Saunaravintola Löyly on valittu Time Magazinen World’s 100 Greatest Places-listalle. ”Lapin talvimatkailubuumi on osoittanut sen, että Suomeen ollaan valmiita matkustamaan hyvinkin kaukaa”, Jasper Pääkkönen uskoo. Kuva: Matti Tieaho

18.5.2022
Jasper Pääkkönen tunnetaan luontoaktiivina, joka on puhunut paljon muun muassa vesistöjen suojelusta. Hän iloitsee siitä, että vesivoimalaitospatojen purku on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maailmallakin menestynyt näyttelijä antoi haastattelun Suomen Sillalle.

Suomen Silta: Olet puhunut paljon siitä, ettei Suomessa ole ymmärretty luontomatkailun arvoa siinä mittakaavassa kuin mitä se voisi olla. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä?

Jaser Pääkkönen: Suomessa ei ymmärretä sitä, mikä tekee Suomesta poikkeuksellisen muiden silmissä. Puhdas luonto on suomalaisille niin itsestään selvä asia, että emme pidä sitä lainkaan erityisenä tai ihmeellisenä, ja siksi emme ole osanneet hyödyntää sitä matkailun kehittämisessä. Puhdas luonto alkaa olla harvinaisuus. Se, että ilma on aidosti puhdasta, vettä voi juoda suoraan järvestä ja maasta voi poimia sieniä ja marjoja.

Suomen pitäisi olla edelläkävijä maailmassa pohjoisen luonnon ympärille rakennetun matkailun saralla, mutta valitettavasti meidän luontoamme hoidetaan aika huonosti. Meillä on toki valtava määrä metsää, mutta valtaosa siitä on pelkkää puupeltoa.

Vesistöistä iso osa on tuhottu vesivoimarakentamisella. Suomalaisilla on ehkä ollut sellainen ajatus, että luontoa on niin paljon, että sitä voi hyväksikäyttää loputtomiin ilman, että se siitä juurikaan kärsii. Homma kiteytyy hyvin siinä, että mietitään, pitäisikö Lappiin rakentaa isoja kaivoksia vai pitäisikö Lapin luontoa suojella ja vaalia. Se kertoo siitä, ettei ymmärretä luontomatkailun potentiaalia lainkaan.

Kuinka paljon enemmän työllisyyttä ja vaurautta kukoistava matkailu toisi kansantaloudellisesti ja paikallistaloudellisesti ajatellen? Luontomatkailijat haluavat maksaa paikallisille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille hyvinvoivan luonnon ympärille rakennetuista palveluista. Se olisi kestävämpää ja kauaskatseisempaa verrattuna siihen, että monikansallinen kaivosyhtiö hyödyntää parikymmentä vuotta maata. Voitot valuvat monikansallisten miljardiyritysten taskuihin, ja paikallisille jää pelkkä tuhottu luonto.

Suomen Silta: Olet puhunut myös patojen purkamisen puolesta ja ollut edistämässä monia hankkeita niihin liittyen. Onko mitään muutosta tapahtunut?

Jasper Pääkkönen: Suomessa on tapahtunut valtava murros viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kymmenen vuotta sitten, kun puhuttiin padoista ja niiden haitallisuudesta, ymmärrys oli sen suhteen aika matalalla tasolla. Ajatus vesivoimapadon purkamisesta tai joen ennallistamisesta oli täysin absurdi ajatus.

Nyt muutaman vuoden aikana patoja on purettu ympäri Suomen. Kaikkein tunnetuimpana esimerkkinä Hiitolanjoki Itä-Suomessa, jossa viime kesänä purettiin yksi vesivoimalaitospato, tänä kesänä toinen ja ensi kesänä kolmas. Kiihtyvällä tahdilla purkuprojekteja syntyy koko ajan lisää. Maa- ja metsätalousministeriö tukee purkuhankkeita miljoonilla euroilla ja se on asia, josta kukaan ei osannut kymmenen vuotta sitten vielä haaveilla.

WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen totesi hyvin, että padon purkaminen on tärkein yksittäinen toimenpide, joka voidaan luonnon ennallistamiseksi tehdä. Sen vaikutus on niin dramaattinen, että mikään muu yksittäinen toimenpide ei ole yhtä tehokas. Suomessakin puhutaan paljon biodiversiteettikadosta. Yksi niistä suurista palapelin paloista on vesistöt. Meidän virtavesistämme iso osa on luokiteltu luontotyyppeinä uhanalaiseksi Suomessa.

Vesivoimalaitospato tuhoaa koko vesistön, kosken, kosken ekosysteemin, katkaisee eliöstön vaellusyhteydet, tappaa vaelluskalat sukupuuttoon… Kuinka jotain sellaista voidaan kutsua ympäristöystävälliseksi? Kun riittävän kauan toistellaan jotain valhetta, niin pikkuhiljaa siitä muodostuu yleinen totuus, jota kukaan ei kyseenalaista.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Koskien kunnostushankkeilla kalat on saatu nousemaan uudestaan koskiin. Kuvassa käynnissä Vihtijoen Levoinkosken kunnostustyöt 2019. Kuva: Annukka Vakkuri

Suomen Silta: Mistä alun perin huomasit, etteivät kalakannat voi Suomessa hyvin?

