Merten takana kotimaa – tutkimus ulkosuomalaisista

0

Taloustutkimus teki keväällä 2022 Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta laajan kyselytutkimuksen, jossa eri puolilla maailmaa asuvilta ulkosuomalaisilta kysyttiin muun muassa heidän identiteetistään ja juuristaan sekä nykyistä asuinmaata ja synnyinmaata koskevista käsityksistä.

Teksti: Juho Rahkonen & Jussi Westinen/Taloustutkimus Oy
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 3/2022

Ulkosuomalaiset kokevat pääosin olevansa osa nykyisen asuinmaansa yhteiskuntaa ja väestöä, ja he viihtyvät asuinmaassaan hyvin. Vain kymmenisen prosenttia ulkosuomalaisista kertoo miettivänsä usein muuttamista takaisin Suomeen.

Suomea arvostetaan silti monin tavoin: Suomi ja yhteydenpito Suomeen ovat keskeisiä asioita elämässä, vaikka oma asuinmaa on muodostunut läheiseksi.

Juuret ovat arvossaan niin ulkosuomalaisilla kuin Suomessa asuvilla suomalaisilla. Eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus määrittelevät kuitenkin ulkosuomalaisia leimallisesti verrattuna Suomessa asuviin suomalaisiin.

Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Joka neljäs ulkosuomalainen pitää sekä heimoa (esim. savolainen, eteläpohjalainen, karjalainen) että maailmankansalaisuutta identiteetissään tärkeänä.

Työ ja ura ovat vieneet maailmalle

Vastaajien joukossa yleisin asuinmaa on Saksa, josta tuli 18 prosenttia vastauksista. Sitä seurasivat Yhdysvallat (12 %), Ruotsi (11 %) ja Iso-Britannia (9 %). Vastauksia saatiin kaikista maanosista ja kaikkiaan 61 maasta.

Naisia oli vastaajista selvä enemmistö, 82 prosenttia. Naisilla ulkomaille muuton syynä on miehiä viisi kertaa useammin rakkaus ja kaksi kertaa useammin seikkailunhalu. Myös perhesyyt tai parisuhde korostuu naisilla (32 %) useammin kuin miehillä (20 %). Miehet kertovat naisia useammin muuton ensisijaseksi syyksi oman työn tai uramahdollisuudet (37 % vs. 18 %).

Perhesyyt tai parisuhde on ollut tärkein muuton peruste erityisesti Ranskaan (40 %) tai USA:han (40 %) muuttaneille. Oma työ tai uramahdollisuudet korostuvat hieman Ruotsiin (30 %) ja Sveitsiin (29 %) muuttaneilla.

Rakkauden perässä on muutettu erityisesti Kreikkaan (37 %) ja Italiaan (32 %). Suomea miellyttävämpää ilmastoa pitää ensisijaisena muuton syynä vain 5 prosenttia kaikista vastaajista, mutta Espanjaan muuttaneista peräti 47 prosenttia nimeää sen muuton syyksi. Kanadassa (19 %) on eri maista ylivoimaisesti eniten niitä, jotka eivät ole muuttanut nykyiseen asuinmaahansa, vaan syntyneet siellä.

Omaa suomalaisuutta tuodaan esiin

Kanadassa (66 %) ja Sveitsissä (62 %) asuvat ovat useimmin täysin samaa mieltä väittämästä ”Tuon aina mielelläni keskusteluissa esiin sen, että olen Suomesta lähtöisin tai että minulla on suomalaiset juuret”. Espanjassa (30 %) ja Benelux-maissa (31 %) asuvissa on eniten niitä, jotka eivät tuo keskusteluissaan suomalaisuuttaan mielellään esiin.

Kanadan- ja ruotsinsuomalaiset ovat eniten innoissaan suomalaisten urheilumenestyksestä. Heistä yli 50 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämästä ”suomalaisten urheilumenestys sykähdyttää minua”.

Nuoret eivät ole yhtä kiinnittyneitä ulkosuomalaistoimintaan, -mediaan ja Suomen asioiden seuraamiseen kuin vanhemmat ikäluokat. Edes sosiaalinen media ei tavoita heitä erityisen hyvin näiden teemojen osalta. Some-foorumeja seuraavat eniten 30–59-­­v­uotiaat, kun taas alle 30-vuotiaille suhteessa tärkeämpi kanava ulkosuomalaisia koskevissa asioissa on ministeriöiden verkkosivut.

_____

Kimmo Kajaste:

Suomalaisuus pitää pintansa

Globaalit verkostot, informaatiotulva ja moninainen vuorovaikutus muokkaavat omakuvaamme. Kahtiajaot, sosiaalinen media ja populismi edistävät maailmankuvan ja identiteettien pirstaloitumista.

Identiteetit ovat kuitenkin aina yhteydessä kieleen, kulttuuriin, historiaan. Kulttuuriset juuret edistävät vahvan identiteetin syntyä.

Vaikka samaistuminen on monien eri tekijöiden summa, on suomalaisuus yhä suomalaisten itseymmärryksen keskiössä.

Suomi-Seuran identiteettitutkimuksen mukaan ulkosuomalaisista 2/3 osaa kokee itsensä täysin ja loput 1/3 jossain määrin suomalaisiksi. Olosuhdemuutokset eivät näytä murentavan suomalaisuutta.

Suomalainen luonto ja perinteet, juhlat ja symbolit koetaan tärkeiksi.

Tutkimustulos sen kertoo: äidinkieli on vahvin tekijä, kun ihminen pohtii käsitystä itsestään. Ollaan suomalaisuus-samaistumisen ytimessä.

Vahvan identiteetin turvin siedämme epävarmuutta ja muutosta.

Vahvalla identiteetillä ja yhteenkuuluvuudella on merkitystä myös silloin, kun kansalaiset ja kansakunta haluavat säilyttää demokratiansa ja sen arvoperustan.

Kimmo Kajaste on maakuntaneuvos ja entinen päätoimittaja. Hän toimi Suomi-Seuran hallituksessa kevääseen 2022 asti ja käynnisti seuran identiteettitutkimuksen.

____ 

Kyselytutkimuksen toteutti Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy.

Kyselyyn vastasi yhteensä 2026 ulkosuomalaista 1.4.–4.5.2022 välisenä aikana.

1 774 vastaajaa täytti kyselyn suomeksi, 109 ruotsiksi ja 143 englanniksi.

Kysely toteutettiin niin, että Taloustutkimus ohjelmoi kysymyslomakkeen, ja vastaajalinkki lähetettiin Suomi-Seura ry:lle, joka jakoi linkkiä omassa jäsenrekisterissään oleville vastaajille. Vastaukset tallentuivat nimettöminä Taloustutkimuksen tutkimusalustalle, josta data otettiin analysoitavaksi.Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.