimme tässä globaalissa ja verkottuneessa maailmassa. Kaikki kehittämisajatukset ja ideat maailmalta ovat todella tarpeen, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Hallituksen pian vuoden mittaista taivalta ovat työllistäneet erilaiset kriisit. Ensin oli EU:n puheenjohtajuuskausi, sen jälkeen tuli hallituskriisi ja nyt koronakriisi.

– Sisäministeriön tehtäväkenttää laajemmin miettiessä voi todeta, että meillä on valtavan iso kirjo asioita ja paljon on ollut myös perehdyttävää tämän ensimmäisen vuoden aikana. Toivoisin, että nyt kun kohta on ensimmäinen vuosi sisäministerinä täynnä, pääsen jatkossa hieman rauhallisemmin perehtymään asioihin, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

– Ulkosuomalaisasia on valtavan kattava ja se koskee monia ministeriöitä. Poikkihallinnollisuus voi usein olla haaste, josta puhutaan paljon hallituksessa, kuntatasolla ja monessa muussa yhteydessä. Vaikka itse ilmiöt saattavat helposti ylittää hallinnon rajoja, siiloudutaan helposti tiettyihin paikkoihin. 

Ohisalon mukaan sisäministeriön pirtaan politiikkaohjelman koordinoiminen sopii mainiosti.

– Toki kuulen mielelläni niitä ajatuksia, mitä Suomi-Seurassa on, ja siitä, minkälaista keskustelua on käyty aikaisemmin ja toimiiko tämä parhaalla tavalla nykyisellään vai olisiko järkevämpää perustaa uudenlaisia foorumeita, jotta asiat kulkisivat paremmin ministeriöiden välillä, hän sanoo.

– Vuosi sitten, kun ryhdyttiin neuvottelemaan hallitusohjelmasta, teimme ensimmäistä kertaa ilmiöpohjaista työskentelyä, jonka avulla asioita voidaan nähdä laajemmin.  

Ilmiöpohjaisuus ei ole kovin helppo työskentelytapa, mutta nyt lähdettiin liikkeelle ilmiö kerrallaan eikä sen mukaan, mikä ministeriö kulloinkin oli kyseessä.

– Kun mietittiin vaikkapa turvallista oikeus­valtiota, sinne linkittyivät hyvin vahvasti sisäministeriö, oikeusministeriö sekä puolustusministeriö. Kun rakennetaan turvallista oikeus­valtiota, muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollolla on myös merkitystä siinä kokonaisuudessa. 

Sisäministeri Maria Ohisalo aurinkoisena kesäpäivänä.Kaikki ideat kannattaa heittää pöydälle

Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on voimassa vuoteen 2021 asti. Ennen kuin ohjelma tulee tiensä päähän, hallituksessa ryhdytään miettimään jatkoaskeleita. Sitä mikä on jatkoaskeleiden muoto, ei ole vielä tässä vaiheessa linjattu. 

– Kyseessä voi olla poliittinen ohjelma, strategia tai vaikkapa poikkihallinnollinen virtuaalinen pyöreä pöytä, joka toimisi aktiivisemmin ja tekisi yhteistyötä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jotka tämän teeman ympärillä toimivat. Minusta kaikki ideat kannattaa nyt heittää pöytään, ja mietitään sitten, mitkä ovat ne seuraavat askeleet tästä eteenpäin. 

Ohisalolla on itsellään tutkijan tausta, ja hän on tehnyt vuosia tutkimustyötä.

– Olenkin miettinyt, miten tutkijat voisivat olla mukana tässä suunnittelutyössä. Voisi olla mielenkiintoista käynnistää esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutin muuttoliiketutkijoiden kanssa yhteistyö tämän ohjelman valmistelussa. Otan mielelläni tällaisia ideoita vastaan.  Tämä on valtavan suuri kysymys maailmanlaajuisesti, sillä muuttoliikkeet suuntautuvat eri aikakausina eri suuntiin. Varsinkin nyt ilmastonmuutoksen aikakaudella ja kun meillä voi olla vielä koronavirusta pahempiakin pandemioita edessä, meidän pitää varautua uudenlaiseen maailmaan ja uudenlaisiin muuttoliikkeisiin. 

Ihmisten ei pitäisi joutua muuttamaan maasta, josta pitävät

Ulkoministeriö suositteli koronan alkumetreillä, että matkoilla olevat suomalaiset palaisivat Suomeen. Samaan aikaan moni pysyvästi ulkomailla jo pidempään asunut mietti, että nyt voisi olla oikea aika palata Suomeen. Ihmisiä on mietityttänyt, miltä maailma näyttää koronan jälkeisessä ajassa, sillä emme tule pääsemään tästä viruksesta irti vielä pitkään aikaan. 

– Moni on varmasti pohtinut sitä, että suomalainen hyvinvointivaltio pystyy perinteisesti aika hyvin vastaamaan kaikennäköisiin kriiseihin. Me teemme varautumis- ja valmiussuunnittelua, ja olemme koronan aikana pystyneet nopeasti turvaamaan terveydenhuoltojärjestelmämme. Kaikkialla maailmassa ei ole välttämättä ihan samanlaista tilannetta. 

Globaali kriisi tarkoittaa Ohisalon mukaan globaaleja ratkaisuja.

– Suomen hallitus tukee Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaa ja osallistumme yhdessä rokotetutkimukseen. Tavoitteena maailmanlaajuinen ratkaisu, jotta ihmiset eivät joutuisi koronan takia jättämään niitä paikkoja, joissa viihtyvät ja joissa asumisesta he pitävät, Ohisalo muistuttaa.