Jasper Pääkkönen: Ensimmäistä kertaa havahduin asiaan ollessani Venäjällä Kuolan niemimaalla kalastamassa lohta vuonna 2001. Siellä, vapaana virtaavien jokien äärellä ymmärsin, kuinka paljon paremmin asiat voisivat Suomessakin olla. Kalasaaliit olivat aivan toista luokkaa.

Naapurimaissamme asioista vastaavat päättäjät ovat ymmärtäneet, kuinka arvokasta kalastusmatkailu voi syrjäseuduille olla. Suomessa muuttotappioiset kunnat Pohjois-Suomessa kärsivät siitä, ettei paikalliseen talouteen ole oikein mitään piristystä. Yksi kaikista itsestään selvin ja helpoin ratkaisu olisi nimenomaan puhtaan ja hyvinvoivan luonnon ympärille rakennettu matkailu, oli sitten kysymys kalastuksesta, luontovalokuvauksesta tai vain tavallisesta luonnossa liikkumisesta.

Luontomatkailu on valtava trendi maailmalla, ja siinä liikkuu valtavat rahat. Lapin talvimatkailubuumi on osoittanut sen, että Suomeen ollaan valmiita matkustamaan hyvinkin kaukaa.

Suomen Silta: Oletko huomannut konkreettisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia reissuillasi?

Jasper Pääkkönen: Kyllä olen, viimeksi viime kesänä, kun olin Venäjän tundralla kuvaamassa dokumenttia lohen kalastuksesta kesä–heinäkuun vaihteessa. Siellä oli kahden viikon ajan sellainen trooppinen helle, ettei kalastuksesta tullut yhtään mitään. Öisinkin oli paahtava kuumuus.

Kun arktinen tundra oli joitain päiviä koko Euroopan lämpimin alue, niin se kertoo karua kieltä siitä kuinka tällaiset ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät.

 Suomen Silta: Mikä on eksoottisin paikka, jossa olet käynyt kalastamassa?

Jasper Pääkkönen: Ehkä yksi eksoottisimmista on Bolivian viidakko, jossa vaelsimme ja perhokalastimme viikon ajan Tsimane-heimon jäsenten kanssa heidän maillaan. Aamulla, kun heräsimme teltasta, rantahiekalla oli jaguaarin jälkiä, eli olimme aika villissä luonnossa.

Argentiinalainen tuttavani on tehnyt sopimuksen pienen leirin rakentamisesta heidän mailleen, ja matkailusta saatavat tuotot jaetaan puoliksi. Eli keskellä viidakkoa, satojen kilometrien päässä lähimmästä kylästä, he ovat kestävän ja vastuullisen matkailun kautta saaneet omaan kyläänsä oikealla tavalla modernisaation tuomaa turvaa, esimerkiksi koulun ja nykyaikaisen terveydenhuollon.

Alkuperäiskansa, joka yhä aidosti metsästää ruokansa jousipyssyillä ja elää hyvin syrjässä sivilisaatiosta, voi hyötyä vastuullisesti tehdystä kalastusmatkailusta.

Suomen Silta: Olet myös yrittäjä, onko mitään uutta sillä saralla?

Jasper Pääkkönen: Olemme saunaravintola Löylyn arkkitehtien kanssa suunnitelleet Suomessa valmistettavia, minne päin maailmaa tahansa kuljetettavia kotisaunoja, joissa helppous on kaiken a ja o. Niissä on säädettävät jalat, eli sauna ei vaadi rakennuslupaa, vain normaalin sähköjohdon ja vesiletkuliitännän, ja se on käyttövalmis.

Saunamiehenä turhauttaa nähdä maailmalla saunoja, joissa on niin huonot löylyt, että niitä voi hädin tuskin saunaksi kutsua. Saunabuumi on nyt kovassa nosteessa erityisesti Yhdysvalloissa, ja saunan terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Yritämme viedä mahdollisimman laadukasta suomalaista saunaa maailmalle.

Mistä Jasper Pääkkösen näyttelijänura sai alkunsa ja mitä vinkkejä hän antaa näyttelijänurasta ulkomailla haaveilevalle? Lue Pääkkösen haastattelu kokonaisuudessaan Suomen Sillan painetusta tai näköislehdestä

Jasper Pääkkönen on innokas perhokalastaja ja matkustaa lajin parissa ympäri maailmaa. Pääkkösellä on kakkoskoti Espanjassa. Kuva: Rositsa Bliznakova.

Teksti: Hanna-Mari Jaakkola