Oletko muuttanut? Muista ilmoittaa osoitteenmuutoksesta Digi- ja väestötietovirastolle (DVV).
Osoitteen ajantasaisuus on tärkeää esimerkiksi vaalien lähestyessä. Digi- ja väestötietovirasto lähettää sinulle äänioikeudesta kertovan ilmoituskortin tiedossa olevaan osoitteeseen. Seuraavat vaalit ovat eduskuntavaalit 2023.
Ilmoita uusi osoitteesi 30.1.2023 mennessä, jotta saat ilmoituskortin oikeaan osoitteeseen. Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
Tämä on kolmas osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit on suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun olet mukana, matka jatkuu!
CV ja hakemus ovat kaksi eri dokumenttia
CV on tuoteseloste. Se kertoo muun muassa mitä olet tehnyt ja opiskellut – millaista kokemusta sinulla on. CV kertoo faktat.
Hakemus (a cover letter, covering letter, motivation letter, motivational letter, letter of motivation) on puolestaan markkinointityökalu. Sen avulla mainostat itseäsi, kerrot, miksi juuri sinut pitäisi valita tiettyyn avoinna olevaan positioon (työhakemus, letter of application) tai johonkin mahdolliseen, vielä tarkemmin määrittelemättömään positioon (avoin hakemus, letter of inquiry) kohdeorganisaatiossa. Eli avoimella hakemuksella lähestytään toivottua työnantajaa ja pyritään herättämään heidän mielenkiintonsa, jotta päästään ehdokkaaksi nyt tai lähitulevaisuudessa haettavaksi julkistettavaan työpaikkaan tai mahdollisiin piilotyöpaikkoihin. Avoimen hakemuksen voi lähettää myös rekrytointiyrityksiin.
Hakemus ja CV täydentävät toisiaan, lähetä ne aina yhdessä. Voit siirtää hakemukseen sellaisia asioita, jotka tuntuvat CV:hen liian ”pehmeiltä”. Hakemus kertoo sinusta persoonana, mitä osaat, millainen olet, miksi työnantajan kannattaisi palkata juuri sinut.
Hyvän hakemuksen tuntomerkit
tiivis, tarkka ja ajantasainen (kirjoita se yksilöitynä jokaiseen hakemaasi paikkaan)
kieliopillisesti ja teknisesti virheetön (luetuta ja pyydä kommentteja mielestäsi viimeisestä versiosta vielä kahdelta eri henkilöltä ennen sen lähettämistä)
voit halutessasi visualisoida asioita (aikajana, oppimiskäyrä)
konkretisoi asioita viittaamalla aiempiin työpaikkoihisi ja positioihisi, mieluiten tuoreisiin ja luonnollisesti sellaisiin, jotka vastaavat tavoittelemaasi paikkaa.
jos mahdollista, perustele ja havainnollista esittämiäsi asioita numeroiden avulla
Jos kyseessä on työhakemus, toimi näin:
käytä saamaa kieltä, jota työpaikkailmoituksessa käytettiin (sama pätee CV:hen)
kirjoita kuvaus itsestäsi, älä toista tarpeettomasti CV:ssäsi jo olevia asioita vaan käytä adjektiiveja, kuvaile pehmeitä taitojasi, erityisosaamistasi, työtapojasi, tavoitteitasi, mikä saa sinut innostumaan jne.
ota työpaikkailmoitus ja poimi sieltä vaatimukset: tarkista onko kirjoittamassasi kuvauksessasi käsitelty kaikkia vaatimuksia, onko niihin vastaus/vastine – jollei, täydennä tekstiäsi niiltä osin
jos olet taipuvainen vaatimattomuuteen, tee vielä yksi kirjoituskierros, jossa lisäät itsekehua ja positiivisia adjektiiveja; jos olet taipuvainen ylenpalttiseen itsekehuun, tarkista, että sanoillesi löytyy aina vastine ja katetta CV:stäsi – niitä saatetaan kysyä haastattelussa
Jos kyseessä on avoin hakemus, toimi näin:
älä turhaan lukitse ja rajoita mahdollisuuksiasi kertomalla tavoitteistasi liian laajalti tai tarkkaan (voit jättää ne kokonaan poiskin), saatat tällöin nimittäin rajata ulos jonkin position, jota et ole itse tullut ajatelleeksi ja joka kuitenkin voisi sopia sinulle todella hyvin (tämä on erityisen tärkeää, jos lähetät avoimen hakemuksen suorahakuyritykseen)
kerro myös nykyisestä työtilanteestasi, milloin voisit aloittaa uudessa positiossa ja esimerkiksi onko sinulla jotain maantieteellisiä rajoitteita työn vastaanottamisen suhteen
voit halutessasi laittaa avoimen hakemuksen loppuun suosittelijoitasi yhteystietoineen (kysy heiltä ensin suostumus tähän)
voit halutessasi helpottaa tiedon leviämistä kohdeorganisaation sisällä kirjoittamalla avoimen hakemuksesi loppuun esimerkiksi ”Luovutan tämän avoimen hakemukseni sekä CV:ni ja kaikki niiden sisältämät tiedot [organisaation nimi]:n vapaasti käytettäväksi rekrytoimistarkoitukseen [päivämäärä, esim. 3 vuoden päähän] saakka.”
Kerrataan vielä:
CV kertoo faktat, hakemus myy.
Työhakemuksessa haetaan tiettyyn työpaikkaan.
Avoimessa hakemuksessa haetaan laajemmin tiettyyn – tai mihin vain – organisaatioon tietämättä etukäteen onko siellä avoinna itselle sopivia työpaikkoja.
Ohessa erityisesti teknisesti (ulkoasu) hyvä työhakemusmalli.
Artikkelisarjan viimeisessä neljännessä osassa käsitellään tapoja ja työkaluja potentiaalisten työnantajaorganisaatioiden tunnistamiseksi ja kontaktoimiseksi. Joten tarkkaile tätä blogipalstaa!
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 3/2022
Koronapandemia on näkynyt Suomi-Seuran edunvalvonta- ja neuvontapalvelussa jo 2,5 vuoden ajan.
Suomi-Seuran neuvontapalvelussa koronapandemiaan liittyvät yhteydenotot lisääntyivät maaliskuusta 2020 alkaen. Suomi-Seura otti yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen pandemiaan liittyvistä asioista tiedottamisen ja neuvomisen.