On tärkeää viedä hyvää Suomi-kuvaa maailmalle  

Sisäministeri Maria Ohisalo sisäministeriön edessä, Helsingin Kruununhaassa.Sisäministeri Ohisalolla on hyvä tuntuma siihen, minkälaista on elää ulkomailla. 

– Olen asunut Ruotsissa vajaat pari vuotta opiskelemassa ja työharjoittelussa. Pariisissa vietin yhden syksyn opiskelemassa, ja myöhemmin Oxfordissa Englannissa tein pari kuukautta väitöskirjaani. En kuitenkaan ole virallisesti siirtänyt kirjojani niihin maihin, koska kyseessä on ollut tietty ajanjakso, jonka olen asunut siellä. Ne ovat olleet minulle kuitenkin valtavan tärkeitä kokemuksia, Ohisalo kuvailee.

Ulkosuomalaiset muodostavat Ohisalon mielestä merkittävän voimavaran koko Suomelle. 

– On erittäin tärkeää, että kaikki näkemykset otetaan vastaan. Siten saamme sen näkökulman, miltä näyttää sieltä vähän kauempaa se, miten me toimimme tässä globaalissa ja verkottuneessa maailmassa. 

– Eli ei myydä vain suomalaisia tavaroita ja osaamista, vaan myydään puheissa ja someviestinnässä sitä hyvää Suomi-kuvaa, joka voi tuoda investointeja Suomeen tai jonka ansiosta ihmiset haluavat muuttaa muualta Suomeen ja tehdä töitä täällä. Työvoimapula iskee Suomeen lujasti, sillä väestö ikääntyy siinä missä monessa muussakin länsimaassa. Kaikki kehittämisajatukset ja ideat maailmalta ovat todella tarpeen, Ohisalo sanoo.

Juuri näistä syistä tulevan ulkosuomalaispoliittisen ohjelman, strategian tai jokin muun vaihtoehdon rakentaminen on hänen mukaansa hyvä paikka osallistamiselle.

– En ole ihan varma, miten aikaisemmissa ohjelmaprosesseissa on kyetty kuulemaan laajalti ihmisiä, mutta kaikki ideat ja näkemykset, jotka saadaan mukaan valmisteluun, kiinnostavat. 

Suomalainen voi aina palata takaisin Suomeen

Hallitus käy jatkuvasti keskustelua siitä, mitkä ovat koronasta selviytymisen exit-strategian keinot ja millä askelluksella tästä kurimuksesta päästään irti. Osana exit-keskustelua hallitus pohtii myös, mistä rajoituksista voidaan vähitellen irtautua. 

– On toivottavaa, että ihmiset pääsevät elämään nopeasti mahdollisimman tavallista elämää. Meidän pitää vain oppia elämään tämän taudin kanssa, sillä korona voi pysytellä täällä hyvinkin pitkään, ennen kuin rokotteet keksitään.

Hallituksen tavoitteena on Ohisalon mukaan saada tilanne hallintaan niin, että rajoja voidaan ryhtyä avaamaan.

– Loma-ajan matkustajaliikenne vapautuu aivan viimeisten joukossa. Suomen kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään on kuitenkin aina oikeus palata Suomeen ja oikeus myös poistua maasta, koska nämä oikeudet on kirjattu perustuslakiin, hän toteaa. 

Suomeen voi siis aina tulla takaisin, täällä järjestelmä toimii ja ihmisiä tuetaan. Ainoa ongelma on siinä, että liikkuminen on vaikeaa, sillä Euroopassa kulkuyhteydet ovat nyt hyvin rajoitettuja. 

– Meidän pitää elää viikko kerrallaan, koska tauti on niin uusi ja siitä tulee jatkuvasti uutta tietoa. Suomessa voidaan joutua rajaamaan alueita vielä enemmänkin, jos tauti lähtee jollakin uudella tavalla liikkeelle. 

Ohisalo on saanut palautetta maailmalta, ja ihmiset selvästi seuraavat aktiivisesti sitä, miten koronatilannetta hoidetaan Suomessa. 

– Me olemme onnistuneet monessa asiassa. Siitä isoin kiitos kuuluu tietysti ihan jokaiselle suomalaiselle, paitsi täällä Suomessa niin myös ulkomailla. 

– Me olemme tunnetusti aika sääntöorientoitunutta kansaa. Meidän on helppo kuunnella ja luottaa asiantuntijoihin ja viranomaisiin, mikä ei aina ole muualla maailmassa yhtä selvää. On hienoa nähdä, että ihmiset toimivat ohjeiden mukaan, koska vain sillä keinolla me saamme hillittyä tätä tautia. Me voimme poliittisesti tehdä rajoituksia, mutta voimme lopulta kieltää aika vähän asioita. En haluaisi elää sellaisessa Suomessa, jossa koskettaisiin perusteetta ihmisten perusoikeuksiin. 

Maria Ohisalo, 35, on toiminut Suomen sisäministerinä ja vihreiden puheenjohtajana vuodesta 2019. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori (sosiologia) ja valtiotieteiden maisteri (sosiaalipolitiikka). Hän on ollut vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton yhteispuheenjohtajana vuosina 2013–2014, vihreiden varapuheenjohtajana vuosina 2015–2019 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2017. 

Sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valmistelusta. Sisäministeriö myös edustaa Suomea maahanmuuttoasioissa Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä huolehtii maahanmuuttoasioihin liittyvän toiminnan yhteensovittamisesta hallinnonalojen välillä. Sisäministeriö koordinoi hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman valmistelua.

Lue lisää: