31.7.2020

Suomi-Seura ry: lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi mediatukilautakunnasta ja valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta journalistisen sisällön edistämiseen (VN/9067/2020)

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Suomi-Seura ry:ltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi mediatukilautakunnasta ja valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta journalistisen sisällön edistämiseen.

Ulkosuomalaismedia huomioitava asetuksessa

Valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaisesti säädettäisiin valtionavustuksen myöntämisestä Suomessa toimiville medioille, joiden liikevaihto on merkittävästi vähentynyt COVID 19-tartuntatautiepdemian vuoksi. Tukea voisi hakea mm. paikallisen tai alueellisen journalismin vahvistamiseen ja tutkivan journalismin tuottamiseen.

Avustuksen tavoitteena on lisätä monimuotoista journalistista sisältöä sekä sen tarjontaa ja kehittää journalismia erityisesti paikallisella ja alueellisella tasolla.

Esitetyn valtionavustuksen lähtökohdat ovat kannatettavia, mutta asetusluonnoksessa ei ole huomioitu ulkosuomalaismediaa. Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Toisen ja kolmen polven ulkosuomalaiset mukaan laskettuna ulkosuomalaisia on noin 2 miljoonaa. Lisäksi suomalaiset tekivät vuonna 2019 ulkomaille 8,1 miljoonaa erilaista vapaa-ajanmatkaa (Lähde: Tilastokeskus). Maailmalla toimii useita kymmeniä suomalaismedioita. Ulkosuomalaisille suunnatulla journalismilla on merkittävä rooli maailmalla olevien suomalaisten elämässä: oikean tiedon saaminen omalla äidinkielellä on jokaisen oikeus. Ulkosuomalaismedialla on myös tärkeä tehtävä Suomen tunnetuksi tekemisessä ja Suomi-kuvan muodostamisessa ulkomailla.

COVID-19-viruksen aiheuttaman pandemian ja sen rajoittamiseksi asetettujen toimien vaikutus ulkosuomalaismedian liiketoimintaan on ollut merkittävä. Maailmanlaajuinen COVID 19 –epidemia on johtanut ulkosuomalaismedian talousahdinkoon, eikä se kykene tehtäväänsä suorittamaan ilman lisätukea. Epätietoisuus tulevasta ja pelko koronaviruksen mahdollisesta toisesta aallosta seurauksineen hankaloittaa ulkosuomalaisten medioiden tilannetta entisestään.

Esimerkkejä ulkosuomalaismedian tilanteesta  

Espanjan Aurinkorannikolla oleskelee noin 25 000 – 30 000 suomalaista ja se on yksi maailmalla olevista suurimmista suomalaiskeskittymistä. Lisäksi Espanja on yksi suosituimmista suomalaisten matkakohteista ja sinne matkaa vuosittain satojatuhansia suomalaisia. Vuonna 2019 Espanjaan tehtiin lähes 700 000 matkaa. (Lähde: Tilastokeskus). Espanjassa toimii useita ulkosuomalaismedioita: aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja nettimedioita.

Kun Suomen hallitus kehotti kansalaisiaan palaamaan Suomeen, tuhannet suomalaiset tekivät päätöksen palata kotimaahansa. Osa lähtijöistä teki lähtöpäätöksen hyvinkin nopeasti. Tilanteet vaihtuivat, määräyksiä annettiin ja muutettiin nopeassa tahdissa. Suurin osa Espanjassa olevista suomalaisista ei pysty sujuvasti seuraamaan paikallista espanjankielistä tiedotusta, joten ulkosuomalaismedian merkitys tilanteessa oli ratkaiseva: tiedottamisen tarve sekä Espanjaan jääneille suomalaisille sekä Suomeen palanneille kasvoi merkittävästi. Espanjansuomalaiset mediat lisäsivät akuuttia sisällöntuotantoa ja tiedottamista huomattavasti. Oikean tiedon jakaminen ja virheellisen tiedon oikaiseminen teetti runsaasti työtä tilanteessa, jossa paniikki ja pelko lisääntyivät. Samanaikaisesti mainostajat irtisanoivat olemassa olevat sopimuksensa ja lehtien mainosmyynti loppui lähes kokonaan yhdessä yössä. Normaaliin vuoteen verrattuna liikevaihto on pudonnut alle 20 prosenttiin. Taloudelliset tappiot ovat olleet merkittäviä ja johtaneet irtisanomisiin ja lomautuksiin. Uutisointi on tapahtunut pääosin päätoimittaja- ja vapaaehtoisvoimin.

Vastaava tilanne on myös muualla maailmalla toimivalla ulkosuomalaismedialla. Mainostulojen häviäminen on johtanut kestämättömään tilanteeseen samalla kun tiedontarve on lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi Virossa toimivan suomalaisradiokanavan kuuntelijaluvut ovat kasvaneet. Suomalaisia on Virossa kirjoilla lähes 9000 ja lisäksi tuhansilla suomalaisilla on vapaa-ajan asunto Virossa (Lähde: ulkoministeriö). Radiokanavaa seurataan kuitenkin maailmanlaajuisesti ja sillä on noin 90 000 analogista kuuntelijaa kuukaudessa ja lähes 732 000 nettiklikkausta eri puolilta maailmaa kahden kuukauden aikana. Radiokanavan mukaan mainosmyynti on pudonnut 95 prosenttia ennen pandemiaa olevaan tilanteeseen nähden. Myös Ruotsissa toimivilla useilla ulkosuomalaismedioilla on vastaava tilanne. Ruotsinsuomalaisilla medioilla on entistä suurempi kysyntä, mutta mainostulot ovat romahtaneet matkailun hiipumisen myötä eikä kulttuuritapahtumia järjestetä. Ruotsinsuomalaiset ovat Pohjoismaiden suurin vähemmistö. Yli 150 000 Suomessa syntynyttä asuu Ruotsissa ja peräti 720 000 henkilöllä on juuret Suomessa. Ruotsinsuomalaisten osuus koko Ruotsin väkiluvusta on 7,2 prosenttia. (Lähteet: ulkoministeriö, Sveriges Radio Finska).