Pandemian aikana ulkosuomalaisia ja ulkomailla tilapäisesti oleskelevia kansalaisia askarruttivat muun muassa koronarokotukset, matkustusrajoitukset, hoitoon pääseminen Suomessa sekä koronatodistuksen saaminen ja käyttäminen. Ulkosuomalaisille päivitetyt ajankohtaiset tiedotteet pandemiatilanteen vaikutuksesta Suomeen matkustamiseen ovat olleet kotisivujemme luetuimpia artikkeleita.
Päättäväistä edunvalvontatyötä
Suomessa viranomaiset eivät aluksi huomioineet ulkosuomalaisia ja heidän kansainvälisiä perheenjäseniään tehdessään pandemiaan liittyviä päätöksiä. Suomi-Seurassa oltiin aktiivisesti yhteydessä Suomen päättäjiin ja viranomaisiin, kuten Sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL), Kelaan ja Aluehallintoviraston (AVI) koronainfoon.
Erityisesti pandemian alkuvaiheessa hankalaan tilanteeseen joutuivat ne Suomessa vierailevat ulkosuomalaisseniorit, jotka kuuluivat riskiryhmään eivätkä terveydentilansa ja matkustusrajoitusten takia pystyneet palaamaan kotimaahansa. Koska heillä ei ollut kotikuntaa Suomessa, heille ei annettu Suomessa koronarokotusta. Tässä asiassa ei auttanut edes se, että he kuuluivat sosiaaliturvasopimusmaan sosiaaliturvan piiriin. Koronarokotusta ei myöskään voinut hankkia yksityiseltä sektorilta. Tämä kestämätön tilanne sai Suomi-Seuran palvelutiimin toimimaan.
– Päätin, etten anna periksi, ennen kuin Suomeen jumiin jääneet ulkosuomalaiset rokotetaan. Tilanne oli monelle heistä hyvin pelottava ja vakava. Siksi oli todella tärkeää hoputtaa päättäjiä huomioimaan viranomaisohjeistuksessaan myös Suomessa tilapäisesti oleskelevat kotikunnattomat henkilöt ja saada heidät rokotuksen piiriin. Päättäjillä oli jo muutenkin kädet täynnä pandemian hallintatyössä, mutta onneksi saimme ulkosuomalaisten tarpeen kuuluviin, neuvonnan asiantuntija Jenny Orphanou kommentoi.
Kun EU-asetus koronatodistuksesta säädettiin, jäsenmaat aloittivat sen täysimääräisen soveltamisen eri aikoihin, ja jopa Pohjoismaiden välillä liikkui kansalaisia, jotka aluksi jäivät väliinputoajan asemaan. Myös tämän epäkohdan parissa Suomi-Seurassa tehtiin paljon töitä.
Pandemia-ajan tiedotusta monikanavaisesti
Suomi-Seura on säännöllisesti yhteydessä viranomaisiin. Ennakoimalla tulevia päätöksiä voimme tiedottaa niistä ajantasaisesti ja ymmärrettävästi ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille.
Maaliskuussa 2021 ulkosuomalaisten mahdollisuus päästä koronarokotukseen Suomessa alkoi edetä. Tiedotimme, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suosituksen kunnille covid-19-rokotuksista henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Vähitellen ulkosuomalaisten rokotukseen pääseminen kunnissa helpottui myös käytännössä. Kesällä 2021 saimme tiedottaa kotikunnattomien henkilöiden oikeudesta koronatestiin, koronarokotukseen ja koronan hoitoon maksutta heinäkuussa 2021 voimaan astuneen lainmuutoksen myötä.
Myös koronatodistuksen käyttö mietitytti ulkosuomalaisia ja paluumuuttajia. EU:n koronatodistus ja matkustaminen pandemian aikana -tiedote aloitettiin elokuussa 2021 ja sitä päivitettiin jouluun 2021 asti.
Suunnittelija Liisa Oinosen sormet syyhysivät matkustustiedotteen parissa maaliskuusta 2020 alkaen aina 30.6.2022 asti, jolloin oli suuri ilo kertoa, että matkustamiseen liittyvät koronatoimet ovat päättyneet Suomen rajoilla. 1.7.2022 alkaen ei maahan saavuttaessa tarvitse enää esittää rokotustodistuksia tai käydä koronatesteissä.
Pandemia ei ole vieläkään ohi, ja jatkamme tilanteen seuraamista ja siitä tiedottamista tarpeen mukaan.
Taloustutkimus teki keväällä 2022 Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta laajan kyselytutkimuksen, jossa eri puolilla maailmaa asuvilta ulkosuomalaisilta kysyttiin muun muassa heidän identiteetistään ja juuristaan sekä nykyistä asuinmaata ja synnyinmaata koskevista käsityksistä.
Teksti: Juho Rahkonen & Jussi Westinen/Taloustutkimus Oy
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta -lehdessä 3/2022
Ulkosuomalaiset kokevat pääosin olevansa osa nykyisen asuinmaansa yhteiskuntaa ja väestöä, ja he viihtyvät asuinmaassaan hyvin. Vain kymmenisen prosenttia ulkosuomalaisista kertoo miettivänsä usein muuttamista takaisin Suomeen.
Suomea arvostetaan silti monin tavoin: Suomi ja yhteydenpito Suomeen ovat keskeisiä asioita elämässä, vaikka oma asuinmaa on muodostunut läheiseksi.
Juuret ovat arvossaan niin ulkosuomalaisilla kuin Suomessa asuvilla suomalaisilla. Eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus määrittelevät kuitenkin ulkosuomalaisia leimallisesti verrattuna Suomessa asuviin suomalaisiin.
Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Joka neljäs ulkosuomalainen pitää sekä heimoa (esim. savolainen, eteläpohjalainen, karjalainen) että maailmankansalaisuutta identiteetissään tärkeänä.
Työ ja ura ovat vieneet maailmalle
Vastaajien joukossa yleisin asuinmaa on Saksa, josta tuli 18 prosenttia vastauksista. Sitä seurasivat Yhdysvallat (12 %), Ruotsi (11 %) ja Iso-Britannia (9 %). Vastauksia saatiin kaikista maanosista ja kaikkiaan 61 maasta.
Naisia oli vastaajista selvä enemmistö, 82 prosenttia. Naisilla ulkomaille muuton syynä on miehiä viisi kertaa useammin rakkaus ja kaksi kertaa useammin seikkailunhalu. Myös perhesyyt tai parisuhde korostuu naisilla (32 %) useammin kuin miehillä (20 %). Miehet kertovat naisia useammin muuton ensisijaseksi syyksi oman työn tai uramahdollisuudet (37 % vs. 18 %).
