Ulkosuomalaiset laulavat satavuotiaalle Suomelle. Kuva: Sakri Viklund.

Kesän suurimmassa ulksosuomalaistapahtumassa Helsingissä juhlittiin Suomi-Seuraa (90v), ulkosuomalaisparlamenttia (20v) ja satavuotiasta Suomea.

Noin 300 maailmalla asuvaa suomalaista kokoontuivat ulkosuomalaisparlamentin istuntoon 16. – 17.6. tekemään päätöslauselmia ajankohtaisista ulkosuomalaiskysymyksistä. Brexit, kirjeäänestyksen eteneminen, passien saatavuus ulkomailla, suomenkielisten peruskoulujen ja Suomi-koulujen toimintaedellytysten turvaaminen ovat esimerkkejä istunnon tekemistä päätöslauselma-aiheista.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli lähettänyt tervehdyksensä ulkosuomalaisparlamentille, jonka Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta luki istunnon aluksi.

Tasavallan presidentin tervehdys

Eduskunnan puhemies Maria Lohela ulkosuomalaisparlamentin istunnossa 16.6. Kuva: Sakri Viklund.

Istunnon avajaisjuhlapuheen piti eduskunnan puhemies Maria Lohela. Lohela korosti ulkosuomalaisten merkitystä kansainvälistyvässä maailmassa: ”Juuri teidänkaltaisilla ihmisillä on paljon annettavaa Suomelle. Ihminen tarvitsee juuret, mutta myös siivet, jotka syntyvät uusista ajatuksista. Kuten kaikki yhteiskuntaamme tuntevat tietävät, meidän maamme kaipaa uudistumista. Uusia ajatuksia syntyy parhaiten ympäristössä, missä uusi ja vanha kulttuuri kohtaavat toisensa ja pakottavat arvioimaan uudelleen totuttuja tapoja. Tällaisia ajatuksia saamme parhaiten juuri ulkomaille muuttaneilta suomalaisilta.” Lisäksi Lohela totesi, että ulkosuomalaisparlamentin työ on jo näkynyt muun muassa kansalaisuuslain uudistamisessa, suomenkielisen opetuksen puolustamisena, työeläkkeiden verotuksen kohtuullistamisessa ja kirjeäänestyksen toteuttamisessa.

Eduskunnan puhemies Maria Lohelan puhe

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ulkosuomalaisparlamentin istunnossa 17.6. Kuva: Sakri Viklund.

”Kansainvälisyyden edistämisen linjauksissa korostamme mahdollisuuttamme tehdä yhteistyössä maailman parasta. Tätä haluamme tehdä teidän kanssanne.”, totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka piti toisen istuntopäivän juhlapuheen. Hän korosti yhteistyötä paitsi ulkosuomalaisten osaajien verkostoitumisessa niin myös uudesta äänestystavasta, kirjeäänestyksestä, tiedottamisessa ja opastamisessa ulkosuomalaisille. Lisäksi Grahn-Laasosen viesti Suomi-kouluille oli, ”että meidän yhteinen tehtävämme on pitää huolta siitä, että Suomi-koulujen tulevaisuus voisi näyttää valoisalta”.

Sanni Grahn-Laasosen puhe

Parlamentin istunoon osallistuvia Suomi-koulujen opettajia. Keskellä Katia Brunetto, joka vastaanotti Vuoden ulkosuomalainen 2017 -tunnustuksen Kultarannassa. Kuva: Erkki Kellokumpu.

Helsingin kaupungin vastaanottoa isännöi Helsingin kaupungin tuore pormestari Jan Vapaavuori.

Vastaanotto Helsingin kaupungintalolla. Isäntänä pormestari Jan Vapaavuori. Kuva: Sakri Viklund.

Musiikista vastasivat fantastiset muusikot sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian.

Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian soittavat Sibeliusta Helsingin kaupungintalolla. Kuva: Tina Strandberg.

Ulkosuomalaiset lauloivat Tuomiokirkon rappusilla Pohjois-Amerikan kuoron johdolla Suomen juhlavuoden kunniaksi. Kuoroa johti Terhi Miikki Broersma ja pastori Jukka Joensuu.

Pohjois-Amerikan kuoro laulattaa ulkosuomalaisia. Kuoronjohtajina kanttori Terhi Miikki Broersma (soittaa kuvassa) ja pastori Jukka Joensuu. Kuva: Sakri Viklund.

Lue myös Suomi 100 -artikkeli Ulkosuomalaiset juhlivat satavuotiasta Suomea