Eduskunnassa keskusteltiin ulkosuomalaisasioista

0
Kansanedustajia ja Suomi-Seuran edustajia seisoo yhdessä ja katsoo kameraan.

Ajankohtaista ulkosuomalaisasiaa Arkadianmäeltä

Perjantaina 25.11. eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmä järjesti ”Ajankohtaista ulkosuomalaisasiaa Arkadianmäeltä” -tilaisuuden eduskunnassa yhdessä Suomi-Seuran kanssa. Tilaisuuden avasi ystävyysryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) ja Suomi-Seuran puheenvuoron piti Suomi-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Petri Tuomi-Nikula. Tilaisuudessa puhuivat myös kansanedustajista Hussein al-Taee (sdp), Mari Holopainen (vihr), Veronika Honkasalo (vas) ja Eva Biaudet (rkp), sekä Liike Nytin ryhmän puolesta eduskuntaryhmän avustaja Iina Ilmarinen. Kymmenet ulkosuomalaiset seurasivat tilaisuutta etäyhteydellä ympäri maailman.

Ulkosuomalaisasiat tunnettiin hyvin eduskuntaryhmien keskuudessa. Tilaisuuden puheenvuoroissa muun muassa paluumuutto Suomeen, Suomi-koulujen tukeminen sekä ylirajaisen arjen mahdollisuudet ja haasteet nousivat esille. Monet kansanedustajista huomauttivat esimerkiksi osaamisen tunnistamisen tärkeydestä. Suomalaisten työnantajien olisi tärkeää arvostaa myös muualla kuin Suomessa kerrytettyjä tietoja ja taitoja, jos suomalainen on opiskellut tai työskennellyt ulkomailla. Ylirajainen arki on osa modernia ulkosuomalaisuutta, ja paluumuutto on monien ulkosuomalaisten mielessä.

Arvostus Suomi-kouluja kohtaan näkyi tilaisuuden puheenvuoroissa moneen otteeseen. Ulkosuomalaisille lapsille suomen tai ruotsin kieli voi olla jopa tärkein yhteys suomalaisuuteen, ja kielitaidon avulla kulttuurinen yhteys Suomeen säilyy. Keskustelussa nousi myös esille, että suomalaiselle on tärkeää tulla nähdyksi suomalaisena, riippumatta siitä, kuinka hyvin hän esimerkiksi puhuu suomen kieltä. Tämän vuoksi suomalaisen yhteiskunnan asenteiden tulisi olla erilaisuutta ja monimuotoisuutta arvostavia, sillä (ulko)suomalainen voi olla hyvin monella eri tapaa.

Tulevat eduskuntavaalit pohdituttivat myös tilaisuudessa. Kirjeäänestys, joka on nyt toista kertaa käytössä eduskuntavaaleissa, on otettu lämmöllä vastaan, mutta siihen liittyy käytännön haasteita: postin kulku on hidasta monessa maassa. Ulkosuomalaisten mahdollisuus päättää oma vaalipiirinsä nostettiin esille, sillä monet Suomesta aikanaan ulkomaille muuttaneet eivät koe enää silloin määritettyä vaalipiiriä omakseen. Tilaisuudessa myös muistutettiin, että ulkosuomalaisissa on noin 250 000 äänioikeutettua henkilöä – on siis äärimmäisen tärkeää pitää ulkosuomalaisten asiat mielessä niin vaaleja lähestyttäessä kuin myös niiden jälkeen.