Perhesyyt tai parisuhde on ollut tärkein muuton peruste erityisesti Ranskaan (40 %) tai USA:han (40 %) muuttaneille. Oma työ tai uramahdollisuudet korostuvat hieman Ruotsiin (30 %) ja Sveitsiin (29 %) muuttaneilla.
Rakkauden perässä on muutettu erityisesti Kreikkaan (37 %) ja Italiaan (32 %). Suomea miellyttävämpää ilmastoa pitää ensisijaisena muuton syynä vain 5 prosenttia kaikista vastaajista, mutta Espanjaan muuttaneista peräti 47 prosenttia nimeää sen muuton syyksi. Kanadassa (19 %) on eri maista ylivoimaisesti eniten niitä, jotka eivät ole muuttanut nykyiseen asuinmaahansa, vaan syntyneet siellä.
Omaa suomalaisuutta tuodaan esiin
Kanadassa (66 %) ja Sveitsissä (62 %) asuvat ovat useimmin täysin samaa mieltä väittämästä ”Tuon aina mielelläni keskusteluissa esiin sen, että olen Suomesta lähtöisin tai että minulla on suomalaiset juuret”. Espanjassa (30 %) ja Benelux-maissa (31 %) asuvissa on eniten niitä, jotka eivät tuo keskusteluissaan suomalaisuuttaan mielellään esiin.
Kanadan- ja ruotsinsuomalaiset ovat eniten innoissaan suomalaisten urheilumenestyksestä. Heistä yli 50 prosenttia on täysin samaa mieltä väittämästä ”suomalaisten urheilumenestys sykähdyttää minua”.
Nuoret eivät ole yhtä kiinnittyneitä ulkosuomalaistoimintaan, -mediaan ja Suomen asioiden seuraamiseen kuin vanhemmat ikäluokat. Edes sosiaalinen media ei tavoita heitä erityisen hyvin näiden teemojen osalta. Some-foorumeja seuraavat eniten 30–59-vuotiaat, kun taas alle 30-vuotiaille suhteessa tärkeämpi kanava ulkosuomalaisia koskevissa asioissa on ministeriöiden verkkosivut.
_____
Kimmo Kajaste:
Suomalaisuus pitää pintansa
Globaalit verkostot, informaatiotulva ja moninainen vuorovaikutus muokkaavat omakuvaamme. Kahtiajaot, sosiaalinen media ja populismi edistävät maailmankuvan ja identiteettien pirstaloitumista.
Identiteetit ovat kuitenkin aina yhteydessä kieleen, kulttuuriin, historiaan. Kulttuuriset juuret edistävät vahvan identiteetin syntyä.
Vaikka samaistuminen on monien eri tekijöiden summa, on suomalaisuus yhä suomalaisten itseymmärryksen keskiössä.
Suomi-Seuran identiteettitutkimuksen mukaan ulkosuomalaisista 2/3 osaa kokee itsensä täysin ja loput 1/3 jossain määrin suomalaisiksi. Olosuhdemuutokset eivät näytä murentavan suomalaisuutta.
Suomalainen luonto ja perinteet, juhlat ja symbolit koetaan tärkeiksi.
Tutkimustulos sen kertoo: äidinkieli on vahvin tekijä, kun ihminen pohtii käsitystä itsestään. Ollaan suomalaisuus-samaistumisen ytimessä.
Vahvan identiteetin turvin siedämme epävarmuutta ja muutosta.
Vahvalla identiteetillä ja yhteenkuuluvuudella on merkitystä myös silloin, kun kansalaiset ja kansakunta haluavat säilyttää demokratiansa ja sen arvoperustan.
Kimmo Kajaste on maakuntaneuvos ja entinen päätoimittaja. Hän toimi Suomi-Seuran hallituksessa kevääseen 2022 asti ja käynnisti seuran identiteettitutkimuksen.
____
Kyselytutkimuksen toteutti Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy.
Kyselyyn vastasi yhteensä 2026 ulkosuomalaista 1.4.–4.5.2022 välisenä aikana.
Kysely toteutettiin niin, että Taloustutkimus ohjelmoi kysymyslomakkeen, ja vastaajalinkki lähetettiin Suomi-Seura ry:lle, joka jakoi linkkiä omassa jäsenrekisterissään oleville vastaajille. Vastaukset tallentuivat nimettöminä Taloustutkimuksen tutkimusalustalle, josta data otettiin analysoitavaksi.Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Suomi-Seura ry:n Taloustutkimuksella teettämä ulkosuomalaisten identiteettitutkimus osoittaa, että yhteydenpito Suomeen on ulkosuomalaisille tärkeää. Ulkosuomalaiset arvostavat Suomea ja haluavat pitää suomalaisuutta yllä asuinmaassaan. Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä.
Valtaosa kyselyyn vastanneista osallistuu paikalliseen ulkosuomalaistoimintaan vähintään muutaman kerran vuodessa. Tapahtumat ja kohtaamiset kasvokkain ovat tärkeitä. Poikkeuksena ovat nuoret, jotka eivät ole yhtä aktiivisia seuraamaan Suomen asioita kuin iäkkäämmät sukupolvet. Tulosten mukaan sähköiset tiedotteet nousevat tärkeimmiksi viestintäkanaviksi. Toiseksi tärkein on sosiaalisen median kanavat, joita seuraavat eniten 30–59-vuotiaat.
”Tutkimustulokset haastavat pohtimaan ulkosuomalaisten osallistumisen ja yhteydenpidon muotoja.Demokratian on tultava lähemmäs myös ulkosuomalaisia ja osallistumisen on oltava helppoa. Perinteisten tapojen rinnalle on luotava uusia, innostavia osallistumisen ja viestinnän väyliä”, toteaa Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
Ulkosuomalaiset arvostavat Suomea ja haluavat pitää suomalaisuutta yllä asuinmaassaan. Perinteiden lisäksi luonto ja urheilumenestys ovat tärkeitä. Vaikka ulkosuomalaiset viihtyvät asuinmaassaan hyvin, suurin osa tuntee Suomi-ikävää vähintäänkin joskus.
”Ulkosuomalaisten identiteetti on kokoelma erilaisia tekijöitä, joissa yhdistyvät lokaalit ja globaalit elementit. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Verrattaessatutkimustuloksia Suomessa asuviin suomalaisiin, eurooppalaisuus ja maailmankansalaisuus määrittelevät ulkosuomalaisia leimallisesti”, kertoo Jussi Westinen Taloustutkimus Oy:sta.
