Ulkosuomalaiset voivat äänestää kirjeitse seuraavista eduskuntavaaleista eli keväästä 2019 lähtien. Kuva: Suomi-Seura ry

Helsingin Sanomat 27.1.2018 / Mielipide

Matti Kalliokoski kirjoitti suomalaisten äänestysvilkkaudesta eduskunta- ja presidentinvaaleissa (HS Merkintöjä 16.1.). Erot äänestysaktiivisuudessa eivät ole enää nykyisin suuria.

Äänestysvilkkauden voidaan ennustaa kasvavan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ainakin ulkosuomalaisten keskuudessa. Silloin nimittäin maailmalla asuvat tai väliaikaisesti oleskelevat äänioikeutetut voivat ensimmäistä kertaa äänestää kirjeitse. Suomen vaaliolosuhteissa historiallinen päätös sallia kirjeäänestys ulkosuomalaisille ja ulkomailla muutoin oleskeleville hyväksyttiin eduskunnassa marraskuussa. Se on miltei täysin jäänyt medialta ja siten myös suurelta yleisöltä huomaamatta. Lainmuutos vastaa nykytilannetta, jossa suomalaisten liikkuminen on kasvava trendi. Kirjeäänestys on jo laajasti käytössä, joten tässä asiassa Suomi ei ole edelläkävijä.

Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8 – 10 prosentissa.

Tutkimusten mukaan ulkosuomalaisten kohdalla äänestämättä jättämisen tärkeimmät syyt ovat äänestämisen hankaluus eli etäisyys äänestyspaikasta, tietämättömyys Suomen poliittisesta tilanteesta ja sopimaton vaaliajankohta.

Kärkisyiden joukossa ei ole välinpitämättömyys. Tutkimustulosten johtopäätös nimenomaan on, että ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuutta nostaisi äänestysolosuhteiden helpottaminen kuten kirjeäänestyksen salliminen.

Hyväksymällä kirjeäänestyksen maailmalla oleville äänioikeutetuille Suomi on ottanut harppauksen eteenpäin demokratian edistämisessä. Nyt tarvitaan puolueiden aktiivisuutta ja julkisen vallan aktiivista viestintää kirjeäänestyksestä.

Mahtaako päättäjien mielenkiinto myös ulkosuomalaisia kohtaan vihdoin herätä?

 

Tina Strandberg

toiminnanjohtaja

Suomi-Seura ry