Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö tapaamassa Yleisradion toimitusjohtajaa Merja Ylä-Anttilaa.

Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista ja lähes 2 miljoonaa henkilöä, joilla on suomalaiset juuret. Vuonna 2018 Suomesta muutti ulkomaille 19 148 henkeä, joista Suomen kansalaisia oli runsaat 11 500.

-Ulkosuomalaisten verkosto kasvaa, laajenee ja moninaistuu – onko Suomi valmis? kysyy Suomi-Seuran puheenjohtaja ja ulkosuomalaisparlamentin puhemies Markus Aaltonen.

Suomalaisten liikkuminen maailmalla on aikamme megatrendi, joka tulee huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Ulkosuomalaisten yhteyttä Suomeen on 22 vuoden ajan edistänyt ulkosuomalaisparlamentti (USP), joka on ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi ja ulkosuomalaisten linkki Suomeen. USP:n puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin 7. – 8.10.2019.

Ulkosuomalaisparlamentin ansiosta Suomeen saatu mm. kaksoiskansalaisuus, ulkomaille maksettavien työeläkkeiden verotuksen kohtuullistaminen ja kirjeäänestysoikeus maailmalla vaalien aikana oleskeleville suomalaisille. Ensimmäisissä kirjeäänestysvaalit olivat kevään 2019 eduskuntavaalit, joissa äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisesti 2,5 prosenttiyksikköä.

Suoen menestyksen avaimet ovat olleet koulutus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet. Ulkosuomalaisten yhteys Suomeen säilyy suomen kielen ja kulttuurin kautta. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö keskustelee Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan kanssa YLE:n ohjelmiston näkyvyydestä ja monipuolisuudesta maailmalla.

On tärkeää turvata ulkomailla asuvien suomalaislasten ja -nuorten kielellinen kehitys maailmalla ja saumaton paluumuutto Suomeen. Tässä Yleisradiolla on merkittävä rooli, toteaa Markus Aaltonen.  

Kielellisen ja kulttuurisen yhteyden säilymisen edistämistä tukee maailmalla olevat noin 140 Suomi-koulua. Kouluja on kaikissa maanosissa ja niissä opiskelee noin 4200 oppilasta. Suomi-koulut ovat kielikouluja, jotka tekevät tärkeää työtä suomen kielen hyväksi globaalisti: ne ovat merkittävä tuki ulkosuomalaislasten kielellisessä kehityksessä ja monikielisyyskasvatuksessa.  Suomella on kuusi suomalaisen ulkomaankoulua, joissa opiskelee yhteensä yli 500 oppilasta. Koulut sijaitsevat Brysselissä, Fuengirolassa, Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Tartossa. Ulkomaankouluissa opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti ja ne mahdollistavat suomalaislasten ja -nuorten saumattoman paluumuuton Suomeen.

Ulkosuomalaisten digitaalisten palveluiden saavuttaminen tulee turvata uudessa Digi- ja väestötietovirastossa. USP:n puhemiehistö tapaa Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskarin ja johtaja Timo Salovaaran, jotkaselvittävät yhtenäisen kansallisen sähköisen tunnistautumisen nykytilaa ja tarpeita. Ulkosuomalaisten sähköinen yhteys Suomeen on varmistettava, jotta ulkosuomalaiset voivat Suomessa asuvien kansalaisten tavoin nauttia julkisista digitaalisista palveluista ja saada tarkastella itseään koskevia viranomaistietoja.

Tuoreen Suomi-Seura ry:n tilaaman selvityksen mukaan suomalaisnuorten siivet vievät maailmalle. Selvityksen mukaan 18 – 29 vuotiaat ulkosuomalaisnuoret ovat yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ja tahtovat osallistua. Nuoret toivovat verkostoitumista ja he kokevat, että ulkosuomalaisuus pitäisi paremmin huomioida Suomessa. Vastauksissa korostuivat liikkuvuus paikasta toiseen ja maailmankansalaisuus.

Suomi-Seuran selvitys  Siivet vievät, juuret Suomessa julkaistiin eduskunnan Kansalaisinfossa pidetyssä tilaisuudessa 7.10. Tilaisuuden järjestivät Suomi-Seura ry ja eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Outi Arvolan toteuttama selvitys ”Siivet vievät, juuret Suomessa” julkaistiin maanantaina 7.10. eduskunnan Kansalaisinfossa pidetyssä tilaisuudessa.

Yhteydenotot: Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi ja 040 777 8810 ja parlamenttisihteeri Sini Castrén info@usp.fi ja 09 684 2127.