Suomalaisille liikkuminen on etuoikeus.Työ ja ura ovat vieneet kansalaisiamme Ruotsiin ja Sveitsiin, rakkaus Kreikkaan ja Italiaan, aurinko Espanjaan. Ulkosuomalaiset kokevat pääosin olevansa osa nykyisen asuinmaansa yhteiskuntaa ja väestöä, ja he viihtyvät asuinmaassaan hyvin. Maailmalla asuvat suomalaiset ovat koulutettuja ja kyselyyn vastaajista 40 % kaksois- tai monikansalaisia. Joka kymmenes ulkosuomalaisista kertoo miettivänsä usein muuttamista takaisin Suomeen.
Taustatietoa tutkimuksesta:
Kyselytutkimuksen toteutti Suomi-Seura ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi yhteensä 2026 ulkosuomalaista 1.4.–4.5.2022 välisenä aikana. 1774 vastaajaa täytti kyselyn suomeksi, 109 ruotsiksi ja 143 englanniksi. Kysely toteutettiin niin, että Taloustutkimus ohjelmoi kysymyslomakkeen, ja vastaajalinkki lähetettiin Suomi-Seura ry:lle, joka jakoi linkkiä verkostossaan oleville. Vastaukset tallentuivat nimettöminä Taloustutkimuksen tutkimusalustalle, josta data otettiin analysoitavaksi. Virhemarginaali on noin 1,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tämä on toinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit on suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun olet mukana, matka jatkuu!
Mikä CV on
Curriculum vitae (CV, resumé, ansioluettelo) on lähinnä Euroopassa käytössä oleva nimi dokumentille, jossa on kuvattuna ehdokkaan koulutukseen ja ammatilliseen historiaan liittyvät asiat. CV sisältää myös ehdokkaan yhteystiedot ja useimmiten myös valokuvan. Yhdysvalloissa samasta dokumentista käytetään nimitystä resumé.
Artikkelisarjan edellisessä osassa jo sivuttiin hieman CV:tä, kerrataanpa vielä:
CV:tä voisi verrata elintarvikkeen tuoteselosteeseen: se sisältää faktoja. Sen kaveri, saatekirje, motivation letter, tai millä nimellä sitä kutsuukin, on puolestaan markkinointiväline, jossa kehut itseäsi ja kerrot mitä haluaisit tehdä ja missä olisit hyvä.
CV:n pituudella ei ole mitään merkitystä, kunhan se vain sisältää työn kannalta oleellisia asioita. Kokenut CV:iden lukija osaa hyödyntää useampisivuisenkin CV:n.
Sisältö ratkaisee, ei muoto. Ellet ole hakemassa esimerkiksi taide-/media-alalle, älä tee ”hienon” näköistä ja ”luovaa” CV:tä, josta saa faktoja oikein hakemalla hakea.
Kirjoitusvirheet pilaavat mahdollisuuksiasi päästä haastatteluun.
Valokuvan saa laittaa mutta se ei ole pakollinen. Jos sinun on vaikea päättää, laitatko valokuvan vai et, laita.
Fiksu tapa on kirjoittaa ensin ”master-CV” jossa on ”kaikki mahdollinen” ja jota ylläpidät sitten loppuelämäsi ajan. Tästä sinun on sitten helppo muokata kuhunkin tarpeeseen sopiva versio poistamalla tarpeettomat asiat.
CV:n sisältö ja rakenne
CV:si voi sisältää ainakin, ja tyypillisesti tässä järjestyksessä:
valokuvasi
yhteystietosi
kielitaitosi (myös taso, esim. ”Kielitaito, asteikko 1-5: suomi 5 (äidinkieli), englanti 5 (kotikieli), ruotsi 3, swahili 2”)
maat joissa olet opiskellut/asunut/työskennellyt, merkitse myös ajanjakson pituus
muut erityisen tärkeät koulutustietosi (erityiskurssit, pätevyydet)
työhistoriasi, tuoreimmasta alkaen: ajanjakso, organisaation nimi, tittelisi, tarvittaessa kuvaus organisaatiosta, kuvaus työsi sisällöstä ja vastuualueistasi
harrastuksesi.
Kiinnitä erityistä huomiota
Kuvaus työsi sisällöstä: ranskalaisia viivoja voi käyttää selkeyden vuoksi. Kuvatessasi vastuualueitasi, aloita lause sanoilla ”Vastasin”, ”Osallistuin”, ”Tuin” tms., joka antaa lukijalle tarkemman mielikuvan roolistasi.
Numeroita: jos voit, anna numeerisia tietoja. Näin lukija saa selkeämmän käsityksen asioiden dimensioista. Esimerkiksi:
– ”Vastasin b2b -myyntitiimissämme (5 henkeä) henkilökohtaisesti suurimmista asiakkaistamme (9 kpl), joiden osuus tiimimme myynnistä oli vuonna 2020 27% (3,1 milj. euroa) ja vuonna 2021 24% (3,6 milj. euroa). Myyntitiimimme on tyypillisesti tuonut noin puolet koko yrityksen liikevaihdosta.”
Organisaatiot Suomen ulkopuolella
CV:ssä on hyvä antaa lukijalle myös taustatietoja eri työnantajistasi, hänhän ei kaikkia organisaatioita välttämättä tunne.
Erityisen tärkeää tämä on silloin kun olet työskennellyt Suomen ulkopuolella, koska lukija tuskin tuntee sikäläisiä organisaatioita.
Organisaation kuvaus voisi näyttää vaikkapa tällaiselta:
”Carlton, Aunt & Sons on pienen Mullhollandin kaupungin (39 000 asukasta) paras, hyvin kannattava ja kasvava hotelli (27 huonetta), jonka ravintolaan tullaan aterioimaan myös kauempaa ja joka on suosittu mm. hääjuhlien järjestämispaikkana. Yrityksen liikevaihto oli kumpanakin vuonna 2020 ja 2021 koronasta johtuen 10 milj. puntaa, mutta ennen koronaa LV oli yli 20 miljoonaa puntaa. Työntekijöitä on normaalisti yli 50.”
ja tämän alle sitten kuvaat omat työtehtäväsi:
– ”Vastasin…”
Mitä CV ei sisällä
Anglosaksisissa maissa resumé ei yleensä sisällä syntymäaikaa, ikää, perhesuhteita tms. seikkoja, jotka voivat altistaa syrjinnälle tai toisaalta voisivat mahdollistaa syrjintäväitteen. Suomessa nuo edellä mainitut asiat voit vielä mukaan laittaa, mutta syytä on Suomessakin jättää pois arkaluonteiset tiedot, kuten poliittinen suuntautuneisuus, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuneisuus jne.