Muutosesitys asetusluonnoksen 4 §:ään ja 5 §:ään  Suomi-Seura ry pitää välttämättömänä ja esittää, että myös ulkosuomalaismedia sisällytetään valtionavustuksen asetuksen piiriin. Maailmalla toimivien suomalaismedioiden, joiden liikevaihto on merkittävästi vähentynyt COVID 19-tartuntatautiepdemian vuoksi, tulee voida hakea avustusta alueellisen ja paikallisen journalismin vahvistamiseen ja tuottamiseen maailmalla. Pidämme myös tärkeänä, että valtionavustusta voisi hakea vähintään 10 kertaa vuodessa julkaistavat mediat.   Suomi-Seura esittää seuraavaa lisäystä (alleviivattu) asetusluonnoksen 4 §:ään: 4 § Avustuksen tarkoitus   Liikenne- ja viestintävirasto voi 2 §:ssä tarkoitetun tavoitteen toteuttamiseksi hakemuksesta myöntää 1 §:ssä tarkoitettua valtionavustusta journalismin edistämiseksi.      Avustusta voidaan myöntää monipuolisen valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen journalismin mukaan lukien ulkosuomalaisjournalismin, tutkivan journalismin tai tavanomaista syvällisempien journalististen kokonaisuuksien tuottamiseen. Tukea voidaan myöntää myös digitaalisten julkaisujen ja journalistisen sisällön lisäämiseen tai vahvistamiseen.

Suomi-Seura esittää seuraavia muutoksia (alleviivattu) asetusluonnoksen 5 §:ään:

5 § Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset

Tukea voidaan myöntää Suomessa toimivalle tiedotusvälineelle ja ulkosuomalaisille tiedotusvälineille:

• jolla on vastaava toimittaja ja joka muutoin noudattaa lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003);
• joka toimii journalistisin periaattein;
• jonka sisällöstä vähintään 50 %:a on itse tuotettua aineistoa, joka käsittelee paikallisia, alueellisia sekä kotimaan uutisia taikka ajankohtais- ja kulttuuriaiheita;
• on laajalti saatavilla;
• joka palvelee monenlaista yleisöä eikä ainoastaan tiettyä poliittista ryhmää, elinkeinonharjoittajien ryhmää, ammattiliittoa tai muuta vastaavaa ennalta valikoitua tahoa;
• joka sisältää päivittäistä ohjelmatarjontaa, julkaistaan vähintään 10 kertaa vuodessa tai jota päivitetään verkossa säännöllisesti;
• jonka liikevaihto on COVID 19 –tartuntatautiepidemian johdosta vähentynyt vähintään 30 %:a maalis-huhtikuussa 2020 verrattuna vuoden 2020 tammi-helmikuuhun;
• joka ei ole ollut vaikeuksissa yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa (EU N:o 651/2014 ) tarkoitetulla tavalla joulukuuta 2019.

Mitä 1 momentin 3 kohdassa todetaan, ei sovelleta televisio- ja radiotoiminnan harjoittajiin. Televisio- ja radiotoiminnan harjoittajalla on oltava omaa ohjelmatarjontaa, joka käsittelee paikallisia, alueellisia sekä kotimaan uutisia taikka ajankohtais- ja kulttuuriaiheita.

Mediatukilautakunnan asettaminen

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi mediatukilautakunnasta säädettäisiin lautakunnan asettamisesta ja kokoonpanosta. Luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa on arvioitu, että lautakunnan jäsenten nimittämismenettely varmistaisi sen, että perustettava lautakunta voisi toimia riippumattomasti ja itsenäisesti tukia koskevissa kysymyksissä.

Mediatukilautakunta olisi journalismin ja mediatalouden asiantuntijoista koostuva riippumaton ja itsenäinen toimielin. Suomi-Seura ry esittää, että mediatukilautakuntaan nimitetään myös asiantuntija, joka tuntee maailmalla olevan suomalaismedian toimintakenttää.

***

Suomi-Seura ry pyytää, että lausuntomme otetaan huomioon hallituksen esityksessä laiksi mediatukilautakunnasta sekä valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksesta journalistisen sisällön edistämiseen.

Suomi-Seura ry on ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestö, joka edistää maailmalla asuvien suomalaisten asioita. Suomi-Seura ry vahvistaa noin 2 miljoonan ulkosuomalaisen yhteyksiä Suomeen ja tuo ulkosuomalaisuutta näkyväksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sekä välittää ajanmukaista tietoa Suomesta ulkomaille. Suomi-Seura ry edistää ulkosuomalaisten ja Suomen välistä vuorovaikutusta, vaalii kulttuurista yhteyttä ja vahvistaa Suomi-kuvaa.