14.5.2020

Kirjeäänestys oli ensimmäistä kertaa käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Uuden tutkimuksen perusteella tiedetään, että kaksi keskeistä vaikuttajaa ulkosuomalaisten suhtautumisessa kirjeäänestykseen ovat etäisyys äänestyspaikalle ja luottamus käytettävään äänestystapaan.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitetään parhaillaan ulkosuomalaisten omasta näkökulmasta, millaisilla ratkaisuilla voisi kasvattaa luottamusta kirjeäänestysmenetelmään. Jokainen ulkosuomalainen voi niin halutessaan osallistua tutkimuksen seuraavaan vaiheeseen ottamalla yhteyttä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutkijoihin sähköpostitse osoitteeseen votingabroad@helsinki.fi

Kevään 2019 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisten sekä vaalien aikaan ulkomailla olleiden äänioikeutettujen suomalaisten oli mahdollista ensimmäistä kertaa äänestää kirjeitse. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan tulkita, että kirjeäänestyksen suosiota vähentää luottamuksen puute itse äänestysmenetelmään. Viime eduskuntavaalien jälkeen kerätyn kyselyaineiston perusteella on tulkittavissa, että myös ulkosuomalaisten keskuudessa ilmenee varovaisuutta uutta äänestystapaa kohtaan. Alle 25 kilometrin päässä lähimmästä äänestyspaikasta asuvat ulkosuomalaiset äänestivät todennäköisemmin vaalihuoneistossa kuin kirjeitse, mikäli heidän luottamuksensa kirjeäänestysmenetelmään oli rajallinen. Etäisyyden kasvaessa todennäköisyys äänestää kirjeitse kasvoi. Puolestaan äänestäjät, jotka luottivat kirjeäänestysmenetelmään, äänestivät kirjeitse huomattavasti todennäköisemmin suhteessa äänestäjiin, jotka suhtautuivat kirjeäänestykseen varauksellisesti. Tuloksilla on tärkeitä vaikutuksia kirjeäänestykseen asetettujen tavoitteiden toteutumiselle. Mikäli vaaliviranomaiset eivät kykene vastaamaan kirjeäänestykseen varautuneesti suhtautuvien henkilöiden huolenaiheisiin, kirjeäänestys ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden nostajana ei toteudu toivotusti.

On selvää, että parhaisiin tuloksiin päästään virkamiesten, tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden – kuten äänestäjien, ehdokkaiden sekä politiikkaa seuraavien – tiiviissä yhteistyössä.

Mutta mikä on se asia, joka kirjeäänestyksessä äänestäjiä varsinaisesti huolestuttaa? Olemme kuulolla.

Tutkijatohtori Johanna Peltoniemi, Helsingin yliopisto

Tutkijatohtori Miroslav Nemčok, Helsingin yliopisto

Tutkimushankkeista löytyy lisää tietoa:

https://blogs.helsinki.fi/votingabroad

https://blogs.helsinki.fi/fsvdiaspora