Oletko käynyt armeijan?
Koska Suomessa on yleinen asevelvollisuus, ja naisetkin pääsevät suorittamaan asevelvollisuuden vapaaehtoisina, Suomeen suunnattuihin CV:hin usein kirjataan myös mahdollinen asevelvollisuuden suorittaminen. Sen sijaan väärinkäsitysten välttämiseksi muihin maihin suunnattuihin CV:hin sitä ei välttämättä kannata merkitä – useissa maissa on ammattiarmeija ja sen asema ja merkitys poikkeaa Suomessa totutusta.
Kieli
CV:n kieli valitaan vastaanottajan mukaan. Käytännössä yleisimmät kielet tänä päivänä ovat suomi ja englanti. Jos lähetät hakemuksesi työpaikkailmoituksen perusteella, hakemuksesi ja CV:si kielen tulee olla sama kuin ilmoituksen kieli on. Eli jos ilmoitus oli suomeksi, CV:n ja hakemuksen kieli on suomi, jos ilmoitus oli ruotsiksi, laadi ruotsinkielinen CV ja hakemus.
Jos et ole vastaamassa työpaikkailmoitukseen vaan olet lähettämässä ns. avointa hakemusta, kannattaa lähettää CV:si kaikki kieliversiot. Konkretisoit siinä samalla mukavasti kunkin kielen taitosi tason.
CV-malleja löytyy internetistä useita, mutta pohjana omalle ansioluettelollesi voit käyttää esimerkiksi Europass-ansioluetteloa:
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta artikkelisarjasta, jossa käsitellään työnhakua Suomessa ja annetaan käytännön vinkkejä – ja linkkejä. Vaikka nämä vinkit on suunnattu osin paluumuuttajia silmällä pitäen, suuri osa niistä sopii myös niille ekspatriaateille, jotka haluavat edistää uraansa Suomen ulkopuolella.
Minun nimeni on Jaakko ja olen toiminut rekrytointialalla vuodesta 1996 lähtien. Kiitos kun tulet mukaan, nyt mennään!
Lähtöruutu
Työnhaun aluksi sinun tulee määritellä nykytilanne ja maali. Kartoita taitosi, kykysi, vahvuutesi, toiveesi ja unelmasi – persoonaasi unohtamatta. Pyri kiteyttämään realistinen tavoitteesi. Aina tuohon tavoitteeseesi et työnhaussa suinkaan pääse. On myös täysin normaalia, että matkan varrella tavoite muuttuu ja törmäätkin sattumalta johonkin hyvin odottamattomaan alaan tai tehtävään, joka sitten saattaakin olla sinulle juuri se oikea. Itsellenikin kävi niin!
Mutta ilman maalia työnhaustasi tulee helposti harhailua.
Kannattaa myös olla rauhallisin ja avoimin mielin. Lehtiartikkeleissa esitetään toisinaan määrätietoisia uralla etenemisiä ja johdonmukaisia työpaikanvaihdoksia. Vaikka niitäkin on, ne ovat usein myös vain jälkiviisautta – sattumalla on uran etenemisessä paljon suurempi osuus kuin halutaan myöntää. Eivätkä kaikki halua johtajiksi.
Seuraavassa vinkkejä työnhaun ensimmäisiksi toimenpiteiksi.
Työnhaun alkutoimenpiteet
a) Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Tämä avaa sinulle pääsyn TE-toimistojen tarjoaminen monipuolisten palveluiden piiriin.
b) Päivitä CV:si (curriculum vitae eli ansioluettelo), tulet tarvitsemaan ajantasaista CV:tä moneen kertaan. Netti on pullollaan erilaisia ohjeita CV:n kirjoittamiseen, joten en ala käydä tässä läpi kaikkia yksityiskohtia vaan nostan esiin muutaman oleellisen asian:
CV:tä voisi verrata elintarvikkeen tuoteselosteeseen: se sisältää faktoja. Sen kaveri, saatekirje, motivation letter, tai millä nimellä sitä kutsuukin, on puolestaan markkinointiväline, jossa kehut itseäsi ja kerrot mitä haluaisit tehdä ja missä olisit hyvä.
CV:n pituudella ei ole mitään merkitystä, kunhan se vain sisältää työn kannalta oleellisia asioita. Kokenut CV:iden lukija osaa hyödyntää useampisivuisenkin CV:n.
Sisältö ratkaisee, ei muoto. Ellet ole hakemassa esimerkiksi taide-/media-alalle, älä tee ”hienon” näköistä ja ”luovaa” CV:tä, josta saa faktoja oikein hakemalla hakea.
Kirjoitusvirheet pilaavat mahdollisuuksiasi päästä haastatteluun.
Valokuvan saa laittaa mutta se ei ole pakollinen. Jos sinun on vaikea päättää, laitatko valokuvan vai et, laita.
Fiksu tapa on kirjoittaa ensin ”master-CV” jossa on ”kaikki mahdollinen” ja jota ylläpidät sitten loppuelämäsi ajan. Tästä sinun on sitten helppo muokata kuhunkin tarpeeseen sopiva versio poistamalla tarpeettomat asiat.
c) Luo tai laita kuntoon LinkedIn-profiilisi. LinkedIn on paikka, jossa työnantajat samoilevat rutiininomaisesti osaajia etsiessään. Myös LinkedIn-profiilin laatimisesta löydät paljon ohjeita netistä, joten en käsittele sitä tässä sen syvemmin. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä nostaa esiin LinkedIn-gurun, Tom Laineen. Kannattaa tutustua hänen sivustoonsa, sieltä löytyy paljon tietoa ja vinkkejä LinkedInin käyttöön.
Työnhakukin on taito, ja taitoja voi opetella, parantaa ja harjoitella.
Tänä päivänä on tarjolla paljon maksutonta työnhaun opastusta ja koulutusta. Sitä tarjoavat esimerkiksi TE-toimistot, ammattiliitot, jopa LinkedInillä on omaa tarjontaa. Pohdi, onko omassa verkostossasi jo organisaatioita, jotka voisivat tarjota sinulle koulutusta!
