Ruotsissa vietetään helmikuun 24. päivänä ruotsinsuomalaisten päivää. Päivä juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa ja sen tarkoitus on herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisuutta kohtaan. Eikä syyttä. Ruotsinsuomalaiset ovat suurin vähemmistö Pohjoismaissa. Ruotsissa asuu tällä hetkellä yli 720 000 henkilöä, joilla on suomalaiset juuret. Näistä arviolta viidennes on suomenruotsalaisia ja noin parisataatuhatta henkilöä käyttää suomen kieltä päivittäin.

Suomen valtion kannattaisi olla nykyistä kiinnostuneempi kasvavasta ruotsinsuomalaisesta yhteisöstä. Suomesta suurin muutto Ruotsiin tapahtui vuosina 1969 ja 1970. Silloin Suomesta muutti Ruotsiin 40 000 ihmistä kumpanakin vuonna. Suurimmasta muuttoaallosta tulee siis kuluneeksi 50 vuotta. Mutta Ruotsin vetovoima on edelleen vahva. Tilastokeskuksen viimeisimpien tilastojen mukaan Ruotsi on edelleen vetovoimaisin maa suomalaisille maailmalle lähtijöille. Kansainvälisen ”Decoding Global Talent 2018” -tutkimuksen mukaan kiinnostus ylipäänsä lähteä ulkomaille on nousussa: tutkimuksen mukaan 68 % suomalaisista haluaisi työskennellä ulkomailla, alle 30 vuotiaista jopa 77 %.

Suoranainen ihme on, kuinka vähän Ruotsissa asuvat äänestäjät kiinnostavat Suomen puolueita. Vuoden 2018 presidentinvaaleissa ulkomailla asui runsas 251 000 äänioikeutettua, joista yli 109 000 Ruotsissa. Äänioikeuttaan ruotsinsuomalaisista käytti viime vaaleissa vain noin 11,5 %. Äänestysprosentti toivottavasti nousee kevään vaaleissa, kun ulkomailla olevat voivat nyt ensi kertaa äänestää kirjeitse.

Ruotsinsuomalaiset uskovat vahvasti, että kirjeäänestys vaikuttaa positiivisesti ulkomailla olevien suomalaisten äänestysprosenttiin. Ruotsinsuomalaisten näkökulmasta haasteena nähdään kuitenkin se, että monet eivät koskaan ole asuneet Suomessa eivätkä ehkä seuraa aktiivisesti Suomen politiikkaa. Lisäksi Suomen vaalijärjestelmä poikkeaa Ruotsista, jossa henkilön sijaan sikäläisissä valtiopäivävaaleissa äänestetään puoluetta. Suomen puolueiden kannattaa huomioida tämä ulkosuomalaisille suunnatussa viestinnässään.

Lukumääräisesti eniten ulkomaille on lähdetty Helsingin, Uudenmaan, Vaasan, Oulun, Lapin ja Varsinais-Suomen vaalipiireistä. Haastamme nyt puolueet ja vaaliehdokkaat: naapurimaassa olisi tarjolla suuri äänipotti, kiinnostukaa ihmeessä!

Jarmo Virmavirta
puheenjohtaja, Suomi-Seura ry
puhemies, ulkosuomalaisparlamentti
 
Tina Strandberg
toiminnanjohtaja, Suomi-Seura ry
 
Voitto Visuri
puheenjohtaja, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto (RSKL)
 
Ella Turta
puheenjohtaja, Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto (RSN)