Artikkelisarjan seuraavassa osassa käsitellään tarkemmin CV:n laatimista, ja sitä seuraavassa osassa eri työnhaun kanavia ja sitä miten valitset niistä sinulle sopivimmat. Joten tarkkaile tätä blogipalstaa!
Suomi-Seura edistää ulkosuomalaisten etätyömahdollisuuksia ja sujuvaa paluumuuttoa Osaajaväylä Suomeen -mallin avulla. Fineks-ekspatriaattipalvelu on yksi Suomi-Seura ry:n vuoden 2022 yhteistyökumppaneista. Lue lisää yhteistyöstä ja Fineksin tarjoamista palveluista täältä.
Saunaravintola Löyly on valittu Time Magazinen World’s 100 Greatest Places-listalle. ”Lapin talvimatkailubuumi on osoittanut sen, että Suomeen ollaan valmiita matkustamaan hyvinkin kaukaa”, Jasper Pääkkönen uskoo. Kuva: Matti Tieaho
18.5.2022 Jasper Pääkkönen tunnetaan luontoaktiivina, joka on puhunut paljon muun muassa vesistöjen suojelusta. Hän iloitsee siitä, että vesivoimalaitospatojen purku on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Maailmallakin menestynyt näyttelijä antoi haastattelun Suomen Sillalle.
Suomen Silta: Olet puhunut paljon siitä, ettei Suomessa ole ymmärretty luontomatkailun arvoa siinä mittakaavassa kuin mitä se voisi olla. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä?
Jaser Pääkkönen: Suomessa ei ymmärretä sitä, mikä tekee Suomesta poikkeuksellisen muiden silmissä. Puhdas luonto on suomalaisille niin itsestään selvä asia, että emme pidä sitä lainkaan erityisenä tai ihmeellisenä, ja siksi emme ole osanneet hyödyntää sitä matkailun kehittämisessä. Puhdas luonto alkaa olla harvinaisuus. Se, että ilma on aidosti puhdasta, vettä voi juoda suoraan järvestä ja maasta voi poimia sieniä ja marjoja.
Suomen pitäisi olla edelläkävijä maailmassa pohjoisen luonnon ympärille rakennetun matkailun saralla, mutta valitettavasti meidän luontoamme hoidetaan aika huonosti. Meillä on toki valtava määrä metsää, mutta valtaosa siitä on pelkkää puupeltoa.
Vesistöistä iso osa on tuhottu vesivoimarakentamisella. Suomalaisilla on ehkä ollut sellainen ajatus, että luontoa on niin paljon, että sitä voi hyväksikäyttää loputtomiin ilman, että se siitä juurikaan kärsii. Homma kiteytyy hyvin siinä, että mietitään, pitäisikö Lappiin rakentaa isoja kaivoksia vai pitäisikö Lapin luontoa suojella ja vaalia. Se kertoo siitä, ettei ymmärretä luontomatkailun potentiaalia lainkaan.
Kuinka paljon enemmän työllisyyttä ja vaurautta kukoistava matkailu toisi kansantaloudellisesti ja paikallistaloudellisesti ajatellen? Luontomatkailijat haluavat maksaa paikallisille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille hyvinvoivan luonnon ympärille rakennetuista palveluista. Se olisi kestävämpää ja kauaskatseisempaa verrattuna siihen, että monikansallinen kaivosyhtiö hyödyntää parikymmentä vuotta maata. Voitot valuvat monikansallisten miljardiyritysten taskuihin, ja paikallisille jää pelkkä tuhottu luonto.
Suomen Silta: Olet puhunut myös patojen purkamisen puolesta ja ollut edistämässä monia hankkeita niihin liittyen. Onko mitään muutosta tapahtunut?
Jasper Pääkkönen: Suomessa on tapahtunut valtava murros viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kymmenen vuotta sitten, kun puhuttiin padoista ja niiden haitallisuudesta, ymmärrys oli sen suhteen aika matalalla tasolla. Ajatus vesivoimapadon purkamisesta tai joen ennallistamisesta oli täysin absurdi ajatus.
Nyt muutaman vuoden aikana patoja on purettu ympäri Suomen. Kaikkein tunnetuimpana esimerkkinä Hiitolanjoki Itä-Suomessa, jossa viime kesänä purettiin yksi vesivoimalaitospato, tänä kesänä toinen ja ensi kesänä kolmas. Kiihtyvällä tahdilla purkuprojekteja syntyy koko ajan lisää. Maa- ja metsätalousministeriö tukee purkuhankkeita miljoonilla euroilla ja se on asia, josta kukaan ei osannut kymmenen vuotta sitten vielä haaveilla.
WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen totesi hyvin, että padon purkaminen on tärkein yksittäinen toimenpide, joka voidaan luonnon ennallistamiseksi tehdä. Sen vaikutus on niin dramaattinen, että mikään muu yksittäinen toimenpide ei ole yhtä tehokas. Suomessakin puhutaan paljon biodiversiteettikadosta. Yksi niistä suurista palapelin paloista on vesistöt. Meidän virtavesistämme iso osa on luokiteltu luontotyyppeinä uhanalaiseksi Suomessa.
Vesivoimalaitospato tuhoaa koko vesistön, kosken, kosken ekosysteemin, katkaisee eliöstön vaellusyhteydet, tappaa vaelluskalat sukupuuttoon… Kuinka jotain sellaista voidaan kutsua ympäristöystävälliseksi? Kun riittävän kauan toistellaan jotain valhetta, niin pikkuhiljaa siitä muodostuu yleinen totuus, jota kukaan ei kyseenalaista.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Koskien kunnostushankkeilla kalat on saatu nousemaan uudestaan koskiin. Kuvassa käynnissä Vihtijoen Levoinkosken kunnostustyöt 2019. Kuva: Annukka Vakkuri
Suomen Silta: Mistä alun perin huomasit, etteivät kalakannat voi Suomessa hyvin?
Jasper Pääkkönen: Ensimmäistä kertaa havahduin asiaan ollessani Venäjällä Kuolan niemimaalla kalastamassa lohta vuonna 2001. Siellä, vapaana virtaavien jokien äärellä ymmärsin, kuinka paljon paremmin asiat voisivat Suomessakin olla. Kalasaaliit olivat aivan toista luokkaa.
Naapurimaissamme asioista vastaavat päättäjät ovat ymmärtäneet, kuinka arvokasta kalastusmatkailu voi syrjäseuduille olla. Suomessa muuttotappioiset kunnat Pohjois-Suomessa kärsivät siitä, ettei paikalliseen talouteen ole oikein mitään piristystä. Yksi kaikista itsestään selvin ja helpoin ratkaisu olisi nimenomaan puhtaan ja hyvinvoivan luonnon ympärille rakennettu matkailu, oli sitten kysymys kalastuksesta, luontovalokuvauksesta tai vain tavallisesta luonnossa liikkumisesta.
Luontomatkailu on valtava trendi maailmalla, ja siinä liikkuu valtavat rahat. Lapin talvimatkailubuumi on osoittanut sen, että Suomeen ollaan valmiita matkustamaan hyvinkin kaukaa.
Suomen Silta: Oletko huomannut konkreettisia ilmastonmuutoksen vaikutuksia reissuillasi?
Jasper Pääkkönen: Kyllä olen, viimeksi viime kesänä, kun olin Venäjän tundralla kuvaamassa dokumenttia lohen kalastuksesta kesä–heinäkuun vaihteessa. Siellä oli kahden viikon ajan sellainen trooppinen helle, ettei kalastuksesta tullut yhtään mitään. Öisinkin oli paahtava kuumuus.
Kun arktinen tundra oli joitain päiviä koko Euroopan lämpimin alue, niin se kertoo karua kieltä siitä kuinka tällaiset ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät.
Suomen Silta: Mikä on eksoottisin paikka, jossa olet käynyt kalastamassa?
Jasper Pääkkönen: Ehkä yksi eksoottisimmista on Bolivian viidakko, jossa vaelsimme ja perhokalastimme viikon ajan Tsimane-heimon jäsenten kanssa heidän maillaan. Aamulla, kun heräsimme teltasta, rantahiekalla oli jaguaarin jälkiä, eli olimme aika villissä luonnossa.
Argentiinalainen tuttavani on tehnyt sopimuksen pienen leirin rakentamisesta heidän mailleen, ja matkailusta saatavat tuotot jaetaan puoliksi. Eli keskellä viidakkoa, satojen kilometrien päässä lähimmästä kylästä, he ovat kestävän ja vastuullisen matkailun kautta saaneet omaan kyläänsä oikealla tavalla modernisaation tuomaa turvaa, esimerkiksi koulun ja nykyaikaisen terveydenhuollon.
Alkuperäiskansa, joka yhä aidosti metsästää ruokansa jousipyssyillä ja elää hyvin syrjässä sivilisaatiosta, voi hyötyä vastuullisesti tehdystä kalastusmatkailusta.
Suomen Silta: Olet myös yrittäjä, onko mitään uutta sillä saralla?
Jasper Pääkkönen: Olemme saunaravintola Löylyn arkkitehtien kanssa suunnitelleet Suomessa valmistettavia, minne päin maailmaa tahansa kuljetettavia kotisaunoja, joissa helppous on kaiken a ja o. Niissä on säädettävät jalat, eli sauna ei vaadi rakennuslupaa, vain normaalin sähköjohdon ja vesiletkuliitännän, ja se on käyttövalmis.
Saunamiehenä turhauttaa nähdä maailmalla saunoja, joissa on niin huonot löylyt, että niitä voi hädin tuskin saunaksi kutsua. Saunabuumi on nyt kovassa nosteessa erityisesti Yhdysvalloissa, ja saunan terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Yritämme viedä mahdollisimman laadukasta suomalaista saunaa maailmalle.
Mistä Jasper Pääkkösen näyttelijänura sai alkunsa ja mitä vinkkejä hän antaa näyttelijänurasta ulkomailla haaveilevalle? Lue Pääkkösen haastattelu kokonaisuudessaan Suomen Sillan painetusta tai näköislehdestä.
Jasper Pääkkönen on innokas perhokalastaja ja matkustaa lajin parissa ympäri maailmaa. Pääkkösellä on kakkoskoti Espanjassa. Kuva: Rositsa Bliznakova.
Ulkosuomalaisista ja paluumuuttajista ratkaisu osaajapulaan? -julkistustilaisuus 21.4.2022
Paluumuuttajissa on suurempi osuus niitä, jotka harkitsevat lähtevänsä Suomesta uudestaan kuin ulkosuomalaisissa on kotimaahan paluuta harkitsevia. Asiaa on selvittänyt E2 Tutkimuksen Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanke, joka etsii ratkaisuja Suomen osaajapulaan. Hankkeen ulkosuomalaisia ja paluumuuttajia koskeva raportti on nyt julkaistu.
Raportin mukaan työmahdollisuudet korostuvat asuinmaan valinnassa. Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat uskovat mahdollisuuksien olevan paremmalla tolalla ulkomailla kuin Suomessa. Lisäksi paluumuuttajista ja ulkosuomalaisista suuri osa kokee, että Suomessa ei osata arvostaa ulkomailla suoritettuja tutkintoja tai hankittuja verkostoja, ulkomaista työkokemusta ja Suomen ulkopuolella elettyä aikaa.
Positiivista on se, että Suomeen palattuaan paluumuuttajat ovat tavallisesti työllistyneet nopeasti. Lähes kaikki työvoimaan kuuluvista vastaajista, 93 prosenttia, ovat saaneet töitä paluunsa jälkeen. Valtaosa työikäisistä paluumuuttajista (71 %) on osaamistaan vastaavissa töissä.
Paluumuuttajien perheetkin ovat kotiutuneet hyvin. Lapsille avautuva mahdollisuus suomalaiseen korkeatasoiseen koulutukseen on tärkeä syy palata. Myös luonnonläheisyys ja turvallisuus ovat paluuseen kannustavia asioita.
Tutkimus vahvistaa käsitystä, että paluumuuttajien ja heidän perheittensä kotiutumista tulee tukea, ja paluumuuttajien palveluita tulee kehittää. Jos tarjolla olisi paluumuuttajien ja heidän puolisoidensa työllistymiseen liittyviä palveluita, yli kolmasosa ulkosuomalaisista olisi valmis harkitsemaan paluumuuttoa. Tutkimuksen mukaan olisi syytä kiinnittää erityistä huomioita ulkomaalaisiin puolisoihin ja heidän tarpeisiinsa.
Kaikki ulkosuomalaiset eivät pidä Suomeen muuttoa todennäköisenä, mutta kiinnostavaa on, että peräti 82 prosenttia ulkosuomalaisista voisi työskennellä Suomeen osittain tai kokonaan etätyötä tehden. Tutkimustulokset kannustavat kehittämään suomalaisia työmarkkinoita niin, että yhä useammalla ulkosuomalaisella on halutessaan mahdollisuus ylirajaiseen työntekoon etätyön keinoin.
Suomi-Seura on tehnyt tiivistä yhteistyötä tutkimushankkeen kanssa. Alkuvuodesta Suomi-Seura jakoi viestintäkanavissaan tietoa Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeesta ja jakoi kanavissaan hankkeen kyselyitä ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille. Kyselyt toteutettiin 15.2.–13.3.2022.
Suomi-Seura osallistui tutkimushankkeen Ulkosuomalaisista ja paluumuuttajista ratkaisu osaajapulaan -julkaisutilaisuuteen 21.4.2022 Musiikkitalossa Helsingissä. Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistui Suomi-Seuran ohella Baronan, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sekä Teollisuuden palkansaajat TP:n edustajat. Tilaisuuden voi katsoa täältä.
Suomi-Seura ry sujuvan paluumuuton tukijana
Suomi-Seura osallistuu aktiivisesti Suomen ulkosuomalaisstrategian 2022–2026 edistämiseen. Strategian yhtenä tavoitteena on tukea sujuvaa paluumuuttoa. Paluumuuton tukemiseen Suomi-Seuran on kehittänyt Osaajaväylä Suomeen -mallin. Mallin visiona on nostaa ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien osaamisen arvostusta Suomessa. Missio on edistää sujuvaa paluumuuttoa, tarjota vertaistukea kotiutumiseen sekä tukea verkostojen rakentamista työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamiseksi.
Ulkomailla asuessa ja reissatessa saattaa tulla ikävä kotimaan tv-lähetyksiä. Suomen suurimmilla tv-kanavilla on omat suoratoistopalvelunsa internetissä. Osa niiden sisältöä tai koko sisältö voi kuitenkin olla blokattu Suomen rajojen ulkopuolelta tulevien tietokoneiden IP-osoitteista.
Jos haluat suojata yksityisyytesi internetissä ja samalla selata nettiä ilman maarajoituksia, tarjoaa VPN-SUOMI.fi ratkaisun ja helposti seurattavat ohjeet! VPN-SUOMI auttaa valitsemaan tietoturvaltaan hyvän VPN-yhteyden. VPN-yhteyden avulla voit katsoa kotimaisia televisiolähetyksiä mistä päin maailmaa tahansa!
Tuet Suomi-Seuran ulkosuomalaistyötä ostamalla VPN-yhteyden VPN-SUOMI.fi -sivuston kautta. VPN-SUOMI lahjoittaa jokaisesta sivuston kautta tehdystä tilauksesta viisi euroa Suomi-Seuralle!
VPN-sovellukset (VPN = virtual private network, suomeksi ”virtuaalinen erillisverkko”) ovat tietokoneissa ja mobiililaitteissa käytettäviä ohjelmia, joiden pääasiallinen tehtävä on suojata verkossa selaavaa käyttäjää peittämällä käyttäjän tietoliikenne ja fyysinen verkkosijainti, eli aiemmin mainittu IP-osoite.
Osoitteenmuutos tapahtuu yhdistämällä verkkoyhteys tilapäisesti VPN-sovelluksen kautta sille luoduille palvelimille, joita sijaitsee ympäri maailmaa. Kun verkkoyhteys on luotu valittuun palvelimeen, vaihtuu käyttäjän ulospäin näkyvä IP-osoite kyseisen palvelimen IP-osoitteeksi.
Tämä mahdollistaa maiden välisten blokkien kiertämisen, jolloin käyttäjä voi seurata esimerkiksi palvelimen sijaintimaassa toimivien suoratoistopalveluiden lähetyksiä.
Katso suomalaisia tv-kanavia netissä näiden ohjeiden avulla
Nyt kun VPN-sovelluksen toimintaperiaatetta on avattu, niin voimme selittää tarkemmin kanavakohtaisesti vaihe vaiheelta, kuinka voit seurata suomalaisten televisiokanavien lähetyksiä ja ohjelmia jokaisessa maailmankolkassa.
Yle Areena
Suomen Yleisradion ilmainen suoratoistopalvelu Yle Areena on kotimaan suurin netti-tv ja se onkin jo yli vuosikymmenen ajan lähettänyt suomalaisille urheilua, dokumentteja, elokuvia ja tv-sarjoja.
Tarkista Yle Areenan kanssa toimivat VPN-sovellukset VPN-SUOMI Yle Areena -sivulta.
Tilaa ja asenna valitsemasi VPN-sovellus.
Käynnistä VPN-sovellus ja valitse palvelinlistalta Suomen palvelin. Yhdistä.
Nauti Yle Areenan tarjolla olevasta ohjelmistosta mistä päin maailmaa tahansa!
MTV Katsomo
MTV-palvelu, entiseltä nimeltään Katsomo, on suomalaisen kaupallisen MTV-kanavan ilmainen suoratoistopalvelu, joka perustettiin pari vuotta Yle Areenan jälkeen vuonna 2009. Sen ohjelmistoon kuuluu kaikenlaista viihdettä kotimaasta ja ulkomailta ja se sisältää mm. suomalaisen klassikkosaippuasarjan Salatut Elämät.
Tarkista Katsomon kanssa toimivat VPN-sovellukset VPN-SUOMI Katsomo -sivulta.
Tilaa ja asenna valitsemasi VPN-sovellus.
Käynnistä VPN-sovellus ja valitse palvelinlistalta Suomen palvelin. Yhdistä.
Sulje Adblocker, jos käytät selaimessasi sellaista.
Nauti MTV-palvelun tarjolla olevasta ohjelmistosta mistä päin maailmaa tahansa!
Nelonen Ruutu
Nelosen Ruutu on kolmas suurista kotimaisista suoratoistopalveluista, jonka kautta löydät valtavasti kotimaista ja ulkomaista tv-viihdettä. Tuoreimpien ohjelmien jaksojen katsominen vaatii maksullisen tilauksen, mutta vanhemmat jaksot toimivat loistavasti ilmaistilin avulla.
Tarkista Ruudun kanssa toimivat VPN-sovellukset VPN-SUOMI Ruutu -sivulta.
Tilaa ja asenna valitsemasi VPN-sovellus.
Käynnistä VPN-sovellus ja valitse palvelinlistalta Suomen palvelin. Yhdistä.
